Avainsana: kynä

Käsityö-bujo

Hyppäsin bujoilun matkaan jo melkein kaksi vuotta sitten, mutta vasta elokuun puolessa välissä lähdin pitämään kahta eri tyyppistä bullet journalia vierekkäin. Tämä uusi bujo-kokeilu on osoittautunut itselle mieluisaksi ja hyväksi havaituksi tavaksi käyttää bullet journalia. Vaikka bujoilussa on ihanaa juuri se, että kaikki asiat ovat yksissä kansissa, on joskus vain selkeämpää pitää jotkin asiat erillään. Näin keväällä valmistuneena artesaanina ja muutenkin käsityö-ihmisenä kehitän, suunnittelen ja opettelen uusia käsityömenetelmiä ja jotkin asiat haluan laittaa muistiin. Sen takia tämä ”bujo2” on minulla olemassa!

Vihkoksi tähän bujoon on valikoitunut Leuchtturm1917 värissä Emerald, joka on piste-sivuinen. Olen yrittänyt pitää vihkon mahdollisimman yksinkertaisena, jotta sitä on helppo lukea myös vuosien päästä. Toistaiseksi käytössäni on siis vain kaksi kynää: turkoosi ja musta.

Tässä vihkossa korostuu erityisesti sisällysluettelo, joka ei vielä ole kovin pitkä, sillä montaa kymmentä sivua en ole tästä vihkosta vielä kerennyt käyttää. Kirjoitan turkoosilla kynällä aina kuukauden, jotta sisällysluettelo olisi hieman selkeämpi. Merkkaan tänne kaikki olennaisimmat asiat, kuten ohjeet sekä tärkeimmät muistiinpanot.

Vihkon tärkeimmät sivut ovat kuvassa vasemmalla näkyvät ohje-sivut. Nämä tulevat olemaan sellaisia sivuja, joihin tulen palaamaan todennäköisesti eniten jatkossa. Ohje-sivuille kirjoitan tiivistetysti hyväksi havaittuja tekniikoita ja tapoja tuottaa asioita. Merkkaan sivun yläreunaan myös sen, milloin olen kyseisen käsityön tehnyt, sillä lisään itselleni blogiini muistiin kuvia ja mietteitä työstä.

Saatan aina silloin tällöin myös piirtää ohjeen mallin sivulle. Esimerkiksi kuvassa olevan villasukan raidoitus selkenee piirroksesta helpommin kuin kirjoitetusta tekstistä. Yritän kuitenkin myös piirrokset pitämään mahdollisimman minimalistisina, jotta kuva olisi selkeä ja nopea ymmärtää.

Jokaisen kuukauden loppuun aion tästä eteen päin myös kirjoittaa mietteitä käsitöihin liittyen. Mikä oli mielestäni mielenkiintoista, opinko jotain uutta ja mitä voisin jatkossa haluta opetella, mitä en nyt tässä kuussa kerennyt tai voinut. Olen persoonana sellainen, että haluan kehittyä koko ajan. Nyt kun enää opettaja ei painosta opiskeluun ajattelin, että tällainen oma-aloitteinen itsensä arviointi positiivisesta näkökulmasta puskisi minua kehittämään itseäni.

Perinteiseen tapaan luon tähänkin bujoon kuukausi-sivun. Minulla on tavoitteena laittaa vähintään kerran viikossa uusi käsityöni blogiin kuvineen muistiin. Tälle sivulle kirjaan ylös, että mitä milloinkin julkaisen. Lisäksi sivun laidassa on juokseva lista niistä asioista, joita minun tarvitsee tehdä tämän harrastukseni eteen kuukausi-tasolla.

Joku voisi kutsua tätä vihkoa enemmän pelkästään journaliksi. Kuitenkin teen myös tehtävä-listoja sivujen sekaan, joten omassa päässäni vihko kallistuu kuitenkin bullet journalin puolelle. Toivottavasti saitte vinkkejä ”teema-bujon” pitämiseen. Tätä voi soveltaa periaatteessa mihin vain. Jos esimerkiksi harrastatte urheilua, lukemista, kokkaamista tai haluatte pitää työstä tai koulusta omaa erillistä bujoa, se onnistuu kyllä!

