Aloitimme yhteistyön Ajaston kanssa ja saimme muutamia ihania uutuuksia testattavaksi ja tuunattavaksi. Tiedoss siis useampia postauksia ja videoita näihin uutuuksiin liittyen.

Minä sain Ajastolta Diario 2017-vuoden kalenterin testiin.

Kalenteri itsessään ei ole uusi sisällöltään, mutta kansi on pehmeän liilan värinen, helmiäisenä kiiltelevä. Etukannen oikeassa yläkulmassa hopeanhohtoinen 2017, ja alareunassa lukee Ajasto. Vaikka itse en lukeudu lilan ystäviin, tämä kansi miellytti silmää yllättävän paljon tikkauksineen.

Postipakettihan luonnollisesti avautui heti autossa, sillä olin intoa täynnä (sen voi varmaan jokainen kalenterimanialaisista allekirjoittaa saadessaan kalentereihin liittyvää postia). Tottakai selasin koko kalenterin kannesta kanteen ja tutkin miltä Diario vaikuttaa omaan silmääni.

Kannessa sisäpuolella on mukava tasku, jonka väliin saisi jos jonkinmoista paperia, tarra-arkkia tai ylipäätään tärkeitä papereita. Pienempi tasku vaikka esim. kirjastokortille tai vastaavalle, tullee hyödynnettyä tarrojen tai klemmarien säilytykseen.

Ensimmäisenä vastassa oli koko vuoden kalenteri ja sivu omille tiedoille. Kansi on pahvinen, mutta suht tukeva. Kansi liikkuu renkaissa hyvin, sivuja täytyy välillä hieman oikoa ja varoa, vaikkei paperi olekaan liian ohutta.

Kuukaudet ovat selkeästi esillä kuukausiaukeamissa, joita on kaksi. Molemmat aukeamat kattavat koko vuoden, yhdellä sivulla on kolme kuukautta kerrallaan. Kovin paljoa tekstiä sivuille ei mahdu, sillä aukeamat ovat mitoitukseltaan jämptejä. Silti kokonaisuus on hyvin selkeä, itse tykkäsin siitä että koko vuosi on nähtävissä pelkällä yhdellä sivun käännöllä.

Viikkoaukeama on itselleni erittäin mieluisaksi muodostunut – vaakasuora viikkonäkymä. Koko viikko nähtävissä kerralla, mutta on myös tilaa kirjoittaa. Mikä parasta… Nyt kun on tutustunut myös sunnuntaista alkaviin viikkoihin, niin kummasti lämmittää mieltä että viikot alkavat tuttuun tapaan maanantaista.

Jokaisen kuukauden vaihteessa on pari viivallista sivua omille mietteille, listoille tai muuta kirjoittelua varten. Kalenterin perältä löytyy myös kohtuullinen määrä lisää näitä viivallisia sivuja.

Kalenterin lopussa viivasivujen takana on useampi sivu lukujärjestyksiä. Itse en ole niille kovasti koskaan kokenut tarvetta ja nyt opiskeluiden päätyttyä onnellisesti valmistumiseen en koe niitä tarvitsevani ensi kättelyssä. Ajatuksissani silti kiirii mahdollisuus ehkä hyödyntää näitä arjessa tai yritystoiminnassani.

Kalenteri ja kansi ovat erilliset. Kalenterin saa sujautettua kansien sisään helposti. Tässä läpinäkyvässä taskussa todennäköisesti myös tilaa säilöä erinäisiä tuunaustarvikkeita…

Kynälle on myös oma pidike, jonka huomasin vasta selattuani kalenterin loppuun asti. Pidike oli sivujen alle taiteltuna piilossa.

Yleisvaikutelma Ajaston Diariosta muodostui hyvin positiiviseksi. Kokonaisuus on tuttu, vaikka sitä katsookin nykyään vähän eri silmin. Ensimmäinen havaintoni minkä tein Diariosta tuunauksen näkökulmasta oli se, että renkaat ovat melkoisen pienet, lisäsivuja tai itse tehtyjä välilehtiä ei välttämättä mahdu montaa.

Nyt on jo ehtinyt katsomaan jonkin verran erilaisten kalenterien tuunausta, joten mielessä alkoi heti virrata ideoita kalenterin tuunaamiseen. Diario siis lopputulemana suoriutuu hyvin tämän naisen kalenterituunaaja-testistä, kun kalenteri herättää todellisen tarpeen päästä tuunaamaan.