Avainsana: käsin kirjoittaminen

Mistä tunnistat Idan kalenterin?

Olen suhteellisen tuore kalenterimanialainen, mutta taustallani on muutama vuosi säännöllisen epäsäännöllisesti toteutettua bujoilua. Bullet journalin koristelu oli ihanaa, mutta nyt töiden, perhe-elämän, harrastusten ja opiskelun kanssa luoviessa kaipasin valmiskalenterin helppoutta. Siispä suuntasin kesällä opintojen alkua odotellessa Vihkokauppaan! Sieltä valitsin Leuchtturm 1917:n A5-kokoisen vihreän kalenterin, joka kattaa 18 kuukautta, heinäkuusta 2024 joulukuuhun 2025.

Leuchtturmissa eli Letussa ihastuin pystysuoraan ja haalean minimalistiseen viikkonäkymään. En ole kummoinen minimalismin ystävä, mutta viikkojen haaleanvaalea layout jättää tilaa omille koristeluille. Vertikaalinen viikkonäkymä sopii kalenterointityyliini,koska siinä on tilaa aikatauluttaa menot omille aivoille ymmärrettävällä tavalla ja kirjoitella vähän ekstraakin.

Tykkään koristella kalenteriani perinteisesti tarroilla ja teipeillä, mutta viime aikoina olen kokeillut vaihtelun vuoksi myös lehtileikkeitä ja vanhan kirjan sivuja. Tuntomerkiksi voidaan ehkä laskea myös tietynlainen huolettomuus… Teipit ja tarrat ovat enemmän kuin todennäköisesti vinossa ja muste tahriintuu silloin tällöin, mutta mitäpä pienistä!

Tärkein tuntomerkki on kuitenkin tekstin paljous! Mielestäni on kiva, kun kalenterissa näkyy oma käsiala, paljon merkintöjä ja pieniä muistoja. Jätänkin aukeamissa paljon tilaa kirjoittamiselle, ja koristelu asettuu sivujen reunoille. Letun viikkoaukeaman alaosan ”notes”-osuudesta on muotoutunut pikku päiväkirja, joka on osoittautunut käteväksi.

Samoissa kansissa olevaan päiväkirjaan muistaa kirjoittaa pari lausetta päivän kulusta ja fiiliksistä joka päivä. Joissain aukeamissa tekstimassa näyttää jopa vähän leveältä washiteipiltä… Blurrauksen takia tätä ei tietenkään postauksessa näy, joten lukija joutuu kuvittelemaan tämän efektin 🙂

Kalenteriaukeamani ovatkin lopulta teemasta tai koristeluista riippumatta täynnä pikkuisella käsialalla ja ohuella mustekynällä piiperrettyä tekstiä. Ei välttämättä selkeää ja valokuvauksellista, mutta ehdottomasti minun näköistäni!

Ensi vuodelle on jo suunnitteilla DIY-projektina traveler’s journal, johon saisin kaipaamani kuukausi- ja päiväsivut, mutta koristelu ja kirjoittelu pysyvät <3

Mukavaa kalenterointia vuodelle 2025 kaikille kalenterimaanikoille!

-Ida

Inkan lempikynät vol. 2

Helou helou helou helou! Kynät ovat tärkeä osa kalenterin tuunailua varmasti suurelle osalle maanikoista, sillä vaikka erilaisia tekstitarroja löytyykin kotimaisiltakin kauppiailta vähän joka lähtöön, ei aivan kaikilla kuitenkaan ehkä ole tarraa tai koristetta kädenulottuvilla – ainakaan ihan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa! Itse olen jo parisen vuotta sitten kertaalleen esitellyt silloiset lempparit kynistäni, ja myös Suvi ja Nanna ovat aikanaan kirjoitelleet postaukselliset kynäasiaa. Ajattelin että nyt voisi olla aika tehdä päivitetty postaus aiheesta, uusiakin kyniä kun on ainakin allerkirjoittaneella kokoelmaan kyllä ilmaantunut sitten vuoden 2019.

