Joskus siitä on etua, että säästää (lähes) kaiken, mitä jää yli erilaisista projekteista. Näitä pieniä vellumpalasia oli kertynyt laatikkoon melkoinen määrä ja pitkään mietin, että onkohan mitään järkeä säilöä näitäkin ja mitä ihmettä näillä teen. Kunnes jälleen kerran Instagramia selatessani näin idean, jota piti päästä heti kokeilemaan. Lopputulos oli niin kiva, että näitä ihania pikku lappusia on nyt kertynyt melkoinen kasa ja lisää lienee tulossa…
Omat työvaiheeni etenevät seuraavaan tapaan:
Ensin kerään pöydälle kaikki tarvitsemani materiaalit ja tarvikkeet.
Minulla on myös kuumailmapuhallin, mutta joskus käytän jauheen kiinnittämiseen hellan levyä, kuten tässäkin tein. Levy toimii oikein hyvin, mutta vaatii suurta varovaisuutta, ettei sormet pala; siispä parempi vaihtoehto on varmaankin puhallin! Ellei sellaista ole hellan levykin käy!
Sen jälkeen leimaan vellumpalaselle valitsemani kuvan. Jos palanen on isompi, siihen voi leimata useamman kuvan samalla kertaa.
Sitten ripottelen leimatun kuvan/ kuvien päälle runsaasti kohojauhetta niin, että koko kuvio peittyy varmasti. Tämän vaiheen teen taitetun ja avatun A4-arkin päällä.
Seuraavaksi kopistelen ylimääräiset kohojauheet paperille, josta ne on helppo kaataa takaisin kohojauhepurkkiin taitetta pitkin.
Tämän jälkeen seuraa kiinnitysosuus. Tässä teen sen sormia varoen kuuman hellan levyn päällä pidellen vellumia kiinni kulmista tai reunoista noin 1 cm:n etäisyydellä levystä. Kun levy on kuumentunut tarpeeksi, jauhe alkaa ”sulaa.” Huomaat kyllä milloin se on valmis, koska se muuttuu hieman eri väriseksi tai kiiltäväksi. Puhaltimella tapahtuu sama ilmiö hellävaraisemmin ja varmasti turvallisemminkin…
HUOM!! MUISTA LAITTAA LEVY POIS PÄÄLTÄ, KUN LOPETAT KUUMENTAMISEN!!
Näitä vaiheita toistan niin kauan kunnes olen saanut tarpeeksi haluamiani kuvia. Sen jälkeen leikkaan kuvat irti kuvan muotoa seuraillen ja tadaa! Taas on paljon ihania juttuja käytettäväksi kalenteri- ja korttiprojekteihin!
Olen kartuttanut embossausjauhekokoelmaani pikkuhiljaa hankkien lempivärejäni aina muutaman kerrallaan. WOW-jauheet olen todennut itseäni parhaiten palveleviksi, mutta varmasti muutkin toimivat ihan yhtä hyvin. Olen valinnut jauheita, joissa on merkintä ”R” ( regular= normaalijakoinen). Peittävällä jauheella ”O” olen saanut hyvää jälkeä, jossakin purkissa on myös merkintä ”M” (marmoroituva). Ja ainakin mustalla jauheella onnistuu hyvin pienet värssyleimailut, purkissa merkintä ”T” (läpikuultava).
Kokeilemisen iloa kaikille ja lopuksi varoituksen sana: tämä on hyvin koukuttavaa puuhaa.
Hellurei ja hellou! Tänään otetaan katselmus muutamiin erilaisiin mediumeihin, elikkäs aineisiin joita voi art journalissa tai muussa mixed media-askartelussa käyttää. Käytettävien aineiden ja tarvikkeiden listahan on käytännössä loputon ja vain mielikuvitus on lopullisena rajana, mutta keskitytään tänään joihinkin yleisimmistä tarvikeaineista.
Gesso
Gesso on pohjustusaine, jota on alunalkaen käytetty muunmuassa keskiaikaisien öljyvärimaalauksien pohjustamiseen. Pohjustusaineena gesso mixed mediassakin on yleisimmin käytetty, gessottu pinta suojaa art journalin sivua siltä että muut käytetyt tarvikkeet eivät kuulla sivusta enää lainkaan niin helposti läpi, ja märemmilläkin tekniikoilla sivu ei imaise kaikkea itseensä. Gessotulle pinalle voidaan jatkaa työstämistä öljyväreillä, akryylimaaleilla, vesiväreillä, musteilla ja leimasinmusteilla. Gessoa voi myös värjätä märkänä esimerkiksi vesiväreillä tai pigmenttijauheilla. Gessolla voi myös esimerkiksi maalata, tehdä roiskeita tai leimata. Gesso on maalimainen medium, jota löytyy eri paksuisia ja värisiä versioita. Yleisimmin gesso on valkoista, mutta myös mustaa ja kirkasta gessoa on hyvin saatavilla. Etenkin kirkasta gessoa voi käyttää myös liimana. Varsinkin paksummilla gessoilla saa luotua helposti myös tekstuuria työhön, esimerkiksi sapluunan läpi jolloin haluttu kuvio jää koholleen työn pohjasta.
