Avainsana: Koira

Kun pentuarki tuli ja mylläsi

Olen puhunut ryhmässä siitä kuinka olemme puolison kanssa suunnitelleet pitkään koiran hankkimista. Vanhana kunnon planneroijana mulla oli kaunis ajatus että olisi koiralle vauvakirjan tyyliin kasattu bujo tai vastaava, jonka aloittaisin jo ennen luovutusikää. Pohdin jo että täyttäisin journal tyylisesti ainakin viikkotasolla koiran kuulumisia ja mitä ollaan sen kanssa tehty.

Toisin siinä sitten kävi. Saatiin valmiiksi luovutusikänen peruutuspentu joka tupsahti huusholliin noin viikkoa sen jälkeen, kun saatiin kuulla että hän on vapaana. Vaikka oltiin valmistautuneita koiran omistamiseen ja otettu asioista selvää pitkälti, niin on tämä silti tullut pienenä kulttuurishokkina. Voitte vaan kuvitella että miltä meikäläisen puhelimen hakuhistoria näyttää kun pieni kaveri keksii joka päivä uuden asian pihalta jota on aivan pakko maistaa… ”koira söi voikukan” ”voiko koira syödä kuivia lehtiä” jne.

Ehkä jossain kohtaa ehdin toteuttaa alkuperäisen ajatuksen viikkotasllla ylös laitetuista peruskomennoista sun muusta treenistä ja opitusta. Tällä hetkellä huomaan kaivanneeni lähinnä muisti- ja tehtävälistoja. Hiljattain lisäsin muistikirjaan tärkeitä yhteystietoja kuten kasvattajan tiedot ja pennun vakuutustietoja. Tarkoitus on myös miettiä mihin plannereistani Väiski lopulta asettuu. Nyt tärkeät asiat ovat Leuchtturmin muistikirjassa ja pentuun liittyvät tapaamiset työkalenterissani. Ja sielläkin lähinnä olosuhteiden pakosta, se on aikalailla ainut kalenteri joka on varmuudella mukana matkassa.

Jos meidän pentuarki jää kiinnostelemaan luulen että kuulette tuosta pikku pumi-herrasta varmasti ryhmässä lisääkin. Ja sitten kun alamme puolison kanssa saada nukuttua taas riittävästi niin ehkäpä se koiran harrastebujo ja suunnitelmat sen suhteen saavat uuden mahdollisuuden.

-Janita R.

Maalataan eläimiä maalia vetämällä

Mainos: Vesiväripaperit ostettu Suomen Taidetarvike, Dylusions-maalit ja -kynä saatu Käsitellen-puodista.

Tämän päivän postauksen vinkki vitonen tuli itselle vastaan Instagramin videoita katsellessa, mutta aiheesta on vinkattu jo Kalenterimanian Facebook-ryhmässäkin taannoin. Oli ihan pakko testata minkälaista jälkeä saan itse aikaiseksi.

Tarvitset:
– maalia (itsellä akryyli)
– kortin, pahvinpalan, jokin leveä tasareunainen jolla levittää maalia alaspäin
– kyniä kasvojen piirtämiseen (permanent, maalikynät, geelikynät)
– mihin maalata (itsellä vesiväripaperi)
– teippiä, washia

Teippasin palan vesiväripaperia kiinni alustaan ja washiteipillä rajasin koiran muotoa niin, että sille jäisi korvat vain ylös, kun alan vetämään maalia alas päin. Muotoilin maalista viivat ylös, päälaki sekä korvat ja vedin tasareunaisella muovin palalla maalia ylhäältä alas. Voin heti vinkata, että pieni kärkiset maalituubit ja huonoliimainen teippi olisi ollut tarpeen. Oma teippini vei paperia mennessään kun irrotin koiran rajausteipit.

Seuraavaksi tein kissoja. Taas maalilla korvat sekä päälaki ja vedetään maalia ylhäältä alas. Eläinten asentoja voi vaihtaa sen mukaan miten maaliviivaa piirtää. Mustaa korttia vasten ei maalit oikein näkyneet ja laitoin maalin kahdesti, mutta kissasta tuli mielestäni hauska.

Kun on tarpeeksi maalattu ääriviivoja limittäin toistensa päälle, annetaan maalin kunnolla kuivahtaa, jotta sen päälle voi piirtää. Luottakaa prosessiin. Eläimille voi piirtää kaikenlaisia kasvoja ja raidoista laikkuihin, viiksiä unohtamatta. Tai liimailla vaihtoehtoisesti heiluvia silmiä. Mustana tussina käytin Sharpien permanenttitussia eläimiin, ja tekstiin Dylusionsin maalikynää. Silmät ja laikut olivat myös valkoista Dylusion-maalikynää. Viikset tein valkoisella Pilotin geelikynällä.

Eläimellistä päivää kaikille. – Tia