Avainsana: Kalenterituunaus

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Tia

Mainos Ajasto yhteistyökalenteri Doodle 22/23.
Staedtler ja Koh-i-noor Hardtmuth pyyhekumi, osa Ecoline Brush Pen-kynistä, Kuitukärkikynä Sakura Pigma Micron ja Pilot Drawing Pen ostettu Suomalainen kirjakauppa.
Zig liimakynä ja Zig Clean Color Dot Metallic ostettu Suomen Taidetarvike.

Kalenterimanian ylläpito on torstaipostauksissa listannut omia kalenteriharrastuksen kulmakiviä ja tänään pääsette lukemaan minun listaani. Yllätyin itse nähdessäni mitä oikeasti päätyi top 10 -listalle. Ajattelin, että pitäisi varmaan valita ensimmäisenä kalenteri, vihko, aika, inspiraatio, jne. mistä kaikki lähtee. Päädyinkin ajattelemaan asiaa niin, että mistä koostuu kalenterini sisältö tuunatessa. Miten kalenterista syntyy minun näköiseni?

Ihan ensimmäinen asia ikinä – musta, hyvä, kapea, ei sotkeva kuulakärkikynä. Musta, musta, musta. Tähän mennessä paras on löytynyt töiden kautta, Jimnie fine Zebra. Löysin näitä juuri netistä 20kpl pakkauksen ja harkitsen vakavasti, koska olen vuosia käyttänyt tätä yhtä ja samaa mustekynää.

Staedtler puuvärit tarttuivat matkaani 2021 Kuopion kesälomareissulla askartelukaupasta ja kestävät vielä jokusen vuoden, vaikka minä ja lapset käytämme niitä ahkerasti. Piirtämisen lisäksi väritän näillä lukuseurantaani ja luettujen kirjojen kirjahyllyä, joka kulkee Project365 kansissa.
Hyvä lyijykynä, pyyhekumi ja teroitin ovat tärkeitä. Itse tykkään pehmeistä luonnoksiin sopivista lyijykynistä, jotka eivät jätä jälkeä paperiin, eivätkä näy kumittamisen jälkeen.
Pikku sakset ja yhden reiän rei’itin kuuluvat kyllä myös kärkikahinoihin.

Ecoline Brush Pen sivellintussit. Näitä olen käyttänyt jo useamman vuoden otsikointiin, yliviivaukseen ja värittämiseen, tuloste- ja vesiväripaperiin on myös toiminut.
Pilotin Drawing Pen ja Sakura Pigma Micron koot 01 ja 02. Mustan mustekynän rinnalla on vuosia kulkenut kapeat kuitukärkiset kynät ja useimmiten Pilotin Drawing Pen. Myöhemmin rinnalle tuli myös Micron. Kirjoittamisen lisäksi piirrän näillä ääriviivoja ja yksityiskohtia piirustuksiini tai taidetöihin.

Zig liimakynät. Löysin nämä pari vuotta sitten (ehkä kauemminkin) enkä ole vaihtanut. Kuulakärkisellä liimakynällä saa pienimpiinkin koristeisiin liiman ja leveämmillä liimakynillä isompiin liimattaviin. Liimat ovat vielä todella riittoisat ja näiden kanssa saa myös foilattua. Tästä linkistä näet kuinka se käy.
Kaksipuolinenteippi monessa eri leveydessä on oiva apu kiinnittää papereita ja die cutseja, sekä kaiken maailman taskujen, välilehtien ja korttien askartelussa.

Washiteipit on se, mistä yleensä lähden liikenteeseen ja hakemaan inspiraatiota tuunaukseen. Niitä löytyy!
Boxitarrat. Sitten kun olen tuhrinut kalenterin kaiken maailma merkinnöillä enkä ole ehtinyt tuunata sivuja, tulevat boxitarrat kätevästi apuun. Yleensä otan aukeamasta kuvan ja lähden peittelemään reunoja washilla ja päälle läiskin boxitarroja, joihin aluksi ottamastani kuvasta kirjoitan tekstit. Toki käytän niitä myös tyhjien sivujen tuunaamiseen, mutta silloin voi käyttää myös boxileimoja. Ennen olisin listannut top kolmoseen varmaan leimat, musteet ja die cutsit, mutta ne ovat vähän unohtuneet. Koitan elvyttää niiden käyttöä mukaan, koska niitäkin riittää erilaisia nurkat pullollaan. En kyllä joka kerta peitä sivuja koristeilla, koska haluan myös sen elämän näkyä kalenterissa. Aina ei jaksa, ehdi, kiinnosta ja joskus kalenteri on ihan tyhjä kiireestä tai kiireettömyydestä. Sekin on ok!

