Arjen keskellä kaikilla on omat haasteensa ja niksinsä toteuttaa itselleen tärkeitä asioita. Tuntuu, että ei aika riitä, oli tätä ja tuota, ei jaksanut ja niin edelleen. Minäpä kerron omasta plannerointirutiinistani ja kuinka minä löydän aikaa toteuttaa tätä minulle niin rakasta harrastusta!

Olen hoitovapaalla ja teen kaksi työvuoroa viikossa. Olen ehtinyt melkein puolessatoista vuodessa oppia hyvin mukautumaan lapsen tarpeisiin ja rytmeihin. Paljon on muuttunut, mutta yksi on säilynyt: rakkaus päiväuniaikoihin. Kahvikuppiini lasittunein silmin kukonlaulun aikaan tuijotellessani näen kuitenkin valon: kohta on aamun päiväuniaika! Saan tytön nukkumaan, teen kotihommat pois alta ja kampaan naamani – sitten on aika istahtaa ruokapöydän ääreen. Kaivan plannerini ja mietin mitä haluaisin tänään tehdä. Usein aamulla syntyy viikko- ja kuukausiaukeamia. Jotain raikasta, valoista ja iloista – kuten aamun kuuluukin olla, jotta päivä lähtee käyntiin! Haalin sieltä täältä, tuollaista ja tällaisen – kun olen materiaalihamstrannut niin pääsen aloittamaan. Ja ihan sen aamun fiiliksellä mennään!

Ei ole mitään parempaa kuin keskellä päivää saada mahdollisuus istahtaa, laittaa napit korville ja keskittyä hetki omiin ajatuksiin. Tätä varten minulla on nimenomaan passport-kokoinen Traveler’s notebook! Se kulkee mukana joka paikassa ja toimii minulla päiväkirjana mihin voi äkkiä rustata jotain tärkeää (tai vähemmän tärkeää). Sen hypistely ja täyttäminen kaikella pienellä kivalla tuo minulle valtavasti iloa. Pieni penaali siihen kylkeen niin AJ is ready to go! Voitko uskoa, että näin kesäinen kuva on oikeasti napattu huhtikuussa? Se oli ihana, aurinkoinen kevätpäivä omalla terassilla. Ja kohta niitäkin saadaan lisää! Plannerit messissä, tottakai.

Illalla kun tyttö käy nukkumaan siinä klo 20 jälkeen niin minulla on yleensä vielä virtaa jollekin pienelle kivalle. Jonkin verran samaa kaavaa löytyy minulta illasta kuin aamustakin. Ensin kotihommat, iltapala ja suihku – sen jälkeen voi istahtaa ja ajatella, että tänään ei tarvitse tehdä enää mitään! Silloin joko tulee se tunne tuunailusta tai sitten ei. Usein se tulee ja rustaan jotain pientä, kirjoitan ylös pari lausetta päivästä tai sitten jonkun kivan, voimaannuttavan jutun joka tulee mieleen. Niitä myös kirjoitan paljon ylös. Vaikka planneriinkin eksyy silloin tällöin sitä negatiivista, niin yritän pitää sen sellaisena joka pääasiassa tuottaa minulle hyvää mieltä. Project Me-tyyppinen kirja minulla on ja se saa kerätä kaiken sen negan ja muut jutut – ja jäädä kotiin. Näitä minä kuljetan mukana ja haluan täyttää ne sellaisella positiivisella energialla, joka näkyy ja tuntuu! Etenkin iltaisin haluan keskittyä niihin hyviin juttuihin ja rauhoittua yötä kohti. Silloin syntyy jotain tunnelmallista, tsemppaavaa ja nostalgista.

Näin minä saan Kalenterimaniaa jokaiseen päivään! Oma hetki omille ajatuksille on aina erittäin voimaannuttava ja hieno asia saada mahtumaan arjen keskelle. Tätä minä teen kaikkein mieluiten kun otan hetkisen itselleni.

Miltä Sinun tuunausrutiinisi näyttävät?

-Anna-Johanna