Avainsana: kalenteriperhe

#maniaperhe-joulupallo

Dylusions maali saatu kaupallisessa yhteistyössä Käsitellen kanssa. Mainos: Glitteriliimat ja Puls color akryylimaali ostettu Suomalaisesta kirjakaupasta. Turbo tacky glue ostettu Klemmarikellarista.

Joulu joulu joulu… Aika moni kalenterimanialainen hössöttää joulusta ja jouluplannereista, ihan niin kuin minäkin. Joten ajattelin hieman poiketa perinteisistä diy-aiheesta ja keskittyä sanaan maniaperhe. Maniaperhe sana sisällyttää ryhmämme ihanan positiivisen, ystävällisen, kannustavan ilmapiirin ja sen, että ryhmästä on löytynyt ystäviä, jopa uusia perheenjäseniä.

Tässä postauksessa valmistetaan kalenterimaanikon joulukoriste, eli joulupallo kuuseen, jossa lukee #maniaperhe.

Tarvitset:
– Joulupallon
Glitterliimaa tai glitteriä ja liimaa
– akryylimaalia
– siveltimen

Kalenterimanian värit ovat musta ja pinkki, joten valitsin ne tähän askarteluun. Koska valitsin valmiiksi mustan pallon, en joudu pohjamaalaamaan joulupalloani. Pallossa oli kuitenkin glitterillä kuvioita, jotka rapsuttelin kirjekuoriveitsellä pois ja pyyhin pinnan puhtaaksi. Jokainen voi tehdä juuri sen värisen kuin haluaa, mutta mielestäni #maniaperhe huutaa Kalenterimanian värejä.

Löysin kätköistäni muutaman pinkin maalin ja kokeilin niitä ennen palloon maalaamista pinkin glitterin kanssa ja vaaleampi Amsterdam toi kimalteen paremmin esille. Koitin hahmotellan tussilla palloon #maniaperhe, mutta se ei näkynyt mustassa pinnassa. Tiesin, että kaikki siveltimeni olisivat liian isoja, joten uhrasin elintarvikesiveltimeni askartelulle. Kirjoitin sillä tekstin suoraan palloon ohuelti maalilla. Paksunsin kirjaimia pikkuhiljaa ja maalasin muutaman kerran päälle, ettei musta kuulla alta.

Maalin kuivuttua laitoin kirjainten päälle pinkkiä gliterliimaa ja muotoilin tarvittaessa pienellä siveltimellä kirjainten reiät auki glitteristä. Tässä kohtaa annoin glitterin kuivua vähän kauemmin, etten vaan sotke koko palloa. Käytin telineenä pientä vanhaa hillopurkkia, jonka päälle ”istutin” pallon kuivumaan. Pallon vanhasta kuvioinnista oli jäänyt jälkiä, jotka aioin myös peittää glitterillä.

Lähdin muodostamaan sydäntä vanhan kuvion päälle niin, että pallo oli ylös alaisin. Halusin varmistaa, ettei käyttämääni mustaa glitteriä tarraa pinkkiin tekstiin kiinni. Sivelin tacky gluella sydämen muodon pala palata palloon, aina välillä peittäen sen mustalla glitterillä pensselin avulla. Kuiva pensseli ja sähköinen glitter tekivät töitä yhdessä ilman suurempia ongelmia. Lopuksi rajasin sydämen reunan kristalli-glitterliimalla, jotta se erottuisi mustasta pallosta.

Tietenkään harmeilta ei vältytty (nauraa). Olin sitten kirjoittanut yhden -nia liikaa #maniaperhe-sanaan… Onneksi sain helposti pyyhittyä osan sanasta pois ja korjattua virheet ilman suurempaa tuhoa. Olkaa siis tarkkoina ja tripla tsekatkaa oikeinkirjoitus, varsinkin jos jaloissa on lapsia (tai muita häiriötekijöitä), kuten allekirjoittaneella kysymässä kysymyksiä samalla kuin tekee.

Mutta sain kuin sainkin kalenterimaanikon joulupallon valmiiksi. Tämä pääsee koristamaan meidän joulukuusta. Haastavinta tässä on ehkä kärsivällisyys ajan, kuivumisen odottelun ja huolellisuuden kanssa. Olisi kiva nähdä ryhmän jouluketjussa teidän tuotoksia.

Ihanaa joulun odotusta – Linksu

DIY – Penaali / Pussukka

Ompelu on lähellä sydäntä, ollut aina lapsuudesta asti. Tässä postauksessa ohjeistan helpon penaalin tekoon. Materiaalina voi käyttää esimerkiksi vanhoja farkkuja ja vuoriksi tyynyliinaa. Sulkemisvaihtojakin on vaikka ja kuinka monta.

