Postauksessa näkyvä kalenteri ostettu yhteistyö alekoodilla Paperinoidasta
Ystäväporukan lukuhaaste on tuttu jo edelliseltä vuodelta. 15 minuuttia lukemista päivässä kuulostaa simppeliltä, mutta ihmiselle joka lukee yhden kirjan kymmenessä vuodessa se ei välttämättä ole sitä. Pessimistinä olin jo kieltäytymässä haasteeseen mukaan lähtemisestä tänä vuonna, kun en saanut edellisvuonnakaan ”mitään” luettua. Onneksi on ystäviä, jotka kannustavat ja muistuttavat, jos itse ei tunne onnistuneensa. Viime vuoden kirjasaldoksi tuli lopulta kymmenen kirjaa kahdestatoista. Ei siis niin huono saavutus, kun itse ajattelin. Tuohon kymmeneen sisältyy niin äänikirjoja, kun itse luettujakin.
Vuoden kirjahaasteeseen päätin lopulta lähteä avoimin mielin. Mitään ei koskaan saa aikaiseksi, jos ei edes yritä. Haastekohtien kirjaaminen ylös kalenteriin tekee siitä konkreettisemman ja toimii myös muistutuksena, ettei lukeminen pääse unohtumaan. Halusin tehdä myös äänikirjoille ja luetuille kirjoille jonkinlaisen seurannan. Siihen sopivat tarrat onneksi löytyi jo valmiina. Mustavalkoiset kirjahyllyt tuovat sopivasti yhteneväisyyttä sivujen keskellä olevan mustan sarakkeen kanssa. En koe itselläni tarpeelliseksi seurata luettuja sivumääriä tai aikaa. Haluan ainoastaan pysyä tietoisena siitä, mitä kirjoja vuoden aikana luen.
Haasteen ensimmäisen kohdan eli säeromaanin kuuntelin autoa ajaessani matkalla ystävän luo. Toiseksi haastekohdaksi valitsin kirjan, joka sijoittuu maahan tai kulttuurin joka kiinnostaa minua. Tähän sopiva kirja löytyi suoraan omasta kirjahyllystä. Ainakin vielä haasteeseen tarttuminen tuntuu hyvältä. Toivottavasti tunne pysyy jatkossakin ja kaikki kaksitoista kirjaa on vuoden loppuun mennessä luettu.
Itselle paperinen bullet journal ja plannerit ovat olleet tärkeitä työkaluja arjen ja töiden suunnitteluun jo pitkään, samoissa yhteyksissä olen törmännyt myös Zettelkasten-järjestelmään (vapaasti suomennettuna muistiinpanolaatikko) ja nyt olen alkutaipaleella oman järjestelmän luomisessa. Lähestyn asiaa hyvinkin vapaalla otteella kuten itselle on tapana, pysyen pääpointteissa eli oman tietopankin rakentamisessa ja ideoiden linkittämisessä toisiinsa. Muutoin olen ottanut vain niitä ideoita jotka itselle tuntuu tärkeältä ja lisännyt hieman omaakin. Perusidea on kehittää omaa ajattelua joten suositellaankin luopumaan liian tarkoista raameista.
Tällä hetkellä jopa varsinainen laatikko puuttuu, mutta alkuun on hyvin päässyt näinkin. Välilehdet olen tehnyt korttipohjista ja tabit on ihan tavallista kartonkia. Itselleni värikoodaus on tärkeää joten erilaiset osiot ovat eri väreillä.
Sinisten tabien takaa löytyy aakkoshakemistohakemisto. Sinne lisätään hakusanoja, joiden alle voidaan sitten lisätä lähteitä ja viittauksia omiin muistiinpanokortteihin. Hakemistoja voi tehdä useampia jos tuntee tarpeelliseksi, joillakin on esimerkiksi henkilö- ja aihepohjainen hakemisto erillään. Itselleni harkitsen vielä englannin kielistä hakemistoa erilleen, mutta toistaiseksi olkoon samassa.
