Ihanaa maanantaita sinne ruutujen toiselle puolelle! Ainakin mut on vallannut keväinen fiilis ja sen huomaa omissa energiatasoissa, kun jaksaisi tehdä hivenen enemmän kuin alkuvuodesta. Huomioitavaa on, että väsymys ja fyysinen vointi vaikuttavat osaltaan jaksamiseen, mutta muutoin tuntuisi olevan energiaa hieman enemmän kuin kuukausi sitten. Ihana kevään vaikutus!
Myös kalenteri on alkanut saada enemmän huomiota osakseen (kiitos keväiset fiilikset). Kalenteri on saanut sivuilleen koristeita ja olen jälleen innostunut tarroista. Okei, kauniit teipitkin innostavat, mutta juuri nyt on menossa tarrakausi. Ja se tuntuu hyvältä pitkästä aikaa! Tässä maaliskuun aikana mua odottaa muutto, joka rivien välistä tarkoittaa myös eräänlaista kalenteritarvikkeiden läpikäyntiä. Toisaalta, mulla on tarroja ehkä ”hieman” yli omien tarpeiden, joten lienee myös tarpeellista käydä tarrat läpi. Ainakin on moneen eri tilanteeseen tarroja, mutta yleensä ei ikinä niitä, joita ei tarvitsisi.
Tässä keväässä on paljon tehtävää, mutta kyllä tälle ToDo-listalle mahtuu yksi kalenteritarvikkeiden inventaario. Muuton myötä muuttuu niin kalenteripöydän kuin säilytystilankin ratkaisut, joten uusia visioita kohti, alkaen niistä peruspilareista eli missä tuunaan ja missä säilytän tän kaiken. Hyvä tästä tulee!
Innostavaa kevättä ja ihania tuunaushetkiä toivottaen, Terhi
Tammikuun loppupuolella se heräsi: halu kokeilla jotain uutta. Olin reilu vuosi sitten hurahtanut tarrojen ja PET-teippien käyttöön arttikirjoissani, ja muistojen tallentaminen skräppäyksen muodossa oli jäänyt melkein kokonaan artteilun jalkoihin. Parin tutun innoittamana päätin kokeilla, osaisinko yhdistää artteilun ja muistojen tallentamisen päiväkirjassa. Halusin kirjan, jossa olisi sivu per päivä, valmiiksi päivätyt sivut ja vähän vettäkin kestävä paperi. Minulle suositeltiin Hobonichi Cousinia, ja loppu on historiaa.
Koska olin myöhään liikkeellä, kotimaisten kauppojen hobovalikoima oli suppea, ja otin melkein vahingossa Avec-version, jossa vuosi on jaettu kahteen kirjaan. Nyt ajattelen, että se oli oikeastaan täydellinen valinta, koska haluan ottaa kirjan myös matkoille mukaan, ja näin siinä on vähemmän kannettavaa. Kansiin valitsin lempivärini turkoosin (ja lisäksi kirkkaat suojakannet), mutta ne olivatkin sisältä vaaleanpunaiset. Totuin niihin nopeasti ja olen tykännyt, mutta ehkä joskus siirryn asiallisempiin nahkakansiin. Toistaiseksi kansia koristaa myös Maiju Liisin epäasiallinen tarra.
Hobon myötä alkoi tietysti armoton säätö kynien kanssa. Aiemmin lempikynäni oli ollut Pentel Energel, joka kyllä toimii tomoe river -paperilla, mutta huomasin heti kaipaavani jotain kapeakärkisempää ja nopeammin kuivuvaa. Testasin helposti saatavilla olevaa Uni Jetstreamia ja opin, että kuulakärkikynän paksuus 0,7 mm on kapeampi kuin geelikynän 0,5 mm. Vaikka Jetstream olikin ihan kiva, kun olin tilaamassa kirjoitusalustaa (pencil board), otin samalla kokeeksi myös 0,5-millisen Zebra Blen -kuulakärkikynän. Siinä olen toistaiseksi pysynyt, mutta veikkaan, että jossain vaiheessa kyllästyn kuivakkaan riipusteluun ja tutustun täytekynien ihmeelliseen maailmaan…
Ihmeen hyvin olen jaksanut ja ehtinyt tuunailla päiväkirjan sivuja, olen tykännyt päivittäisestä luovasta hetkestä. Joskus panostan koristeluun enemmän, joskus vähemmän. Tykkään käyttää taustalla Distress Oxide -musteita, kuten yllä olevassa aukeamassa (jossa käytössä vielä Jetstream-kynä). PET-teipit, tarrat, siirtokuvat ja washiteipit ovat myös kovassa käytössä, ja olenpa kokeillut aukeamiin vesivärejä, gessoa ja servettejäkin. Tuoreimpaan sivuun tein vähän kollaasia vanhoista kirjansivuista ja muista lippulappusista. En oikein osaa vielä arvioida, miten paksu kirjasta tulee tällaisella käytöllä, mutta sen näkee sitten. Ilmeisesti hoboissa on ainakin kestävä sidonta.
Olen miettinyt, rupeaisinko tekemään jotain myös viikko- ja kuukausisivuille. Luen paljon, joten voisin merkitä lukemani kirjat kuukausinäkymään kansikuvatulosteilla. Viikkonäkymään taas voisin tulostaa viikon aikana ottamiani kuvia memory planning -tyyliin. Varsinaisena kalenterina minulla on pitkään ollut Google, mutta saa nähdä, mihin tämä hoboharrastus tästä vielä kehittyy!