Ohut kerros gessoa kuivuu kohtalaisen nopeasti, vielä nopeampaan kuivatukseen voi käyttää apuna askartelu-kuumailmapuhallinta. (Kuten muidenkin tässä postauksessa läpikäytävien aineiden kuivatukseen.) Kuumailmapuhallinta käyttäessä on hyvä ottaa huomioon ettei puhalla liian läheltä työtä, sillä silloin kuivatettava kerros voi alkaa kuplia, tai juokseva märkä maali/väri liikkua puhalluksen voimasta. Toki – tätähän voi halutessaan käyttää myös tarkoituksellisena keinona luoda erilaista efektiä.
Akryylimaalit
Akryylimaalit ovat vesipohjaisia maaleja, joissa on pigmenttiä ja jotakin plastista sidosainetta. Vesipohjaisina maaleina akryylimaaleja voi ohentaa halutessaan vedellä, mutta kuivuttuaan eivät mahdolliset maalitahrat lähde enää pelkällä vedellä pyyhkimällä. Akryylimaaleja löytyy huikea määrä eri valmistajilta, paksumpina ja hieman juoksevampina versioina. Akryylimaaleissa on paljon pigmenttiä, ja kyseessä on melko peittävät maalit. Jo valmiina eri akryylimaalien väriskaalan kirjo on lähes loputon eri sävyineen, ja lisäksi akryylimaaleja on myös helppo sekoitella keskenään – alkuun pääsee siis helposti pääväreillä kera mustan ja valkoisen, ja sekoitettavissa on käyttöön kaikki värit! Kuivuttuaan akryylimaalin pinta hylkii hieman vettä, joten vesipohjaisten kynien, leimasinmusteiden tai akvarellimaalien jälki saattaa pisaroitua helposti akryylin päällä, ja kuivuu hitaasti. Itse akryylimaali on nopeasti kuivuvaa, toki riippuen levitetyn kerroksen paksuudesta.
Vesivärit
Vesivärit ovat nimensä mukaisesti veden kanssa käytettävät värit. Tyypillisesti vesivärejä myydään valmiina pigmenttinappien setteinä, tai aivan irtonappeina. Vesiväreillä saa tehtyä läpikuultavia kerroksia, tai vahvempia väripintoja. Mixed mediassa vesivärit ovat myös suosittuja roiskeiden ja erilaisten valumajälkien luomiseen. Vesiväreillä tehdessä kuivumisaika riippuu käytetystä veden määrästä.
Embossaus
Embossaus tarkoittaa kohojauheilla tehtävää kohokuviointia, useimiten leimaten. Tätä varten tarvitaan embossaukseen soveltuvaa leimasinmustetta (ja toki haluttu leimasin) tai embossauskynä. Kun haluttu kuvio on joko leimattu, tai embossauskynällä piirretty, ripotellaan kuvion päälle embossausjauhetta. Ylimääräinen jauhe kopsautetaan irti, ja jäljelle jäänyttä jauhetta kuumennetaan askartelu-kuumailmapuhaltimella. Jauhe reagoi lämpöön, ja sulaa yhtenäiseksi, paperista kohollaa olevaksi pinnaksi. *Tästä* pääset katsomaan Kalenterimanian Youtube-kanavan videon embossauksesta. Leimasinmustetta voi myös tuputella sellaisenaan sivulle ja ripotella päälle jauhetta, tällä tavalla syntyy erilainen, hieman hallitsemattomampi tekstuuri esimerkiksi työn taustaksi.