Lisää kässäilyäni sekä bujoiluani löytyy Instaramista nimimerkillä: @lyyranommel

Mahtavaa päivää teille kaikille 🙂

Janetta

 

Sattumalta kalenterimaanikoksi

Törmäsin jonkun sattuman kautta Kalenterimaniaan kesällä 2016. Sen verran utelutti, että otin käyttämättä jääneen kalenterin ja aloin kokeilla. Vaarallinen kokeilu yllytyshullulle eli jäin välittömästi koukkuun. Koristelin ensin sillä kaikella, mitä kotoa löytyi. Materiaalia oli melko hyvin, koska olen harrastanut askartelua muutenkin.

Vuosi oli vaikea ja vaikeutui loppua kohti. Täytin vuoden loppupuolella kuusikymmentä. Eläkeikään vielä jokunen vuosi tahkottavana mutta elämä muuten ohi. Ei mitään odotettavaa, vanhuus tulee. Jatkuvia muistutuksia siitä, että muistaisin ottaa ikäni huomioon, olin sitten väsynyt tai vaikka aivastin. Kammottava tulevaisuus. Syntymäpäivä tuli ja meni, ei tuntunut missään. Pikkuhiljaa opin sanastoa, löysin washit, tarrat, lisää kyniä, leimoja ja ties mitä, mutta ennen kaikkea löysin taas oman mielikuvitukseni.

Tälle vuodelle hankin ensin kiinakalenterin, jonka renkaat olivat käytössä liian pienet. Räväytin ja tilasin Carpe Diemin A5 kannet, koska tätä tyhjää ikäihmisen elämää piti kuitenkin jatkaa eteenpäin. Innoissani tein itse kuukausivälilehdet ja tuunasin sivut mieleisikseni. Käsilaukkuun se ei oikein mahtunut, joten hankin Crafters Companyn personal-kokoisen kalenterin sen kaveriksi. Sitä käytin puoli vuotta mutta ei se ollut kaikessa ihanuudessaan kuitenkaan suuri rakkauteni. A5 on käytössä edelleen.

Myöhemmin kuvaan on tullut Bullet Journal, Bujo, joka ei kuitenkaan ole oikea Bujo. Se on nyt nimetty Pertti Pujoksi. Siihen olen aloittanut listoja ym. mutta nykykäytännössä se toimii doodlailu-vihkona. Ensi vuonna otan käyttöön uuden muistikirjan piirtelyä varten. Se on jo ristitty Martti Artiksi, vaikka käyttöön otettavaa vihkoa ei ole vielä päätetty 😉 (Juhlimme varmaan lokakuussa molempien nimijäisiä Palojoen miitissä. Olen siis joutunut vanhoilla päivilläni olemaan sosiaalinen ja tutustunut ihan oikeasti joihinkin vieraisiin ihmisiin)!

Muutama muukin vihko on käytössä, joten kummasti näyttää asiaa löytyvän. Kaikenlainen tekeminen on lisääntynyt. Diy-henkilönä teen itse vuodelle kalenterin 2018 vanhasta kirjasta.

Jos joku olisi kertonut pari vuotta sitten, että tulen piirtämään innosta soikeana yksisarvisia, lohikäärmeitä ja merenneitoja, teen itse vihkoja ja kalentereita tai että aika moni asia on saanut oman muistiinpanokirjasen, niin en taatusti olisi uskonut. Vanha piirustusharrastus on saanut uuden mahdollisuuden, hyvä niin. On jännittävää löytää sisältään jotain, mitä siellä ei tiennyt tai unohtanut olevan. Luovuus ruokkii itseään, se on totta!

Tämä ryhmä. Kalenterimaniaperhe. Jos olisi olemassa mummo-osasto, kuuluisin tietenkin sinne. Sellaista ei kuitenkaan ole, joten kuulun tasan sinne minne kaikki muutkin, samalle viivalle, samaan porukkaan. Tänä vuonna täytän taas vuoden lisää. Niin tekevät kaikki muutkin joka vuosi, eikä sitä kannata murehtia. Täällä iästäni ei ole kertaakaan huomautettu, joten se tuppaa unohtumaan itseltäkin. Arvostan suuresti sitä ihanaa ilmapiiriä, joka Kalenterimaniassa vallitsee. Sitä henkeä, että me olemme ihanan erilaisia ja jokainen on yhtä tervetullut mukaan <3

Leena