Ensimmäisen kerran kuulin Kalenterimania-ryhmästä vuonna 2019 ylläpidon Suvilta, ja siitä se into sitten lähti. Alussa olin ihan keltanokkana, että mitä tehdä, mutta totesin, että vain taivas on rajana ja sen kuin alan vain kokeilemaan. Kokeilin kaikenlaisia tyylejä mitkä olisivat omasta mielestäni sitä omaani ja alussa oli halvimmat teipit ja tarrat. Löydettyäni pikkuhiljaa mitä haluan tehdä ja minkä tyylinen olisi se oma juttu, aloin hankkia tarrakittejä, joilla tuunailin ja sain sillä uusia ulottuvuuksia.
Kahden erilaisen kalenterin jälkeen lähdin kokeilemaan bullet journalia ja siinähän ei ollut mitään rajoitteita. Piirtämään en lähtenyt, mutta tarroilla, washeilla ja papereilla sai aikaan vaikka minkälaista. Täytyihän se kokeilla erilaisia leiskoja aukeamille, mutta kyllä ne pystypäivät voittivat usein.
Kun bujo oli loppumassa mietin, että mitä kokeilisin seuraavaksi ja päädyin rengasplanneriin, vaikka tiesin että kyseisessä kalenterissa olikin vaakapäivät. Tuunailu siihen oli aluksi haastavaa, mutta löysin kuitenkin aina erilaisia tapoja tehdä ja välillä tulikin monesti samanlaisia, jos olikin ollut hyvä tyyli koristella.
Tämän syksyn uutuutena olen innostunut tekemään miniplanneriin erilaisia pikku askarteluja, ja se jos mikä on kivaa pikku näperrystä. Siihen on välillä helpompi tehdä ja voi kokeilla myös todella erilaisia pieniä tekniikoita. Pet-teippien käyttäminen tässä on ollut hyvin erilaista tuunailua ja auttanut myös itseäni kehittämään uutta tyyliä.
Tulevaisuudessa yritän kokeilla kaikenlaisia tekniikoita, jotka kiinnostavat, mutta tällä hetkellä tyylini on hyvin hillittyä ja sinistä. Silti joskus pitää irroitella ja antaa värien räiskyä. Ensi vuonna onkin sitten ihan uuden kalenterin aluevaltaus ja siihen saakin sitten taas kokeilla uusia juttuja.
Keväistä keskiviikkoa jengi! Tänään saatte vilauksen uudesta yhteistyökalenteristani, sillä askartelin sen väliin tehtäväalustan oman arkeni tueksi. Kuten olen aiemmin kertonut, sairastan AD/HD:ta, ja viimeisen vuoden aikana olen alkanut tarttumaan härkää sarvista totisemmin kuin koskaan ennen.
Aloitin tehtäväalustan väsäämisen surffailemalla PapuNetin Kuvatyökaluun. Jos palvelu ei ole sinulle ennestään tuttu mutta elämääsi liittyy jotenkin erityisen tuen tarpeet ja haasteet, suosittelen tutustumaan koko nettisivuun ajan kanssa. Sieltä löytyy vaikka mitä! Itse olen hyödyntänyt PapuNetiä myös päiväkotityössäni ja tulevaisuudessa aion käyttää kuvia myös tyttäreni kanssa.
Kuvatyökalu on yllättävän monipuolinen. Itse valitsin pienimmän valmiin ruudukon (12 kuvaa), ja jätin ruudukon näkyviin jotta kuvat on helpompi leikata irti toisistaan. Tekstin värin ja taustavärinkin voi päättää itse.
Sitten vain etsimään itselle sopivia kuvia! Vinkkinä: kannattaa hyödyntää synonyymejä ja persoonallisia tarkoituksia kuville. On olemassa paljon eri kuvatyyppejä, mutta tällaiseen vapaamuotoisempaan käyttöön halusin valita myös mahdollisimman visuaalisesti miellyttävät ikonit, ja nimetä sitten toiminnon itse.