Pyyhittävät mustekynät, kynäkupistani löytyy kahdenlaisia. Viimeisen puolen vuoden aikana Legami Milano eläinkynillä on tullut kirjoitettua myös kalenteriini mustan mustekynän ja kuitukärkisten kynien lisäksi. Varsinkin sovitut tapaamiset, jotka flunssakautena helposti siirtyvät voi kätevästi pyyhkiä ja siirtää. Ne ovat myös kivemman näköiset eri väreillään, kun taas lyijykynä. Lisäksi kirjaan näillä lukuaikojani Project365 lukuseurantaan, koska jos kuuntelen lisää voin helposti lisätä aikaa pyyhkimällä vanhan. Pilot Frixion Fineliner kynillä olen kirjoittanut jo useamman vuoden perheemme seinäkalenteriin. Jokaisella on oma värinsä ja juuri pyyhittävyys on etuna muuttuvassa perhearjessa.

Zig Clean Color Dot. Olen pikkutytöstä asti ollut hulluna listojen kirjoittamiseen ja tässä kynässä yhdistyy kaksi oleellista asiaa, kynä ja piste. Piste on kuin laatikko/ruutu tai ranskalainen ”viiva,” joka on helppo ruksia, kun asia on hoidettu.

Todella yllättävä tulos, jos katsoo, että suurin osa listatuista on kyniä. En ole tajunnut, että omalla kohdallanikin kynä on se isoin juttu ja sitten vasta tulevat muut asiat. Tämä oli ihan hauska postaus ja avasi ajatusta sille mitä kaikkea loppupeleissä tarvitseekaan tuunatessa. Olen kyllä koko pitkän sairaslomani aikana ostanut todella vähän ja tarpeeseen, mutta ehkä tätä ajatusta voi nyt jalostaa siivotessa ja inventoida kaiken ylimääräisen eteenpäin…
– Tia

Uusi työpöytä

Ajaston kalenterit saatu yhteistyönä.

On vuosi 85, kauan on aikaa siis…. eiku! Ei ehkä ihan vielä silloin (vaikka olenkin sinä vuonna syntynyt), mutta tämä soi korvamatona postausta kirjoittaessa. Miksi kirjoitin sen tähän? Noh, se sattui niin sopivasti, koska todella pienestä lähtien olen haaveillut omistavani kirjelipaston. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, se voi olla kulmalipasto, klaffilipasto, lipastopöytä, kirjekaappi… No kuitenkin, unelmoin sellaisesta.

Myynnissä ei silloin ollut sellaista ja antiikkiliikkeissä ne maksoivat ”miljoonia”. Aikuisena aika ajoin vastaan tuli huonokuntoisia nettikirppareilla, eikä silloin ollut aikaa tai halua kunnostamiselle. Kuin varkain, IKEA oli myynyt kirjelipastoa työpöytänä enkä tiennyt mitään asiasta, kunnes bongasin torista ensimmäisen ja aivan väärältä paikkakunnalta. Paljonko se voisi uutena maksaa, ajattelin, huomatakseni ettei sitä enää valmisteta. Alkoi etsiminen ja lopulta tärppäsi suht läheltä.

Tietenkin tähän kohtaan sää ei ole puolellani, hukumme lumeen ja ajotiet ovat liukkaimmat koko talvena. Sain peräkärryn lainaan, mutten uskaltanut lähteä Yarikseni kanssa sitä vetämään siinä kelissä. Varmistin vielä perheemme farmarin loosterin mitat ja se menisi juuri ja juuri, jes! Lipasto pääsi turvallisesti uuteen kotiin. Kotona huomasin, että siihen on jäänyt vahva hajuveden haju ollessaan meikkipöytänä, mutta pesulla ja tuuletuksella en enää sitä haista huoneilmassa.

Samalla haikea luopua vanhasta pöydästä mikä on palvellut 10v, joka on edelleen priima kunnossa, mutta liian iso menetettyäni työhuoneen lapsille. Siinä ei ollut laatikostoja mihin tavaran saisi piiloon, joten olohuoneemme näytti aina kaaokselta. (Näyttää se vieläkin, koska en osaa tuunailla siististi). Kirjelipasto työpöydän tilalla on jo itsessään kaunis kaluste, tavaran saa piiloon ovien sisälle (vielä on järjestettävää) ja vihdoin myös viherkasveillani on jokin muu paikka kuin ruokapöydän pääty, missä ne olivat aina tiellä vieraiden ollessa kylässä. Muutenkin asunnossamme vallitsee mustien ja valkoisten huonekalujen summa ja oli jo aikakin saada lisää valkoista mustan vallitessa, joka samalla avarsi tilaa.

Vitsi mä olen onnellinen, lapsuuden haaveesta totta! Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille.
-Tia