Kun kurkin läpi tuon vanhan postaukseni kynistä, tunnistin heti että pari samaa lempparia on säilynyt käytössä kaikki nämä tuunailu-vuodet. Mujin 038 -kärkinen geelikynät ja Tombown Dual Brushit nimittäin! Mujin musta geelikynä on edelleen se joka automaattisesti tarttuu käteen kun alan kirjoittaa viikkoaukeamalle merkintöjä. Muut värit ovat kyllä jääneet hyvin paljon vähemmälle käytölle mustaan verrattuna, ja osan väreistä olen tainnut jopa laittaa kokonaan eteenpäin Happy Mailien mukana. Mustia kyniä sen sijaan olen saanut useampia käytettyä täysin loppuunkin. ”Perinteisen” 038:n rinnalle on löytänyt tiensä kuitenkin tämän vuoden puolella testiksi ostettu 05 -kärkinen, kuulakärkikynämäinen musta geelikynä. Kiitokset vaan Erjalle kynien diilaamisesta ja uuden testaamiseen yllyttämisestä – kannatti uskaltaa kokeilla jotain uutta!

Dual Brushit ovat tosiaan toinen suosionsa säilyttäneistä kynistä, niiden värit ja sivellinpää vain toimivat niin moneen. Myös toinen vastaava kynä on kuitenkin tullut käyttöarsenaaliin Tomppien rinnalle sitten ensimmäisen kynäfiilistelyn, Marvyn Le Plumet. Näissä kynissä on Dual Brushien tapaan toinen pää sivellinkärki, ja toinen ohut kirjoituspää. Isoin ero näiden kahden kynän välillä onkin ohuessa päässä: siinä missä Tombown kärki on kapean huopatussimainen, on Marvyjen ohut pää vielä ohuempi kuitukärki. Itse olen tykännyt käyttää näitä kyniä ikäänkuin yhdessä, samanlaiset ominaisuudet mutta ”yhdistettynä” sävyvalikoima on tuplasti laajempi.

Muita käytössä jokseenkin säännöllisesti olevia kyniä ovat tällä hetkellä itselläni olleet Uni Poscan akryylimaalitussit, joita olen ra-kas-ta-nut art journaltuunailussa. Myös #kesämiitti2020 -tapahtumasta lahjana saadut Pilotin Pintorit kuuluvat samaan artteilussa käytössä olevien kynien kategoriaan. Erilaiset geelikynät ovat jääneet hyvin vähälle käytölle nykyään, ja kun ei ole tullut toviin mitään piirrettyä, on myös mustat eripaksuiset kuitukärkikynät jääneet hieman unholaan. Yhtään kynää ei ole kuitenkaan hylätty pysyvästi tai niistä hankkiuduttu eroon, ei sentään. Sehän voisi olla jossain mittakaavassa jopa järkevää laittaa kiertoon asioita joita ei käytä, mutta…

Sitten on vielä yksi kategoria josta haluan napata kuvan lemppareistani: kauniit kynät! Ne joilla ei oikeastaan tule kirjoitettua, tai joilla on jopa pahimmillaan hieman epämukavaa kirjoittaa. Mutta jotka ovat vain niin pirun kauniita tai kivan näköisiä ettei niistä voi yksinkertaisesti luopua. Itselläni nousi kirjottaessa ensimmäiseksi mieleen esimerkeiksi kuvassakin näkyvät kurpitsa-päinen kynäni (joka on tullut Chic Companyn Halloween-ylläristä pari vuotta sitten), sekä erilaiset timantti-päiset kuulakärkikynät. En itse ikinä käytä kuulakärkikyniä kalenterihommissa, ja kurpitsaa tulee käytettyä lähinnä syksyisin kun se sopii teemaan. Eli ei se kaikkein ympärivuotisin käyttökynä. Mutta niin kivan näköisiä että ne ilahduttavat vain olemassaolollaan, joten suotakoon niiden säilyttäminen ihan sillä perusteella!

Jos kynät ovat lähellä sydäntäsi, ja erityyppisten kynien omiasuuksien vertailu kiinnostaa, kannattaa kurkata *tämä megapostaus* aiheesta!

♥, Inka