Avainsana: klemmarikellari

Kalenterimanian syysleiri – Matkalla Minuuteen 1.-31.10.2017

Neljä viikkoa, neljä teemaa.
Tehtäviä, haasteita.
Taitoja, kisoja.
Paljon muuta.

Matkalla minuuteen –syysleirin aikana on mahdollisuus tutustua itseensä. Leirin aikana mietitään minäkuvaa, itsetuntoa, itseluottamusta ja tunteita. Leiri pitää toki sisällään paljon muutakin kuin vain itsetutkiskelua. Leirin aikana on mahdollisuus hullutteluun ja yhteiseen hauskan pitoon.

Viikoittain tulee tehtäviä, jotka kuuluvat aina sen viikon teemaan ja haasteita, jotka jollain tavalla sivuaa viikkoaihetta. Taitopäivien aikana pääsee kokeilemaan nysväämistä eli kaikkea mahdollista askartelusta käsitöihin ja kisat ovat taas puolestaan mahdollisuus virkistää aivoja pimeiden iltojen ratoksi. Näiden lisäksi ohjelmaan mahtuu myös kaikkea muuta mukanaan, joka tuo huikean joukon kalenterimanialaisia yhteen.

Parasta tässä leirissä on se, että ei ole vain yhtä ainoaa tapaa tehdä leiriä. Halutessasi voit ottaa leiristä kaiken irti tutustuen itseesi ja muihin, sekä tehden kaikki osiot leiristä. Tai vaihtoehtoisesti voit jättää itsetutkiskelun vähemmälle, ja panostaa enemmän leirin muuhun puoleen taitojen, kisojen ja muun ohjelman merkeissä. Kaikkea ei tarvitse tehdä, vaan saat valita omasta mielestäsi ne parhaat palat.

Miksi sitten kannattaa lähteä mukaan? Pääset nauttimaan pimeästä ajasta yhdessä muiden kanssa hullutellen ja hassutellen omasta kodistasi käsin. Et välttämättä tarvitse telttaa ja makuupussia, mutta jos haluat virittäytyä leiritunnelmaan ja ulkona on jo liian kylmä, voit aina virittää sisälle kiinteän leirin majoineen niin halutessasi.

Teksti ja jälkimmäinen kuva: Niina Penttinen

Ensimmäinen kuva kuvapankista

(Klemmarikellari tarjoaa osallistujille alekodiin joka julkaistaan myöhemmin tapahtumassa)

Minä <3 maniaperhe

Ajattelin ensin kirjoittaa siitä, kun kaikki on vain blaaah. Mutta tein siitä aloituksen ryhmään, ja välittömästi oli ihanat manialaiset kommentoimassa. Siitä tuli parempi mieli, ja ajattelin tämän blaah-olon lisäksi kirjoittaa siitä, miten ihana ryhmä meillä on! Te kaikki ihanat jäsenet, joista meidän maniaperhe koostuu. Olette ihania, tärkeitä, rakkaita, jokainen!

Minulla on jo jonkin aikaa ollut blaah olo. Ei vain innosta, ei kiinnosta, inspiraatio on karannut, ja asiat jotka ennen innosti ovat nyt ihan blaah. Niin kalenterin kohdalla kuin vähän muutenkin. Osaltaan asiaan taitaa vaikuttaa, ettei minulla nyt ole sitä omaa nurkkausta, joka talossa oli. Kevään aikana muutettiin kahdesti, jonka seurauksena askartelu- ja kalenteritavarani ovat hujan hajan. Osa eteisessä, osa olkkarissa, makkarissa, kellarissa, vähän kaikkialla. Ja kun ne ovat missä sattuu, ei niitä jaksa/viitsi lähteä selaamaan että missä nyt oisi jotain mikä innostaisi.

Hetki sitten keräsin ne ihanimmat yhteen laatikkoon. Mutta silti se inspiraatio on vielä jossain. Nämä samat vanhat, tätäkin tarraa on jo kaikkialla, en tykkää, ei innosta.

Tehtyäni aloituksen kalenterimaniaan ja saatuani sieltä ihania vinkkejä, vastauksia, tsemppiä, päätin laittaa surutta suurimman osan kalentereista laatikkoon. Otin sen käytetyimmän, recollection zipper plannerin, ja muutaman tarran ja yhden washiteipin. En merkkaa kuin tärkeimmät. Laitan yhden tarran ja pätkän teippiä. Se on siinä. Enempää en tee, enempää ei tarvitse tehdä. Sitten kun se inspiraatio taas suvaaitsee saapua, avaan tuon laatikon ja otan kaikki tarrat esille. Ehkä sieltä sitten löytyy taas jotain ihanaa. Sellaista joka suorastaan huutaa ”minä kuulun kalenteriisi”.

Mutta jo se, että tein aloituksen ryhmään, ja ne manialaisten viestit. Se auttoi jo kummasti. Muillakin on ollut tätä oloa. Aina ei tarvitse innostaa. Välillä tauko on hyvästä.

Kuulemma monet ovat huomanneet minun hiljentymiseni. Osaksi se johtuu tästä blaah olosta, osaksi kaikesta mitä tässä kevään aikana on tapahtunut, omasta uupumisesta, monesta eri asiasta. Minulle saa aina laittaa viestiä! Vaikka olisinkin hiljaa, kadonnut tms. Aina saa kysyä.

Kiitos siis teille ihanat manialaiset kommenteista!  Tämä on sitä kalenterimaniaa parhaimmillaan. Tsempataan, autetaan, innostetaan ja tuetaan. Tämän takia silloinkin, kun olen muuten hiljentynyt lähes kokonaan somessa, on kalenterimania pysynyt, sitä olen selannut vaikken aina olekaan ollut äänessä.

Lupaan tsempata, olla aktiivisempi, kommentoida, edes sen yhden päivittäisen kommentin. Kunnes saan siihen taas sen rutiinin ja se on taas luontevaa ja itsestäänselvää.

 

-Sanna