Tämänkertaisessa torstaipostaussarjassa tutustutaan siihen, missä kukin ylläpidon jäsenistä yleensä tuunaa ja askartelee. Itse päätin korona-aikana satsata kunnon työpöytään lisääntyneen etätyöskentelyn myötä. Tuolloin mielessä oli riittävän iso, säädettävä pöytä, joka sopisi niin työntekoon kuin askarteluunkin. Ja sellaisenhan minä sitten sain.
Työpöytäni on niin leveä, että se mahtui hädin tuskin yhtä aikaa mieheni pöydän kanssa meidän työhuoneeseemme, mutta mahtui kuitenkin. Syvyyttäkin on sen verran paljon, että pöydän reunalle on kerääntynyt kaikenlaista tavaraa lampusta pieneen hyllykköön, ja silti tilaa on edelleen myös tekemiselle. Tästä voineekin jo päätellä, että suurimmaksi osaksi askartelen ja teen kalenterijuttuja nimenomaan pöytäni ääressä. Pöydällä lojuu yleensä vähintäänkin läjä kyniä ja muuta tavaraa, jotka silloin tällöin jaksan siivota pois, mutta yleensä ne ovat juuri siinä mihin olen ne jättänytkin.
Pöydän lisäksi omasta nurkkauksestani löytyy kaksi erilaista Ikea-kalustetta, nimittäin monille hyvin tuttu Råskog-kärry ja sen lisäksi pieni Lennart-lipasto. Kumpikin on täynnä erilaista askartelutavaraa ja härpäkettä. Järjestelen molemmat aina välillä, kun inspiroidun, mutta tottumuksesta olen huomannut, että eivät ne kauan järjestyksessä pysy. Tälläkin hetkellä kärry pursuaa jos jonkinlaista tarrakirjaa, sivellintä ja kansiota, mutta en edes yrittänyt feikata niitä parempaan järjestykseen tämän postauksen kuvia varten, kun ei se olisi ollut todenmukaista.
Järjestyksessä tosin on puolensa, nimittäin huomaan hukanneeni yhden jos toisenkin tavaran, kun en enää ole aivan varma, missä tuon ei-niin-hallitun kaaoksen keskellä ne sijaitsevat. Aika ajoin paljastuukin kivoja ylläreitä, kun tongin askartelukamppeitani ja löydän jotain, minkä olemassaoloa en enää muistanut. Se toisaalta sopii hyvin ajatukseeni käyttää olemassa olevia tarvikkeita pois uusien ostamisen sijaan. En ole enää pitkään aikaan oikeastaan tarvinnut edes mitään, kun omasta työhuoneesta löytyy vaikka ja mitä pienen aarteenmetsästyksen jälkeen.
Ihan aina en kuitenkaan työpisteeni ääressä askarrellessa pysy, vaan välillä työtilan virkaa toimittaa suurehko keittiönpöytä ja kauniina kesäpäivinä myös terassi. Työhuone ja oma työpiste ovat silti minulle sellainen kiva tukikohta, oma pieni ”pyhättö”, josta löytyy kaikki tarvittava, järjestyksessä tai ei.
-Carita