Punainen osio on minulla saanut nimen Bob, joka myös aakkosten alla. Englanniksi puhutaan bibliography notes ja moni puhuu osiosta Bib box nimellä, suomeksi kirjasto voisi olla yksi vaihtoehto. Bobin alle siis lisäilen kirjoja ja muita lähteitä, nykyään kuitenkin nettilähteet myös isossa osassa. Kortin kääntöpuolelle tehdään muistiota jotta on helpompi palata aiheeseen myöhemmin. Itse huomannut että lukiessa tekisi mieli tehdä heti todella monesta aiheesta muistiinpanokortti mutta kun on ensin kasannut tähän osioon kaikkea kiinnostavaa, tuleekin karsittua iso osa pois kun huomaakin ettei aiheen kannalta moni sivumaininta ollutkaan niin tärkeä. Loppujen lopuksi jopa siis säästääkin aikaa vaikka mielsinkin tämän alkuun ylimääräiseksi välivaiheeksi. Useimmat järjestävät kirjoittajan mukaan mutta itse muistan paremmin teosten nimet joten järjestän korttini niiden mukaan.
Harmaiden tabien takaa löytyy sitten itse muistiinpanokortit. Tärkeää korteissa on pitää yksi aihe korttia kohden ja pyrkiä tiivistämään kortin etupuolelle. Opiskellessa kirjoitan muistiinpanot hyvin vapaalla tyylillä vihkoon ja jos koen jonkin itselle tulevaisuudenkin kannalta oleelliseksi teen siitä kortin. Vauhdissa merkkailen potentiaalisia huutomerkeillä ja väritän tai yliviivaan ne kun olen käsitellyt ne.
Oleellista järjestelmän kannalta on myös alkaa numeroimaan kortit jotta ne ovat myöhemmin helpommin löydettävissä, näin myös niihin on helpompi viitata myöhemmin ja linkittää tietoa toisiinsa. Itse en ole vielä aloittanut tätä, haluan ensin kerryttää hieman enemmän kortteja jotta hahmottaisin järkevää ryhmittelyä. Itselleni tässä on nimenomaan haaste että olen tottunut liian tiukkaan ryhmittelyyn ja nyt tarkoitus purkaa sitä, tämän vuoksi annan aikaa asialle. Numerointi tulee yläkulmaan jotta selatessa helppo nähdä. Itseäni helpottaakseni olen laittanut lähteet punaisella. Olen myös testannut että QR-koodi toimii 1x1cm kokoisena tulosteena, joten voin halutessani lisätä mm. videolinkit kätevästi käytettäväksi suoraan korttiin.
Välineinä monet käyttävät perus arkistokortteja mutta itse en ole kauhean ihastunut saatavilla oleviin viivallisiin ja kaikessa muussakin tottunut käyttämään pisteellisiä joten käytän kortteina Rhodian N13- kierrevihkon sivuja, josta repäisy helppoa. Hieman kortti jää alle perus A6-koon, mutta koko on itsellä riittänyt silti varsin hyvin muistiinpanoihin. Pigma Micron -kynät ovat jo pitkään olleet omia suosikkeja täytekynien rinnalla ja niin saavat jatkaa tässäkin projektissa, plussaa myös eri värit. Tabileikkuri on ollut kiva, kun saan juuri sen väriset välilehdet kuin haluan. Leikkuria tulee hyödynnettyä myös bujoiluun.
Harkinnassa on vielä yksi osio opintoja varten, johon lisäisin lähinnä kertauskysymyksiä aiheiden kertailua varten. Saa nähdä mihin tämä lähtee muotoutumaan mutta ainakin olen tykästynyt ideaan vahvasti ja tykkään paperisesta toteutuksesta, joten tästä voi tulla varsin pysyväkin ratkaisu.
