Avainsana: Kalenterituunaus

Kun kalenteri tuntuu hyvälle

Postauksessa nähtävä Note A5 -kalenteri on saatu yhteistyössä Ajastolta.

Ajasto lähetti minulle viime vuoden lopulla vuodelle 2022 kalenterin. En silloin ollut vielä yhtään varma, mitkä fiilikset itselläni olisi kalenterista. Kalenterissa on sidotut sivut, eikä luonnollisestikkaan silloin niitä saa siirrettyä, ja tähän asti olen ajatellut sen olevan minulle sopimaton tyyli. Olen nimittäin käyttänyt ainakin kolme vuotta rengaskalenteria. Kuitenkin parin kuukauden käytön jälkeen se on osoittautunut ihan turhaksi ennakkoluuloksi ja olen aivan rakastunut kalenteriin. En haaveile tällä hetkellä mistään toisesta kalenterista.

Tuntuu siltä, että olen myös löytänyt oman tyylini tuunata tätä kalenteria. Nimittäin aina kalenterin vaihtuessa täytyy hieman etsiä omaa tapaansa tehdä, sillä usein sivun layout eli asettelu eroaa edellisestä kalenterista. Toisaalta taas tuntuu, että on ”jumittunut” yhteen tapaan tehdä koristeluita. Onko se huono asia? En itse osaa oikein sanoa tähän juuta enkä jaata. Välillä se harmittaa, että kaikilta aukeamilta löytyy samoja elementtejä. Useimmiten se ei kuitenkaan vaivaa mieltäni, vaan tykkään kaikista aukeamistani joita olen tehnyt. Kalenterimanian YouTube -kanavalta löytyy myös paljon Plan with Me -videoita, kun koristelen kalenteriani.

Kalenteristani löytyy kuitenkin myös tyhjiä aukeamia, vaikka tykkäänkin kalenteristani kovasti. Se on myös ihan OK! Aina ei tarvitse jaksaa ja huvittaa tuunailla kalenteria. Ennen podin huonoa omaatuntoa asiasta ja suunnittelin aina, että kyllä mä ne sitten jälkikäteen koistelen. Lopulta myönsin itselleni totuuden, että en koristele. Aika harvoin näiltä tyhjiltä aukeamilta löytyy edes merkintöjä, sillä aina ei vain jaksa.

Tämän kalenterin aukeamat ovat inspiroineet tekemään todella paljon kollaasimaisia koristeluja, jotka leviävät hieman viikkosivun puolelle. Kokonaan tyhjä sivu luo paljon mahdollisuuksia tehdä kaikenlaista. Jännityksellä odotan, miten tuunailuni muuttuvat tämän vuoden aikana kalenteria käyttäessäni. Vai muuttuvatko ollenkaan? Toinen asia joka jännittää on kalenterin kestävyys, sillä olen käyttänyt aika paljon papereita koristelussa. Kuinkakohan paksu kalenteri on vuoden lopussa?

~ Laura H.

Aina ei vaan jaksa

Facebook-ryhmässä puhutaan usein siitä kuinka tulee huono omatunto jos ei jaksa koristella kalenteria tai on monta viikkoa jäljessä. Myös siitä puhutaan kun oma luomus ei muka näytä kauniilta. Tämä kirjoitus kertoo minun ajatuksista siihen liittyen.

Ne, jotka eivät harrasta kalentereiden tuunailua tai käyttävät kännykän kalenteria, eivät aina ymmärrä tätä huonoa omaatuntoa. Miten mukamas koristelujen puuttuminen voi olla huono asia? No voi se olla jos on kalenterimaanikko tai muuten vaan luovasti hullu. Luovuus on asia, jota kaikilla on, mutta jokaisen luovuus näkyy eri tavalla. Itse käytän vain tarroja ja washeja. Eniten siinäkin ärsyttää se jos esim. washi on millin vinossa. Kukaan muu ei sitä kuitenkaan huomaa.

Haikeudella katselen postauksia, joita maniaperheen jäsenet laittavat Faceen ja Instagramiin. Ne ovat niin kauniita, taiteellisia ja oma kalenterini on vain tyhjä. Jotkut piirtävät, maalaavat ja tekevät jotain niin uskomattomia luomuksia, ettei niitä voi kuin tuijottaa lumoutuneena. En kehtaa edes laittaa kuvia kalenteristani, jos aukeamalla on vain muutama tarra, vaikka sillä ei mitään väliä ole, koska maniaperhe hyväksyy kaikki juuri sellaisena kuin on.

Kun kalenteria tarvitsee, jotta muistaa kaikki asiat, niin toki haluaisi sen myös olevan kauniisti koristeltu. Aina ei kuitenkaan jaksa kuin kirjoittaa menot, ja joskus vain tuntuu siltä, ettei mukamas ole mitään kivaa tarraa tai washia, vaikka niitä olisi monta laatikkoa. Joskus tuntuu, että vaikka mitä tekisi niin kaikki luomukset näyttävät kauheilta. Minun kalenterissani ei ole mitään kuukausittain vaihtuvaa teemaa tai vastaavaa. Olen aina koristellut fiiliksen mukaan enkä mitenkään viikkojärjestyksessä. Siltikin joskus on vain niin vaikeaa saada mitään aikaiseksi.

Pahinta on ”valkoisen sivun kammo”. Itse käytän traveler’s notebookia, joten aina loppuvuodesta edessä on monta tyhjää vihkoa seuraavaa vuotta varten. Päässä pyörii miljoona ihanaa ideaa, mutta kädet eivät vaan rupea tekemään mitään. Olen kuitenkin oppinut, ettei aina tarvitse tehdä kuin ”pohjat” valmiiksi. Monena vuotena olen jättänyt kesäloma-ajan koristelematta, koska silloin ei juurikaan tule kalenteria katseltua. Kesälomakuvia olen sitten saattanut tulostaa ja laittaa niitä talvikuukausille.

Kun ei ole varsinaista teemaa koristelussa, voi koristeluja tehdä pitkälle eteenpäin silloin kun on inspiraatiota. Jätän kuitenkin kaikki viikot hiukan vajaaksi, jos myöhemmin tulee olo että haluaa jotain pientä vielä lisätä. Joskus käy kuitenkin niin, että sitten tulee nypittyä niitä tarroja pois tai peitettyä niitä washilla kun vähän ajan päästä se aikaisemmin tehty ei näytä enää hyvältä.

Olen joskus miettinyt pitäisikö kalenteriin laittaa ihan aika milloin ottaisi tuunaustarvikkeet esille ja tekisi kalenteria. Toisaalta sekin saattaisi luoda lisää paineita tehdä jotain. Joku viisas on joskus sanonut, ettei luovuus katso aikaa tai paikkaa. Ehkä siis vain parempi ettei ottaisi paineita koristelemattomista aukeamista ja koristelee sitten kun tulee se tunne, että nyt haluan tehdä jotain luovaa ja kaunista.

Helpommin sanottu kuin tehty…

Otammeko siis tämän harrastuksen liian vakavasti ja meneekö se joskus vähän liian överiksi?

Ehkä joidenkin mielestä, mutta luova hulluus on vain niin ihana asia, vaikka välillä meneekin sekä hermot että rahat.

                               Sanna

P.S. Jokainen meistä osaa tehdä kauniita juttuja. Jokainen meistä on taitava omalla tavallaan.