Avainsana: Kalenterituunaus

Inspiraationa vuodenajat – Eveliina

Sain tehtäväksi inspiroitua kotimaisista neljästä vuodenajasta. Ensin ajattelin lähteä liikkeelle kalenterin päiväsivuista, mutta koska varsinainen lempivuodenaikani on kesä, tuntui haastavalta tehdä kesäjuttuja keskelle lokakuuta.
Toisaalta, olen vakaasti sitä mieltä että jokaisessa vuodenajassa on jotain, mistä pidän. Kesällä auringon lämpö, syksyllä kynttilöiden kanssa tunnelmointi ja talvella ehkä lumi?

Omissa varastoissani on muistikirjojen lisäksi kaikkea sellaista, mitä tulee ehkä hieman harvemmin käytettyä. Eli ensin varastoja penkomaan! Ajatuksena oli lähteä tekemään jotain ajankohtaista, eli syksy-teemaa etsin ja onnekseni löysin. Olen shoppaillut Klemmarikellarin sivuilla ja jemmannut tällaisia metsäisiä paperiherkkuja kaappeihini. Samalla penkomisella käsiini osui hetken unholassa uinunut art journal-yritelmä. Tästä näppärästi oivalsin, että teen syksyisen teeman juuri siihen. Hyvällä onnella tämä voisi virittää artjournalin taas käyttöön, kunhan siitä ensin pyyhitään pölyt.

Mulle syksystä tulee mieleen lämpimät, ehkä rustiikkiset sävyt. Ja ehdottomasti sienet ja metsä. Eli keräsin itseäni puhuttelevat materiaalit esiin ja aloin hommiin! Kun alareunan ulkomuoto alkoi muotoutua mieleeni, keksin että haluan kerätä tälle sivulle tämän syksyn lempimuistot ylös muutamalla sanalla. Samalla tämä sivu toimii niin sanotusti kansilehtenä syksyn art journaliin. Tai jos journal ei saa täytettä syksyn aikana, seuraavana sivuna voin tehdä vastaavan talvelle ja niin edelleen. Kokonaisuus pysyy kuitenkin ehjänä.

Jos inspiraatio on kateissa, sen löytymiseen kannattaa käyttää esimerkiksi juuri vuodenaikoja. Ainakin itse innostuin tästä hyvin paljon ja art journalin pölyt on nyt virallisesti pyyhkäisty pois. Talvea odotellessa!

Kalenterimania ja vauvan ensimmäiset kuukaudet

Raskausaikana kalenteriharrastus jäi lähes kokonaan huonon olon, väsymyksen ja muiden enemmän ja vähemmän ihanien raskausvaivojen varjoon. Energiaa ei yksinkertaisesti riittänyt koristelemaan kalenteria kuin korkeintaan lätkimällä hieman tarroja tai washiteippiä sinne tänne. Suunnitelmia kyllä oli, mutta ei energiaa niiden toteuttamiseksi.

Synnytyksen jälkeen ensimmäiset viikot menivät ihan vauvakuplassa, kalenteri ei ollut ensimmäisenä mielessä. Sen sijaan tärkeäksi muodostui ajatukset vauvakirjan aloittamisesta ja asioiden kirjaamisesta ylös, kun ne vielä olivat tuoreena muistissa (muisti nimittäin heikkenee vauva-arjessa!). Vauvakirjaan on ihana kirjoittaa asioita ja sen sivujen koristelu vauva-aiheisilla asioilla on ihan huippua. Sain Oot niin ihana -vauvakirjan päästessäni Oot niin ihana -brändilähettilääksi ja nautin niiden sivujen täyttämisestä ja koristelusta tosi paljon.

Ristiäisten suunnittelussa kalenterista oli apua, joten Malden pääsi myös hiljaiselon jälkeen kunnolla käyttöön. Vieraslistat, tarjottavat ja lahjatoiveet oli hyvä kirjoittaa johonkin, josta ne sai tarkistettua. Myös neuvolakäynnit ja ekaluokkalaisen asiat on hyvä saada (sen huonontuneen muistin takia) kirjattua kalenteriin, joten merkintöjä alkoi tulla tasaiseen tahtiin.

Hormoneiden hyrrätessä huomasin ajatusteni alkavan kiertää negatiivisuuden pienenevää kehää, joten hankin S-kokoisen Nuunan ja aloin pitämään positiivisuus-/kiitollisuuspäiväkirjaa. Joka päivä kirjoitan ainakin muutaman positiivisen, iloa tuottaneen asian aukeaman toiselle sivulle. Toinen sivu on pyhitetty art journal -tyyppiselle taiteilulle ja täyttelen niitä sivuja oman ajan ja jaksamiseni mukaan. Ihan uusimpana juttuna, vauvan ollessa nyt pian 4kk ikäinen, päätin aloittaa kaapissa hillotun Leuchtturmin huonekasveille! Olen jo kirjannut suurimman osan kasveista sivuille, enää tarvitsee alkaa täyttämään niihin hoito-ohjeita ja muita niihin liittyviä asioita.

Vauva-arkea ei voi kovin tarkkaan suunnitella etukäteen. Tai voi, mutta on varauduttava muutoksiin. Raskausaikana tehdyt suunnitelmat päivistä voivat muuttua radikaalistikin riippuen vauvan temperamentista ja mahdollisista vatsavaivoista tai muista haasteista. Tilanteet ja mahdollisuudet kannattaa hyödyntää silloin kun sellainen eteen tulee. Minulle on ollut tärkeintä saada tehdä omia juttujani silloin kun siihen vain aikaa löytyy, vaikka se olisi vain teipin pätkä tai tarra jossain. Joskus voi mennä sieltä missä aita on matalin (tai kaatunut), kunhan hieman saa tyhjennettyä ajatuksia paperille jossain muodossa. Ja nopeastihan nuo vauvat kasvavat, pian ottavat jo kynän käteen ja alkavat piirtää ja askarrella mukana.

Heidi