Avainsana: Kalenterituunaus

Piparimuottimaalausta

Vesivärit ostettu Suomen Taidetarvikkeesta.

Tänään vinkkaan hauskan tavan maalata piparimuottien avulla. Tarvitset vain piparimuotit, vesiväripaperia, vettä, vesivärit ja siveltimet. Extramausteena lisäsin loppu vaiheessa suolaa, kyllä suolaa, seuraa perässä.

Aloitetaan vedellä ja vesivärillä siirtämällä väriä siveltimellä maalitassille sen verran, että siinä on pigmenttiä ja piparimuotin pystyy siinä kastamaan. Riippuen omistamistasi vesiväreistä onnistuuko piparimuottien dippaaminen vesiväriin ja muodon jäljentäminen ”leimaamalla” paperiin, mutta ei hätää, on toinenkin tapa.

Voit myös laittaa muotin suoraan paperille ja pitää siitä kiinni, jonka jälkeen lisäät vesiväriä siveltimellä muotin sisäpuolelle toistamalla muotin reunan muodot. Itselläni vesiväri pysyi myös näin hyvin muotin sisäpuolella ilman, että kuvio leviäisi muodottomaksi. Siispä peukku tälle tekniikalle.

Ota puhtaalla siveltimellä puhdasta vettä ja lähde tasoittamaan kuvion reunojen värejä kuvion keskustaan niin, ettet sotke ääriviivoja ulospäin. Halutessasi voit lisätä keskelle jotain toista väriä, mutta kuvio olisi tarkoitus jäädä utuiseksi. Kuvion ollessa valmis, ripottelin siihen hieman suolaa. Kuivuessaan se antaa kivan tekstuurin ja kuvion vesivärityölle.

Jotkut muotit ovat niin isoja, että niitä on jo muutenkin vaikea kastaa ”dipaten” vesiväriin, joten muotin muodon maalaaminen muotin sisäpuolelta siveltimellä paperiin on helpompi ja varmempi vaihtoehto.

Jos päädyt testaamaan suolaa, niin suolaisiin kohtiin voi myös lisätä tehosteväriä lopuksi ja silloin tehosteväri oikein hakeutuu suolan ympärille jättäen kivan jäljen kuivuessaan.

Arvasittekin varmaan jo teeman, heh! Nämä kaverit pääsevät joulukortteihin ilahduttamaan. Vesiväripaperi on mukavan paksua, joten kuviot pitävät muotonsa ja ovat kuin die cutseja.

Piparkakku sai tussilla vielä kasvot (jonka valon heijastus hyvin hävittää kuvasta). Mukavaa keskiviikkokässäilyä! – Tia

Luovan harrastuksen monet muodot

Olen 60-vuotias kalenterimaanikko vuodesta 1976 lähtien, jolloin sain ensimmäisen Teinikalenterin. Siihen tuli piirreltyä ja liimailtua tarroja. Siitä lähtien minulla on ollut erilaisia kalentereita. Yhteistä niille on kalenterin koristelu piirroksin, tarroin ja elämään liittyvin lippusin ja lappusin. Into on säilynyt läpi ruuhkavuosien aina näihin päiviin saakka. Tällä hetkellä käytössäni on Happy Planner Classic. Intohimoni siinä on washiteippien, funktionaalisten ja erilaisten tekstitarrojen käyttö.

Jo lapsena olin innokas paperiaskartelija ja värittelijä. Vuosien myötä se muuttui korttiaskarteluksi. Eräänä vuonna itsetehtyjä joulukortteja valmistui 110 kappaletta ystäville ja sukulaisille lähetettäväksi. Muistan, miten sormet kipeytyivät kaikesta leikkelystä ja päätinkin, että joulukortteja valmistaisin jatkossa pienemmän määrän. Olihan se toki hintavaakin lähettää niin iso korttimäärä kerralla.

Edelleen teen omaksi ilokseni kortteja erilaisiin tilaisuuksiin, mutta lähettelen niitä pitkin vuotta, en pelkästään joulunaikaan. Korttiaskartelussa tykkään leimailla ja värittää leimakuvia, stanssailla kuvioita sekä käyttää mixed media-tekniikoita.

ATC-kortteilu eli Artist Trading Card tuli mukaan art journaloinnin myötä. Siinä kuvakoko on määrätty 64 mm x 89 mm. ATC-kortteja vaihdellaan harrastajien kesken, niitä ei myydä. Itse vaihdan ATC-kortteja ympäri maailman.

Art journal eli artti on kuvataidepäiväkirjan tekemistä. Arttiin teen yleensä abstrakteja sivuja, mutta joskus myös kompositioharjoitelmia paperista teksteineen.

Kaikkia oppimiani tekniikoita käytän skräppäilyssä (scrapbooking). Eli tallennan valokuvia fyysiseen muotoon albumeiksi. Skräppisivuja tykkään koristella leimailemalla ja liimailemalla erilaisia koristeita. Käytän diecutseja ja stanssailen kuvioita. 

Paperista teen myös erilaisia askarteluja, mm. punon paperisia koreja ja askartelen pieniä rasioita. Paperikukkien tekeminen on intohimoni. Tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa maalausta teen ikoniharrastuksen parissa. Ikoneita olen maalannut noin nelisen vuotta.

Harrastukseni tarvitsee tietysti oman tilan. Aluksi harrastuspisteeni sijaitsi makuuhuoneen ikkunan edessä, mutta muutettuamme nykyiseen asuntoon sain oman huoneen. Hintaa harrastukselleni en enää laske, ja askartelulaitteiden ja -tarvikkeiden ostelu onkin oma lajinsa.

Saila