Helou helou helou! Olenkin jo ehtinyt esitellä varsinaisen kalenterikokoonpanoni tälle vuodelle jo *tässä postauksessa* heti tammikuussa. Nyt ajattelin kirjoitella yleisemmin ajatuksia siitä miten on kalenterivuosi startannut ja kalentereiden täyttö sujunut tähän asti. Plus mitä aivan uutta odotan käyttöön otettavaksi…
Rakkaan lepardini kanssa on alkuvuosi lähtenyt sujumaan jouhevasti. Olen jaksanut tuunailla tähän mennessä kaikki aukeamat, mikä on ollu hauska huomata sillä fyysinen kunto on vetänyt paljon lepäilemään sohvalle ja pois työpöydän äärestä istumasta. Selkeästi siis kalenteri on sytyttänyt inspiraatiota, ja tekeminen tuonut iloa, kun sivut eivät silti ammota tyhjinä. Osaan aukeamista olen jaksanut panostaa enemmän esimerkiksi leimaillen ja musteilla leikkien, ja osa sivuista on saanut ylleen simppelimmän asun tarroilla ja teipeillä nopeammin tuunaten.
Monochrome Aurakaan ei ole jäänyt täysin huomiotta, ja sinne on tullut tehtyä erinäisiä to do -listoja ja hahmotelmia muun muassa tehtävistä kodin hankinnoista. Myös kortteja olen ehtinyt pari kertaa nostelemaan, ja niistä kirjoittanut ajatuksia ylös Auraan. Vuodelle 2021 kortit muuten povasivat allekirjoittaneelle esimerkiksi suuria tunteita ja uuden syntyä, saa nähdä miten nämä asiat kalenterihommissa tulevat vielä näkymäänkään!
Jotain aivan uutta on käyttöön kyllä aikalailla takuuvarmasti tulossa, Oot niin ihana -vauvakirja nimittäin. Sain oman ihanan yksilöni Mirpulta lahjaksi, ja säännöllisesti olenkin sen kansia ja sivuja silitellyt tässä täyttämään pääsyä odotellessa. Albumin laatikko on myös ollut oiva käytössä jo nyt – vauvakirjan suojelemisen lisäksi se on saanut toimia aiheeseen löytyneiden tuunaustarvikkeiden omana paikkana. Eivät pääse vauva-aiheiset tarrat seilaamaan missä sattuu, vaan pysyvät siellä missä pitääkin. Saa nähdä kuinka paljon tämän kirjasen täytetyistä sivuista haluan jakaa julkisesti yksityiskohtia, mutta jotain fiilistelyä tulee varmasti hehkutettua ,kun se aika tulee, että tämän saa ottaa käyttöön toden teolla!
Nykyinen bullet journalini on Victoria’s Journalsin kansiin tehty hybridibujo. Tuon Victoria’s Journalsin vihon ostin Suomalaisesta kirjakaupasta ja ihastuin siihen heti. Siinä oli niin ihanat pehmoiset kannet, mutta eihän niitä sivuja päässyt tutkimaan siellä kaupassa. Niinpä kun pääsin kotiin koin pienen pettymyksen. Vihon sivut olivat aivan liian ohuet, ne eivät olisi kestäneet minun runsasta koristelutyyliäni. Tykkään käyttää paljon kuvia, tarroja, tusseja jne.
Hybridin bujostani tekee se, että poistin kansien sisällä olleet alkuperäiset, liian ohuet sivut askarteluveitsellä ja liimasin tilalle toisesta bujosta paksummat sivut. ”Operaatiota” pohdin muutaman päivän ennen kuin uskalsin ryhtyä toimeen. Pelkäsin, että tulee joku onnettomuus ja tuhoan kauniit kanteni. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Lopputuloksesta ei onneksi huomaa muutosta, ellei tiiraa aivan läheltä ja olenkin ollut todella tyytyväinen, että uskalsin tehdä sivujen vaihdon.