Kun sain arkin valmiiksi, tulostin kuvat 120g-vahvuiselle kopiopaperille. Vinkki! Tulostimen asetuksista kannattaa käydä tutkimassa tulostuslaatu mahdollisimman korkealle ja hidastaa tulostusnopeutta, niin jälki on mahdollisimman kaunista ja siistiä.
Itse hyödynsin vielä Canva-nimistä palvelua tehdäkseni itse sivun, johon näitä kuvia tällään. Sivupohjan mitoiksi laitoin 17cmx12.8cm. Näin sain tehtyä taitteen vähän keskikohdan viereen, jotta oikealle puolelle sai väkerrettyä taskun kuvia varten. Vasempaan reunaan jätin tilaa rei’itystä varten.
Myös itse sivupohjan tulostin 120g paperille ja leikkasin leikkurilla ylimääräiset suirot pois.
Tein rei’ittimellä reiät oikeisiin paikkoihinsa ja taitoin sivupohjan. Leikkasin sitten pienen suikaleen oikeasta reunasta, jotta Tänään-teksti näkyy kun taskusivu on suljettuna.
Mittasin alunperin paksummasta pahvista taskun tuolle oikealle sivulle, mutta prosessin edetessä vaihdoin taskun materiaalin vielä kevyeempään paperiin. Kovasta pahvista leikattua taskua oli sitten näppärä käyttää kaavana.
Koska Canva-ohjelmalla määrittelemäni sivun taustaväri on vain sisäpuolella, koristelin taskun ”ulkoreunan” paperilla ja pienellä kartonkileikkeellä. Kiinnitin paperin ja leikkeen kevyesti liimarollerilla.
Kun taskun koristukset olivat sopivasti paikoillaan, mittasin kaksi palaa kontaktimuovia, ja kiinnitin ensin takapuolen kokonaan kontaktimuoviin. Kavensin muovin ”päälipuolta” jotta taskun kohdalle jäi tarttumapinnaksi huokoista kopiopaperia ja kiinnitin vielä taskun erillisellä suikaleella kontaktimuovia. Vahvistin vielä taskuosan ulko- ja pohjasyrjät erillisillä kontaktimuovin paloilla. Lopuksi leikkasin koko systeemin reunat siistiksi ensin leikkurilla ja sitten vielä saksilla.
Aviomieheni rimpula toimistorei’itin ei aivan kyennyt kontaktimuovikerrosten läpäisyyn, mutta sain sentään mukiinmenevät reiät aikaiseksi kun vähän avitin saksilla.
Ja tässä valmis tehtäväalustani! Otsikko olisi voinut olla myös ”Nyt” ja sivulla voisi olla myös kaksi eri saraketta kuten ”Nyt” ja ”Myöhemmin”, mutta päädyin nyt tällaiseen ratkaisuun. Kuvia hipelöimällä ja vaihtamalla niitä esille on helpompi fokusoida tekeminen juuri siihen mikä sillä hetkellä on tärkeää. Kun tällaisen alustan tekee itselleen henkilökohtaisesti, voi kuviksi valita mitä vain ja asiat ja aiheet voivat myös olla mitä vain. Itsehän valitsin kuviin myös paljon itsehoidollisia asioita kuten kosmetologin ja hierojan, kuin myös psykiatrian ja vaunulenkkeilyt. Kuvia on kohtuullisen helppo etsiä ja tulostella lisää, joten jos ajan kanssa huomaa että jokin kuva puuttuu tai jollekin ei tullutkaan käyttöä, on systeemi aina valmis muutokseen. Itse keskityin myös ”kivojen” juttujen ohella minulle haasteellisempiin asioihin kuten pyykkihuoltoon ja ruuanlaittoon. Päässäni vilisee nyt myös vaikka mitä ideoita tyttäreni tulevaan viikkopohjaan, mutta ehkä palaamme siihen myöhemmin. Kuvien esille kiinnittämiseen käytin sinitarraa, jolla voi myös vähän varmistaa tuon taskun kiinni pysymistä.
