Heipä hei päiväkirja. Tätä kirjoittaessani on lämpö vihdoin saapunut Suomeen ja oloni on pehmeän rauhallinen. Jos olisin kirjoittanut tätä viikko takaperin olisi teksti ollut aivan toisenlainen.
Alkuvuotta onkin värittänyt sairastelu ja epävarmuus töiden jatkuvuudesta. Olen ollut selkeästi jotenkin jumissa ajatusteni kanssa kuukausia. En yleensä ole kausi masentelija, sillä tykkään jokaisesta vuodenajasta omalla tavallaan. Nyt kuitenkin tuntui siltä kun olisin odottanut kesää jo viime syksystä alkaen.
Nyt kun aurinko paistaa ja on lämmintä päivät kuluu pitkälti ulkona. Tämä vapauden tunne on huumaavaa, voin mennä minne vain ja oloni hyvä. Luonto on herännyt , enkä voisi olla onnellisempi pyöräillessäni ympäri kaupunkia. Haluankin saavuttaa sen lapsuuden loputtoman kesäloman tunnelman ja nauttia joka hetkestä. Lukea riippumatossa, mennä uimaan, kävellä metsässä, pyöräillä päämäärättömästi, makoilla mökillä uimapatjalla ja olla läsnä tässä hetkessä
Tämä olikin minun lyhyt oodini kesälle, sillä ajatuksissani olen jo pyöräilemässä meren rannalla. Toivottavasti kesä hellii meitä pitkään kauniina ja lämpimänä. Täältä voit lukea aiempia päiväkirja merkintöjä muulta ylläpidolta. Ihanaa kesää.
Katja