Aina en kuitenkaan ole ollut näin ”rohkea”, mitä bujoiluun tulee. Päinvastoin. Itseasiassa liittyessäni melkein puolitoista vuotta sitten Kalenterimaniaan, olin bujoilija – tai ennemminkin epätoivoinen bujoilija. Pidin kyllä bujoilusta, mutta se aiheutti myös hirveästi turhaa stressiä. Olin tietysti lukenut tarkkaan siitä, mitä bullet journal -menetelmä pitää sisällään ja mitä kaikkea sillä voisi mahdollisesti saavuttaa. Kuvittelin mielessäni, kuinka saavuttaisin suuria tuloksia ja elämä muuttuisi erittäin järjestelmälliseksi ja seesteiseksi ja niin edelleen. No eipä siitä tullut sitten muuta kuin pahaa mieltä ja turhautumista. Onneksi päätin silloin lopulta luopua bujoilusta ja siirtyä valmiiden kalentereiden pariin – olla poissa bujoilun maailmasta.
Mutta kuinkas kävikään…
Bujoilukärpänen puraisi yllättäen vuoden vaihteessa. Mikä siis sai minut haaveilemaan bujoilusta uudelleen?
Uuden alkusykäyksen bujoilulle sain siitä, kun katselin muiden bujoilijoiden kuvia ja videoita. Ymmärsin (vihdoinkin), että jokainen itse määrittelee omat ”sääntönsä” bujoilulle. Ei tarvitse orjallisesti seurata halutessaan mitään bullet journal -ohjeita, vaan voi itse kasata omanlaisensa bujon, josta saa sitä mitä juuri silloin kaipaa. Oli se sitten iloa, stressittömyyttä tai järjestelmällisyyttä. Näin kauan sitten meni, kunnes unohdin turhat itse keksimäni vaatimukset ja päätin hypätä jälleen bujoilun maailmaan. Halusin, että en aiheuta itselleni lisää stressiä, kun opiskelut aiheuttavat sitä jo aivan tarpeeksi. Siispä päätin etsiä niin ihana kantisen bujon, jonka pelkkä ulkoinen katselu jo ilahduttaa ja piristää. Päätin myös, että en mieti liian tarkkaan, mitä voin laittaa tai en voi laittaa sen sivuille. Voin laittaa sinne vaikka koko elämäni tai valikoidut asiat, miltä milloinkin tuntuu.
Tykkään käyttää paljon värejä ja varsinkin näin keskellä talvea ne piristävät mukavasti harmaita talvipäiviä. Olenkin tietoisesti pyrkinyt viime aikoina käyttämään yhä enemmän lehtileikkeitä bujon koristelussa, kun niitä leikkeitä on tullut kuitenkin leikeltyä ihan hyvä varasto. Erityisesti erilaiset kukat ja kasvit tuntuvat valtaavan sivut.
En yritä matkia ketään ja en stressaa mistään turhan päiväisestä. Siellä on niin huonekasvieni hoito-ohjeita, ”taidesivuja”, washiteippiswatcheja, luku- ja kirjoitushaasteita, viikkonäkymiä, kivoja kuvia lehdistä ja kaikkea muuta mitä olen halunnut säilyttää. Ideoita pursuaa ja on kivaa, ettei niitä tarvitse jättää tekemättä, koska olisi rajannut sen mitä haluaa tarkalleen bujoonsa. Yksi ainoa stressin aihe ja murhe bujossani on ilmaantunut.
Sivuja on aivan liian vähän. Aloitin bujoni tammikuun alussa ja aavistelen, että tällä menolla pääsen uuden bujon tekemiseen ennen kuin helmikuu vaihtuu maaliskuuksi. Sitä ei aina arvaakaan, mitä sitä keksiikään, kun karjalainen nainen pääsee vauhtiin.
Sen voin kyllä paljastaa, että uusi bujo on jo ehkä uusilla itsetehdyillä kansilla odottamassa täyttämistä ja koristelemista. Uusi bujo sitten hyppää takaisin kiekkojen maailmaan, olen nimittäin kasannut sitä Happy Plannereiden kiekkoihin. Ideaahan käyttää jo moni ja haluan itsekin kokeilla, miten ne kiekot toimivat minulla näin bujoilun merkeissä.
Kalenterointiani ja bujoiluni matkaa pääset seuraamaan Instagramissa seuraamalla tiliäni @sissucrafts. Pyrin myös aika ajoin lisäilemään tekemisiäni Kalenterimanian kansioihin katseltavaksi.
Mukavaa, mielenkiintoista ja mielikuvituksellista kevään odotusta kaikille toivottaa
