Avainsana: kaverit

Löytöretki Kalenterimaniaan

Liityin Kalenterimanian Facebook-ryhmään alkuvuodesta 2016. Tarkoituksenani oli lähinnä löytää infoa siitä, miten saisin käsiini kultaisen Color Crushin, johon olin saanut usean kuukauden kestäneen pakkomielteen. Googlatessani kyseisestä kalenterista ostopaikkoja ja ominaisuuksia, löysin lopulta tieni Kalenterimaniaan.

En osannut liittyessäni kuitenkaan olettaa, että löytäisin tuon kultaisen Color Crushin jälleenmyyntipaikan lisäksi mitään muuta ryhmästä. Toki nautin ryhmän tuomasta inspiraatiosta, ostovinkeistä, ja ideoista miten alkaisin uutta kalenteriani tuunaamaan ja löytämään omaa kalenterityyliäni. Tämän kaiken ohella löysin kuitenkin jotain, mitä tämä epäsosiaalisista epäsosiaalisin olento ei koskaan olisi osannut arvata tai odottaa.

Löysin Kermit-mukiini ihastuneen, kananugeteista unelmoivan ja ihmisvihasta jatkuvasti kanssani ulisevan hullun käärmenaisen. Löysin ylienergisen yh-mutsin, joka viestittelee mulle grillitassuista ja hämmentävistä ihmissuhdekuvioista. Löysin Taco Bellistä yhtälailla pitävän, meikeistä kiinnostuneen kissanaisen, josta sai oivan drag-tyttären. Löysin violettiin mieltyneen neulovan kalenterikeräilijän, jonka ihastuminen mun pumpulikissoihin eskaloitui nopeasti kummikissanpennuksi. Löysin valtavasti uusia kasvoja, jotka tykkäävät mun naamasta ja joiden kanssa puhuminen tuo valtavasti uutta sisältöä mun elämään.

Kaikki se kalenteri-inspiraatio, ostovinkit, mun uusi keltainen Color Crush, vanha kultainen Color Crush ja kaikki ne washit ja tarra-arkit on ollut hyviä löytöjä, ja oon ollut niistä todella iloinen ja tyytyväinen. Ne löydöt ei kuitenkaan vedä vertoja sille, että oon vihdoin löytänyt itselleni ihmisiä, jotka ei vihaa mua, ja joita mä en vihaa. Kalenterikansaa, kavereita, ystäviä. Oon aina viihtynyt yksin eikä yksinäisyydessä oo mulle mitään ongelmaa, mutta on yllättävän miellyttävää tietää ettei se yksinäisyys ole edes mun kohdalla aina välttämättömyys.

Asia mitä en löytänyt oli yhteiskuvat useampien kalenterikavereideni kanssa. Jotta jatkossa jengi uskoo että mulla on oikeesti ystäviä, niin tökätkää mua seuraavassa miitissä että saadaan vähän parempia kuvia. Nyt mä jouduin laittamaan tänne kuvan, jossa poseeraan jättiavokadon kanssa. Syytän siitä vahvasti teitä kaikkia yllämainittuja.

Mut viihdyttäkää mua silti jatkossakin.

– Milja

#kalenterimaniaterapia

Kalenterimania ja #maniaperhe. Miten paljon kaikkea onkaan tullut itse kalentereiden lisäksi elämään manian myötä – aika pirun paljon. Kaverisuhteita ja jopa ystäviä! Olenpa saanut jopa kunnianimikkeen ’morsiusneito’ ihmiseltä, jonka mania toi elämääni. Nämä uudet ihmissuhteet ovat ehdottomasti parasta, mitä kalenterimania on omaan elämääni tuonut. Niin paljon iloa ja rakkautta! Täysin uusien ihmissuhteiden myötä on myös jo ennen maniaa olemassa olleista ihmissuhteista osa syventynyt tämän harrastuksen myötä. Esimerkiksi äitini kanssa on tullut ihan uusi tuulia juttuihin, kun molemmat ovat hurahtaneet samaan puuhaan! Hänen kanssaan tulee nykyään tuunailtua yhdessä kalentereita muun ajanvieton ja höpöttelyn lomassa.

Kalenterimania ja sen myötä elämääni tulleet ihmiset ovat saaneet minut myös ajautumaan tilanteisiin, joihin en olisi osannut kuvitellakkaan uskaltavani. Yksi mieleenpainuvimmista tälläisistä tilanteista on ehdottomasti ollut Miss Pub Hukka Pin Up 2017 -kilpailuun osallistuminen. Ilman kalenterimanian omaa seriffiä Katia ja Katin tsemppi- ja yllytyspuheita en olisi ikipäivänä saanut kerättyä moiseen rohkeutta. Ja kuka tietää – ehkä en olisi koko kisasta kuuluutkaan ilman maniaa?

Elämääni on tullut myös konkreettisia asioita, kuten uusi lävistys (tämäkin jo edellä mainitun seriffin käsialaa!) ja pinkit hiukset, joiden värjäämisestä saan kiittää ylläpidon Miljaa. Kiitos!

Kalenterimanialla on ollut itselleni myös suuri positiivinen vaikutus mielenterveyden eheytymisen ja arjessa jaksamisen kannalta. Myös jäsenet ovat muuten kirjoittaneet blogiin aiheesta, täältä voit käydä lukemassa kalenterimanian mielenterveysviikon 2017 postauksen. Ryhmän selaaminen, varsinkin ylläpitoon liittymisen jälkeen, ja siihen liittyvät rutiinit ovat kuin varkain tulleet jäädäkseen arkeeni. Ja onneksi niin, sillä päivääkään en vaihtaisi pois. Arjen rytmityksen lisäksi myös mielekäs tekeminen, onnistumisen tunteet ja vastuun kantaminen ylläpidossa toimiessa ovat olleet kultaakin kalliimpia asioita itselleni. Kalenterimanian vaikutukset elämässäni ovatkin olleet kuin hyvin toimivalla terapialla – ei huono.

♥, Inka