Avainsana: klemmarikellari

Matkalla Traveler’s Notebookiin, osa 1

Koskaan ei pitäisi sanoa; ei koskaan. Ei siis koskaan. Niin monta kertaa olen joutunut päätöksiäni pyörtämään ympäri, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Mistä siis on kyse? Traveler’s Notebookista tietenkin!

Olen aina ollut sitä mieltä, ettei Traveler’s Notebook ole minun juttuni. Siinä kun joutuu alusta asti tekemään kaiken itse ja vaihtoehtojakin on liikaa… (ihan kuin kalentereissa ei sitten olisi). Mutta oikeasti, kalenterit ovat aina olleet minun juttuni, niiden selkeys ja helppous. Kunnes eräänä päivänä päässäni niksahti; haluan Traveler’s Notebookin. Mieleinen löytyikin äkkiä ja niinpä Heidin Korttipajalta tilasin ihanat Navy Floral- kuosiset kannet ja laitoin muovitaskupaketin tilaukseen Klemmarikellariin. Mutta voi mikä pettymys kun Traveler’s Notebookin kannet saapuivat! Ne eivät olleet yhtään mielikuvaani vastaavat, ja ikävän ohueltakin vaikutti (no tietysti oli ohutta, kun oli vaan kannet). Koetin kuvitella mielessäni kansien sisään vihkoja, mutta mielestäni jokin ei nyt vain täsmännyt. Harmitti. Aika nopeaan tein sitten päätöksen myydä kannet ja uusi ostaja löytyikin nopeasti. Pian tämän jälkeen surkuttelin kohtaloani Miralle, joka valaisi, että kun sinne sisään vaan tunkee niitä vihkoja, niin kyllä se siitä olisi muotoutunut. Jaaha.

Olin kuitenkin niin masentunut epäonnisesta kokeilustani, että meni muutama kuukausi, kunnes naksahti jälleen! Huomasin jossain kuvia ihanista ruusukantisista vihoista ja kun aloin tutkimaan Traveler’s Notebook  –vihkojen eri kuoseja oikein kunnolla, innostuin! Pakko saada kaikki nuo vihkoihanuudet! Äkkiä sain kuningasideoita siitä, mitä eri vihkoihin kirjoittelisin; budjetteja, to-do-listoja, lasteni asioita, ostettavaa, ja niin edelleen! Joten eipä aikaakaan kun suuntasin autoni kohti Klemmarikellaria ja kävin sieltä ostamassa ihanat ruusukuosiset vihot! Samalla reissulla nappasin mukaani aiemmin varaamani muovitaskut Traveler’s Notebookin sisään (hetken ihmettelin miksi olin sellaiset tilannut). Melkein lähti lapasesta sekin ostosreissu, sillä Klemmarikellari pursuili ihanista vihoista! Olin kuitenkin päättänyt hankkia aluksi vain nuo kaksi ja katsoa, miten homma lähtee sujumaan.

Ja lähtihän se. Varovasti kirjoittelin muutamia asioita ylös ja huomasin, että oikeastaan tuollainen vihkoihin kirjoittelu on aika hauskaa. Toiseen vihoista aloin räpeltämään säästösuunnitelmaa, hyvin alkeellisella tasolla kuitenkin. Sitten koitti päivä, jolloin Chic Company julkaisi kuvia tulevista Traveler’s Notebook -vihoistaan! Laitoin nekin tilaukseen.

Sitten kohtasin ongelman. Kannet. Vihkoja on kertynyt jo neljä, mutta kannet puuttuvat. Hieman hankalaa… Etsin, etsin ja etsin, mutta mieleisiä kansia ei vain tuntunut tulevan vastaan. Alkoi harmittaa, että tuli myytyä niin nopeasti ostamani Navy Floral –kannet, mutta eihän tuolle enää mitään voi… Kunnes joku ihana linkkasi sivuille tulevista Simple Stories –uutuuksista ja siinä ne komeilivat! Tulevat kanteni!

Mitäköhän tapahtuu, kun kannet saapuvat? Tuleeko minusta lopullisesti Traveler’s Notebook -käyttäjä? Se selviää tulevassa jatko-osassa!

Kalenterimaniaa kaikille!

Heidi

ps. Freckled Fawnin TN:stä voit lukea esittelyn täältä! sekä Anna- Johannan oman Traveler’s Notebook – esittelyn täältä

Kun vihdoin hurahdin uudestaan

Jokin aika sitten kirjoitin täällä blogissa, miten kaikki on vain blaah. Tämän jälkeen koitin aktivoitua ryhmässä, avasin taas youtuben pitkästä aikaa ja selailin tunteja ja tunteja erilaisia videoita.

Sitten koitti Leimailutaivas, johon ajoimme Mirpun kanssa. Kaikki ihanat manialaiset ja sali täynnä myyjiä. Aloitin kiertelyn Chic Companyn kojulta. No siinä sitten ylittyi jo budjetti ihan kivasti, kun mukaan tarttui kasa tarroja ja Happy Planner mini. Siis se vain huusi minua. Olin aiemmin ajatellut, etten minä sellaista tarvitse. Se on pieni, viikkoaukeama ei iske, ei ole vain minun juttuni. Kuinka väärässä olinkaan.

 

Tämän lisäksi Klemmarikellarin kojulta tarttui mukaan lisää tarroja sekä washeja. Muistakin kojuista  lähti mukaani tarroja. Ostin niin paljon, että kotiin päästyäni ostoskassi jäi vuorokaudeksi naulakkoon. En uskaltanut avata sitä ja kohdata totuutta: olin hurahtanut uudestaan kalenterimaniaan ja ostellut ihan liikaa, hups.

Kun viimein avasin kassin, otin ensimmäisenä Happy Plannerin käteeni. ”Jos nyt numeroin tämän ja katson miltä vaikuttaa.”

Sitten laitoin pari tarraa. ”Tämähän vaikuttaa kivalta.” Viikkoaukeamakaan ei enää häirinnyt. Simppeliä, hiukan washia yhteen reunaan, muutama tarra ja erivärisiä kyniä. Heti ensimmäinen aukeama miellytti silmää. Tein toisen ja kolmannen ja neljännen aukeaman. Yhtäkkiä aukeamia olikin valmiina melkein jouluun asti.

Mini on juuri sopivan kokoinen, vaikka ensin ajattelin tämän olevan liian pieni. Se mahtuu hyvin kaikkiin laukkuihini, ja sivut on silti hyvän kokoiset.

Viikon päästä huomasin, etten ole avannut muita kalentereitani ollenkaan. Happy Planner mini sen sijaan on auenut useamman kerran päivässä. Keväällä ostamani Priman pehmopallerokin sopii vihdoin johonkin ja löysi paikkansa tämän kalenterin kyljestä.

Rupesin heti myös askartelemaan lisäjuttuja tähän (näistä saatte tutoriaalit myöhemmin 😉 ). Koin siis täyshurahtamisen. Tämä on taas kivaa. Ryhmässä tulee kirjoiteltua, kalenteria on ihana selata ja inspiraatioita iskee useammin.

Laitoin pari kalenteria myyntiin, ja nyt kalenterihylly tuntuu täydelliseltä.  Varsinkin kun vihdoin sain kalentereilleni hyllyn.

Joskus näköjään vaihtamalla paranee..

-Sanna