Avainsana: korkkipaperi

Kirjanmerkki korkkipaperista

Mainos: Korkkipaperi ostettu Suomalaisesta Kirjakaupasta, kulmanpyöristäjä Heidin Korttipajalta ja Turbo tacky glue Klemmarikellarista.

Kirjanmerkkejä ei koskaan ole liikaa, joten tänään blogissa valmistuu sellainen korkkipaperista. Yleisemmin nimellä kirjanmerkki, mutta kalenterimaanikot voivat käyttää myös kalenterimerkkinä, näyttämässä kuluvan päivän paikkaa tai tärkeää muistiinpanosivua.

Löysin Suomalaisesta Kirjakaupasta ohutta korkkipaperia ja halusin kokeilla miten se taipuu askartelussa. Tein kolme kirjanmerkkiä. Kaksi rei’itin ensin nahkapaskalla ja ompelin käsin aivi- sekä pykäpistoilla reunat kiinni. Kolmannen ompelin suoraan neulalla läpi etupistoilla. Olisin voinut ommella suoraan ompelukoneella käyttäen pitkää tikkiä, mutta ajattelin, että suurimmalla osalla löytyy paremmin neula kotoa kuin kone.

Käytin kokomallina summamutikassa sopivan näköistä hintalappupahvia, joka oli neliön mallinen. Piirsin korkkipaperin takapuolelle ääriviivat, leikkasin ja pyöristin neliöiden kulmat. Kirjanmerkkiin tarvitaan yksi kokonainen ja yksi puolikas neliö, joten kulmanpyöristyksen jälkeen leikkasin yhden kokonaisen neliön puoliksi.

Enempää miettimättä rei’itin nahkapaskalla reiät kokonaisen korkkineliön kahdelle sivulle ja kopioin reikien paikat puolikkaan korkin sivuille. Valkoinen geelikynä oli oiva tähän merkkaukseen, koska sen sai kostealla pyyhittyä pois. Valitsin hopealangan ja puuvillalangan ja ompelin aivipistoilla korkkipalat yhteen niin, että korkkipuolet ovat ylöspäin. Pujotin lopuksi kummastakin päästä langanpäät takapuolelle pistojen taakse ja laitoin tipan liimaa langanpäihin. Käytin Turbo tacky glueta.

Toisen kirjamerkin tein kolmesta palasta. Liimasin kakis kokonaista neliötä yhteen paperipuolet vastakkain (käyttäen samaa neliömallia) jolloin kumpikin puoli on korkkia. Siistin saksilla reunat liiman kuivumisen jälkeen. Asetin puolikkaan korkin toiselle puolelle ja ompelin ilman apureikiä etupistoilla kiinni. Käytin erityisvahvaa lankaa, vastaavaa kuin karhulanka, mutta tämä oli harmaata joka sopi paremmin yhteen hopealangan kanssa, kuin valkoinen karhulankani. Tein tavalliset solmut takapuolelle. Geelikynällä tein pienemmän palan (kolmion) etureunaan valetikkauksen, eli katkoviivaston.

Kolmannen tein kuten ensimmäisen, mutta käyttäen pykäpistoja, ja samoin pujotin langat takapuolelle pistojen taakse ja kiinnitin tipalla liimaa. Todella nopeasti ja edullisesti sain kolme hieman erilaista korkkikirjanmerkkiä. Meinaan vielä kokeilla itse ompelukoneella ihan mielenkiinnolla. Laitan kuvaa lopputuloksesta Kalenterimanian ryhmään Facebookissa.

Mukavaa kässäkeskiviikkoa – Tia

Inspiraationa kirja – Linksu

Moikka moi. Tämän kertaisessa ylläpidon torstaihaasteessa on aiheena Inspiraationa kirja. Olin suoraan sanoen kauhuissani aiheesta. Olen aina kadehtinut ihmisiä, joilta lukeminen tulee luonnostaan, koska lukihäiriöni vuoksi turhaudun helposti kirjan kanssa. Nuorempana koulussa koitin lukea yhtä nopeasti kuin muut ja usein arvasin sanan loppuun lukemisen sijaan. Minunhan pitäisi juuri lukea enemmän, että se helpottuisi, mutta olen täyttänyt kaiken sen ajan askartelulla ja käsitöillä. Selittelen itselleni, ettei minulla ehkä riittäisi tunnit vuorokaudessa.

Lasten myötä olen aloittanut lukemisen lasten satujen muodossa. Koen lukemisen lapsille tärkeäksi tekemiseksi, joka tukee heidän taitojaan tulevaisuudessa. Poikani osaakin jo lukea ennen syksyllä alkavaa ekaluokkaa. Valitsinkin haasteeseen esikoiseni lempisadun, jota luettiin yhdessä vaiheessa joka ikinen ilta, niin että osaamme kaikki sen jo ulkoa. Poikani sai kirjan ristiäisissään, Tammen kultainen juhlakirja ja sieltä satu Laivakoira.

Tarinassa seikkailee Turre, joka on syntynyt merellä, mutta asunut maalla. Sen veri vetää merelle ja sinne päästyään vaikeuksien kautta se elää haave-elämäänsä. Hyvä ohjenuora jokaiselle, tee elämässä sitä mistä nautit.

Tein sadusta aukeaman Traveler’s notebookissani kulkevaan Papayan vihkoon, johon olen tehnyt inspiroivia asioita. Koristepaperivihostani löytyi juuri sopiva ruskean sävyinen merikartta. Halusin lisätä mereneläviä karttaan ja sopivan leimasinsetin olen aikoinani hankkinut Klemmarikellarista. Meriaiheisia tarroja ja poikani piirtämä Turren kuva koristaisivat aukeamaa, mutta ramppikuume iski melkein 7-vuotiaalle. Ei se mitään, pikaiset muutokset suunnitelmiin ja lopputulos näyttää tältä.

Inspiroitukaa lukemaan ja askertelemaan.

-Linksu