Avainsana: kuulumiset

Kun kalenteri tyhjeni

Moikkamoi kaikille! Täällä sitä kirjoitellaan sohvannurkassa postausta, keskellä kirkasta työpäivää. Nyt pääsi nimittäin käymään niin, että työpäivät loppuivat tältä vuodelta. Kuten osa varmaan tietääkin, meidän perheen kuopuksen laskettu aika on maaliskuun lopulla. Tarkoitus oli sinnitellä työelämässä helmikuun puoleenväliin, mutta ikävät oireet veivät kesken työpäivän päivystyksen kautta kotilepoon. Vaikka kyseessä oli enää parin viikon rutistus, minua harmittaa ihan vietävästi. Joululoman jäljiltä oli tosi hyvä draivi päällä ja tykkäsin ihan tosissaan myös meidän päiväkoti- ja työarjesta esikoisen kanssa. Fakta on totta kai se, että terveys, varsinkin pienen vauvan ja vissiin myös häntä odottavan äidin, menee tietenkin kaiken edelle. Siispä, terveisiä täältä loppuraskauden hikikylvystä sohvankulmalta!

Fyysinen toimintakyky on niin-ja-näin, joten rauhassa tässä on otettava. Vielä en ole kyennyt täysin siirtymään elämänvaiheesta toiseen, vaan mielessäni käyn vielä työasioita läpi ja mietin hoitolapsiani. Nyt olisi kuitenkin otollinen aika askarrella ja puuhastella paikoillaan, sen verran, mitä esikoisen touhuilta kerkeää. Paperiaskartelun rinnalla toinen rakkaista harrastuksistani on neulominen. Siihenkin liittyen haluaisin tehdä jotain kirjoihin ja kansiin, mutta aloitus tökkii huolella.

Ostin pari viikkoa sitten Kalenterimanian yhteistyössä Otavan kanssa luoman pistesivuisen muistikirjan ja aloitinkin sen täyttelyn OmaVäylä-kuntoutuksessa fiiliskartan luomisella. Pitkästä aikaa minulla on siis muistikirja, johon voin luoda mitä vaan koska vaan. Ja juu, olisihan niitä muistikirjoja ollut lipaston laatikossa, mutta kaipasin juuri sellaista kipinää ja kihelmöintiä, jota tämä muistikirja minulle tuotti! Olen myös askarrellut arjen struktuuriin sun muuhun liittyvää materiaalia meille kotiin, ja niistä ja uudesta arjesta lupaan höpötellä lisää tulevassa perjantaipäiväkirjapostauksessani. Eiköhän tämä murrosvaihe ole siihen mennessä ohitettu ja uusi elämäntilanne otettu vastaan sen ansaitsemalla onnella.

Halauksin, Suvi

Heikun keikun, Suvi

Kuvassa näkyvät kalenterin kannet saatu kaupallisessa yhteistyössä Ajastolta

Kesäinen tervehdys!

Täällä ollaan vietetty juhannusta ja alettu valmistautua heinäkuun tuloon. Vanhempainvapaa alkaa olla lopuillaan ja ”uusi arki” on alkamassa. Itse olen jo käynyt tekemässä töitä enemmän ja vähemmän, heinäkuussa tyttäreni aloittaa myös päiväkotipolkunsa. Olen myös onnistunut sotkemaan lusikkani, haarukkani ja soppakauhani jos jonkinlaiseen kivaan tohinaan, kuten lastenkirppikselle ja kunnan nuorisotiloille, joten tuleva kesä, syksy ja loppuvuosi tulevat olemaan toivottavasti täynnä kommelluksia ja naurunpyrskähdyksiä, varmaan haasteitakin!

Kalenterien saralla olen saavuttanut jonkinlaisen suvantovaiheen. Yllättäen arki on aika lapsikeskeistä, joten tuunailen pieneen kalenteriini yleensä yhdeltä istumalta useamman viikon ja lopun aikaa – uskokaa tai älkää – ihan vain käytän kalenteria, sellaisiin arkisiin merkintöihin kuten neuvola-ajat, työvuorot, kuntoutusohjaajan tapaamiset, koulupäivät ja niin edelleen. Töiden alettua kalenteri toimittaa taas lompakon virkaa, nyt kortit ovat eksyneet pikkulaukkuun johon mahtuu vain avaimet ja puhelin. (Vähänkö outoa, kun kalenteri ei olekaan ollut kokoajan mukana.) Harrastaminen on tosiaan hieman taka-alalla, mutta ei todellakaan unohtunut. Aurinkoinen sää houkuttelee pihalle bongailemaan kukkia ja eläimiä, mutta myös juomaan kahveja kalenterin äärellä.

Toivotan kaikille oikein aurinkoista ja iloista kesää!

Halataan kun tavataan,

Suvi