Avainsana: kalenterirauha

Useampi kalenteri käytössä

En osaa käyttää vain yhtä kalenteria. Pääasiassa se taitaa johtua siitä, että en ole löytänyt sitä yhtä, joka tuntuisi täyttävän kaikki tarpeeni ja sopivan kaikkiin käyttötarkoituksiin. Osittain se johtuu myös siitä, että en ole osannut päättää, olenko enemmän bujoilija vaiko valmiin kalenterin käyttäjä. Tykkään myös kokeilla erilaisia vaihtoehtoja enkä halua sulkea jotain pois vain siksi, että pitäisi osata valita yksi monista hyvistä vaihtoehdoista.

Tälle vuodelle minulla on aktiivikäyttöön viisi erilaista kalenteria. Se saattaa kuulostaa paljolta, mutta koska jokaisella niistä on oma käyttötarkoituksensa, olen onnistunut löytämään jonkinlaisen harmonian niiden kaikkien kesken.

Ensinnäkin ihan perinteiseen kalenterikäyttöön minulla on Happy Planner Mini. Mini oli ensimmäinen niin kutsuttu valmiskalenteri, jonka ostin, ja sille tielle jäin. Se on kokonsa puolesta varsin näppärä mukana kuljetettavaksi ja sopii näin ollen tärkeimpien asioiden ja juoksevien menojen merkkaamiseen. Koska minun Miniini ei tule useinkaan paljon tekstiä, on siinä myös mukavasti koristelutilaa.

Tänä vuonna otin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Happy Planner Classicin. Olin aiemmin vierastanut Classicia, koska koin, että se on liian iso mukana kuljetettavaksi ja näin ollen hankala perus kalenterikäytössä. Tein siitä kuitenkin tälle vuodelle hyvinvointiplannerin. Periaatteessa teen siihen samaan tapaan merkintöjä kuin Miniinkin, mutta hyvinvointiteemalla. Merkkaan siihen ylös mm. kaikki viikottaiset urheilusuoritukset, miten olen nukkunut ja kuinka paljon vettä olen juonut minäkin päivänä. Välillä saatan tehdä joitain ylimääräisiä havaintoja mielialasta, stressistä ynnä muista omaan hyvinvointiin liittyvistä asioista. Happy Planner Classic sopii tähän tarkoitukseen loistavasti, koska siinä on paljon kirjoitustilaa, mutta se antaa kuitenkin myös mahdollisuuden koristella aukeamia runsaammallakin kädellä.

Aloitin koko kalenteriharrastuksen aikoinani bullet journalilla. Aloitin tämän vuoden alusta jo kolmannen bullet journalini, tällä kertaa Scribbles that matter -muistikirjaan. Aiemmista bujoista poiketen jätin tästä kokonaan pois viikko- ja kuukausiaukeamat. Koen, että en tarvitse niitä enää kolmannessa paikassa jo edellä mainittujen Happy Plannereiden lisäksi. Halusin bullet journalin keskittyvän enemmän “kokonaiskuvaan” yksityiskohtien sijaan. Bujosta löytyy kyllä future log, josta näen koko vuoden kätevästi kerralla, mutta muuten se on omistettu lähinnä erilaisille listoille ja trackereille. Halusin tehdä tänä vuonna bujoa vähän vapaampaan tyyliin ja olenkin inspiroitunut siitä nyt paljon enemmän kuin aiemmin, kun yritin pitää sitä väkisin myös kalenterikäytössä. Tällä hetkellä bujosta löytyvät mm. Year in pixels -mielialatracker, listat tämän vuoden aikana lukemilleni kirjoille ja katsomilleni elokuville sekä aukeama tämän vuoden tavoitteille.

Scribbles that matterin rinnalle otin toisen muistikirjan, Ainoalta saadun Auran. Pidän päiväkirjan kirjoittamisesta ja koen, että herkkä ja kaunis Aura sopii tähän tarkoitukseen kuin nenä päähän. Minulla oli viime vuonna päiväkirjana Happy Planner Big, mutta koin liian työläänä ja velvoittavana kirjoittaa siihen joka päivä. Kiireisinä aikoina viikot saattoivat huutaa tyhjyyttään, mutta en mitenkään voinut jättää niitä sellaisiksi, joten koitin väkisin kiriä niitä kiinni sopivana hetkenä. Tällöin totesin, että tarvitsen seuraavaksi jonkin joustavamman ratkaisun. Auraan voin kirjoittaa silloin, kun siitä tuntuu. Päiväkirjan lisäksi Aura toimii alustana erilaiselle fiilistelylle, unelmakartoille ja muulle henkilökohtaisemmalle sisällölle. Aura inspiroi minua ennen kaikkea kokeilemaan kaikenlaista uutta ja olemaan rohkea.

Tämän vuoden teema kalentereissani on selkeästi saada minut motivoitumaan asioista enemmän ja saada minut panostamaan itseeni ja niihin juttuihin, joiden tekemisestä nautin. Niinpä oli luontevaa herätellä sisäistä runotyttöäni hieman ja omistaa runojen kirjoittamiselle kokonaan oma kalenteri. A6-kokoinen Hobonichi Techo sopii paremmin kuin hyvin tähän tarkoitukseen. Tilaa on juuri sopivasti muutamalle riville tekstiä, mutta ei kuitenkaan mielestäni riittävästi päiväkirjakäyttöön, johon Hobonichia ensin ajattelin. Runon lisäksi sivulle mahtuu sopivasti myös pientä koristelua, kuten esimerkiksi pari palaa washiteippiä tai muutama tarra. En myöskään ota stressiä siitä, jos en ehdi joka päivä kirjoittaa runoa, vaan voin täytellä puuttuvat päivät sitten, kun minulla on aikaa. Vaihtoehtoisesti voin kirjoittaa sellaisten päivien kohdalle vaikka jonkin inspiroivat lauseen tai jotain muuta osuvaa.