Foilaus
Foilaus, eli foilointi, tarkoittaa kiiltävän foliomaisen pinaan lisäämistä työhön. Kalenteriharrastajille tuttuja lienevät erilaiset foili-yksityiskohtaiset teipit ja tarrat, mutta foilia voi tosiaan lisätä kalenterin sivuille, art journaliin tai vaikka atc-kortteihin itsekin. Yksi tapa on käyttää erillistä foliointilaitetta, yhden sellaisen saloihin voi tutustua *tässä* postauksessa. Yksinkertaisimmillaan foliointia voi tehdä kuitenkin kaksipuoliteipin, tai sopivan liimakynän kanssa, sekä tietysti itse foliointiarkkien. Kaksipuoliteipillä folioidessa kiinnitetään teippiä haluttuun kohtaan, irrotetaan suojapaperi teipin päältä, ja painellaan foilikalvo väripuoli ylöspäin huolellisesti kiinni teipin liimapintaan. Sitten vain vedetään kalvo irti, ja tadaa – on saatu aikaan foilattu pinta! Tärkeää liimakynän valinnassa on se, että liima on sellaista että siitä tulee kuivuttuaan tahmeaa. Tähän käyttöön sopivat muunmuassa Zigin liimakynät. Liimakynällä foliointiprosessi on sama kuin kaksipuoliteipilläkin, mutta tärkeää on odottaa että liima on varmasti kunnolla kuivahtanut tarramaiseksi ennen foiliarkin kiinni hieromista.
Pastat ja efektiaineet
Erilaisia pastoja ja efektiaineita löytyy laaja skaala, mutta yhdistävänä ominaisuutena niillä on tyypillinen massamainen koostumus. Kohopastalla saa luotua nimensä mukaisesti kohokuviota. Pasta on paksuhkoa massaa, jota voi annostella työhön palettiveitsellä, siveltimellä tai vaikka sapluunan läpi. Kohomassaa voi myös gesson tapaan värjätä ennen työhön levittämistä.
Efektipastoista löytyy monenlaisia pintoja jäljitteleviä versioita, esimerkiksi ruostepastaa, erilaisia kivipintoja mukailevia pastoja, lumiefektiaineita, glitterpastoja.. Näiden aineiden nimet ovat melko itseselitteisiä, ja niiden tarkoitus on saada työhön haluttua tunnelmaa.
Krakleeraus
Krakleerauksella tarkoitetaan halkeilevan, vanhan ja kuluneen näköisen, pinnan luomista. Krakleerauslakka taitaa olla yleisen aine tähän tarkoitukseen, mutta löytyy myös pastamaisia versioita. Periaate krakleerauksessa on seuraava; alimmaksi levitetään maalikerros, jonka haluaa näkyvän halkeamien raosta. Sen päälle kerros, jonka taas haluaa halkeilevan. Ymmärtääkseni tässä on tuotteiden kohdalla eroa siinä, kuuluukoo krakleerausaine levittää näiden kerrosten väliin, vai vasta viimeiseksi. Kannattaa siis tutkia oman tuotteensa kohdalla, mikä on juuri sen kanssa oikea toimintatapa, ja kuivumisajat kerroksille. Mitä enemmän krakleerauksessa käytettävät värit eroavat toisistaan, sitä selvemmin efkti erottuu.
Kohoaineet
Ylempänä puhuttiinkin jo embossauksesta, mutta tämän kappaleen kohoaineilla tarkoitan erilaisia ”helmikyniä”. On siis yleensä kohtalaiset pieniä purkkeja, joissa on ohut nokka joista tuote puristetaan ulos. Näillä aineilla saa luotua puolihelmiä pursottamalla työhön pieniä pisaroita, tai nostettua vaikka työn äärivivoja esille vahventamalla niitä kohoaineella. Oman kokemukseni mukaan nämä aineet kuivuvat melko hitaasti täysin kuiviksi, joten suosittelen käyttämään näitä vastan työn viimeistelyyn, kun työn voi jättää sen jälkeen rauhassa kuivumaan. Näitä aineita löytyy niin värillisinä, helmiäishohtoisina kuin täysin kirkkaanakin. Kirkkaasta tuotteesta tunnetuin esimerkki lienee Glossy Accent.
Kimalleliima
Kimalleliima on koristeluun tarkoitettu nimensä mukaisesti liima, jossa on mukana kimalletta/glitteriä. Kimalleliimaa voi käyttää yllämainittujen kohoaineiden tapaan, tai sitä voi tuputtaa vaikka sormella työhön ei-niin-tarkan-kimallealueen luomiseksi.
Art journaliin ja mixed mediaan yleisestikin käytetään aineina tietysti myös usein erilaisia liimoja ja kyniä, ja niistä löydät jo aiemmin julkaistut termistöpostaukset liimoista *tästä* ja kynistä *tästä*.
Toivottavasti tämä postaus avasi näiden aineiden käyttötarkoitusta ja olemusta, ja joku kenties innostuu jotakin näistä kokeilemaankin!