Toistaiseksi tämä viiden erilaisen kalenteriratkaisun liitto on tuntunut lähteneen hyvin käyntiin. Näillä eväillä on siis hyvä jatkaa vuotta eteenpäin!

-Carita

Kalenterirauhaa 2019

Kalenterirauha on jännä tunne. Se voi iskeä yllättäen sen jälkeen, kun on kokeillut kaiken  mahdollisen bullet journalista plannereihin ja siltä väliltä. Itse saavutin sen, kun Vihkokauppaan tuli  myyntiin Nuunan Milky Way Weekly Diary -kalentereita vuodelle 2019. Laatu on  pettämätöntä Nuunaa, kannet ovat kauniit, ja mikä parasta, se on juuri sopivan kokoinen  kulkeakseen mukana aina. Oi sitä tunnetta, kun Vihkokaupan toimitus saapui perille ja  pääsin avaamaan paketin. Ainahan näitä paketteja on huikeaa availla, mutta tällä kertaa  odotin sen avaamista erityisen innokkaasti: saavuttaisinko viimeinkin maankuulun  kalenterirauhan, jonka olemassaoloon en oikein tahtonut uskoa aikaisemmin. Olin  nimittäin pohtinut kiivaasti jopa hybridiversioon siirtymistä opintojen aloituksen myötä.  Kyllä, pääsin kuin pääsinkin opiskelemaan yliopistolle alaa, jolle hakeutumista olin  kypsytellyt muutaman vuoden, ja jonne päätin hakea kevään 2018 yhteishaussa. 

Nuunan Weekly Diary on mielestäni hybridiversio, juuri kätevä tällaiselle ajoin laiskalle  bujoilijalle (kyllä, unohdan toisinaan tehdä jopa parin viikon viikkoaukeamat, vaikka menoja  olisi vaikka millä mitalla). Kalenteri alkaa perinteisesti vuosiaukeamalla jatkuen seuraavaksi  kevyeen kuukausihahmotelmaan. Se on siitä kätevä, että se on jaoteltu kahdelle  aukeamalle, eli puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tottahan sinne on jo merkitty ensimmäisen  harjoittelun ajankohta, sekä tietysti vuoden 2019 Tuska. Maakohtaiset juhlapyhät löytyvät  omalta aukeamaltaan, ja ennen varsinaisen kalenteriosuuden alkua tilaa on sekä  projektisuunnitelmille että aikataulutukselle.  

Projektisuunnitelma-aukeamia aion käyttää bujomaisina trackereina: olen keksinyt eri  asioille omat symbolimerkityksensä, ja yhdelle päivälle näitä mahtuu laidasta laitaan  merkkaamaan töitä, opintoja, liikuntaa, unta ja mielialoja. Aikataulusuunnitelmia taas  käytän unelmapäivän hahmotteluun (kunhan ensin keksisin, millainen se on) sekä elämän  liikkuvien osasten yhteensovitteluun. Saapa nähdä, kuinka suunnitelmat ja todellisuus  kohtaavat tämän oman elämänsä tohelon kalenterissa. Onneksi on olemassa myös post-it-lappusia muistuttamaan tärkeimmistä jutuista. 

Kalenterin viikkoaukeamat ovat selkeät, ja niiden pelkistetyn ulkoasun ansiosta ne voi  tuunata juuri mieleisekseen koristeellisemmin tai pelkistetymmin. Minä suosin hyvin  pelkistettyä tyyliä, sillä aikaa ei tahdo riittää töiden, opintojen ja kotihommien jälkeen  vapaa-ajalle, saati nukkumiselle juuri lainkaan. 

Tässä kalenterissa on myös oma osionsa suositelluille asioille alkaen matkustus- ja  kulttuurijutuista ihan arkipäiväisiin asioihin, kuten lääkärisuosituksiin. Koska olen itse  kohdannut syksyn 2018 aikana aika kylmää kyytiä erään lääkärin taholta, luulen käyttäväni  tätä nimenomaista osiota aika hanakasti. Lopuksi Weekly Diaryssa on runsaasti tilaa myös  omille muistiinpanoille, ja olen käyttänyt niitäkin muun muassa vuosilokiin ja  unelmakarttoihin. Näin jo kevään 2018 yhteishaun aikana unelmien voivan toteutua. 

Oikeastaan ainoa miinus Weekly Diaryssa on kunnon kuukausiaukeman puute, ja sen  vuoksi pidän edelleen bullet journalia tämän rinnalla. Teen sinne kuukausiaukeamat sekä  vapaamuotoisia to do -listoja aina kutakin kuukautta kohti. Tekemistä tuleekin riittämään,  sillä katsoin keväälle 2019 olevan aika monta kurssia suoritettavana. Onneksi suurinta osaa  saa tenttiä verkossa juhannukseen saakka, ja osa taas toteutuu verkkoympäristössä  oppimistehtävineen. Joka tapauksessa kalenterirauha on nyt saavutettu, kiitos Nuunan  Milky Way Weekly Diary 2019:n. Tämän avulla uskon selviytyväni niin opinto- kuin muistakin  haasteista. 

Pitkästä aikaa teidän,  Anna