Tässä ohjeessa penaalin tekoon tarvitaan:

– kangassakset

– ompelukone + lankaa / neula + lankaa

– nuppineuloja / klipsejä

– mittanauha / viivoitin

– vetoketju ja ompelukoneeseen tarkoitettu vetoketjupoljin

– kangasta

-halutessasi koristeita

Penaalin pituuden voi määrittää pisimmän kynän mukaan, lisäten molempiin päihin muutaman sentin tilaa sekä saumavarat. Tämä mitta määrittää vetoketjun pituuden. Penaalin voi tehdä vuorikankaalla tai ilman ja valita kankaat vaikka omasta vaate- tai liinavaatekaapista kierrättämällä. Vuorin kanssa lopputulos on siistimpi ja saumat eivät näy.

Pyrin pitämään ohjeet yksinkertaisena ja vähällä termistöllä, jotta kaikki pysyisivät mukana ilman ompelukokemusta. Kaavan voi piirtää paperille tai leivinpaperille, jos haluaa hahmottaa penaalin kokoa ennen varsinaisen kankaan leikkaamista. Mittasin kankaasta taitteella 28×21 cm (eli ilman taitetta pala on 28x42cm) sisältäen saumavarat (1cm/reuna) ja vetoketjuni on 25cm. Taitteelle, kun kangas on kaksin kerroin, ei tule saumavaroja ja säästät yhden sivun ompelun. Kaava on helpompi piirtää saumavaroilla niin saa vain leikata reunoja pitkin. Saumavara on yleensä 1cm, eli kankaan reunasta 1cm päähän ommellaan tikkaus. Jos teet vuoritetun penaalin, tarvitset kaksi samankokoista kangaspalaa.

Vetoketju ommellaan ensin päälikankaaseen. Aseta vetoketjun oikea puoli vasten kankaan oikeaa puolta. Minulla tässä 28cm sivulle. Ompele läheltä vetoketjua vetoketjupolkimella, muttei liian läheltä, että vetoketju mahtuu aukeamaan. Toistetaan vastakkaiselle sivulle. Tärkeää muistaa ommella ompeleen alussa ja lopussa edestakaisin pieni pätkä, jotta ommel ei aukea ja sauma pitää.

Kun vetoketju on ommeltu, kiinnitetään vuori. Tämän voi jättää pois mikäli teet vuorittoman. Laita vuorin oikea puoli vetoketjun yläreunaan ja ompele. Laita vuorikangas samoin vastakkaiselle puolelle ja ompele. Kuvista saa paremman vinkin.

Ompelin itse ehkä turhankin läheltä vetoketjua, koska en tahdo sen liikaa näkyvän. Käännän työn oikein päin ja avaan vetoketjun. Laitan kankaat samaan suuntaan ja vetoketjun toiseen ommellen tukitikkauksen läheltä ettei kangas mene käytössä vetoketjun väliin. Huomaa, ompelen vain vetoketjun mitan, en reunasta reunaan, koska sivusaumaa ei saa silloin nätisti kiinni. Kuvassa.

Käännetään työ takaisin väärinpäin jättäen vetoketju auki kunnolla. Nuppineulataan päälikankaan reunat vastakkain ja vuori vastakkain aloittaen kohdistamalla vetoketjun reunat yhteen.

Tykkään taittaa saumavarat aina vuoriin päin. Ommellaan toisesta sivusta koko kylki kiinni ja toiselta sivulta jätetään vuorikankaan puolelle kääntöaukko. Muista peruuttaa ommel joka työvaiheessa, jotta saumat kestää. Vetoketjun kohdan ajan varovasti tai ompelen käsipyörää käsin kääntäen, ettei neula katkea. Halutessasi voit päälikankaan saumaan ommella kantolenkin saumavaroihin, jolloin lenkki jää oikeiden puolten väliin.

Jos haluat litteän pussukan, voit kääntää penaalin oikein päin ja sulkea kääntöaukon sauman ja penaali on valmis. Jos haluat penaalin niin sanotusti seisovan, jatka seuraavasti…

Litistä pohjista kulmat kuvan mukaan kolmioksi, jokainen neljästä kulmasta. Voit tarkistaa viivoittimella, että keskelle jäävän sauman molemmille puolille jää saman verran kangasta, näin kulmasta tulee suora. Mitä syvemmälle ompelet, sitä leveämpi pohja. Paksummissa, esimerkiksi farkkukankaissa, kulmat voi kääntää ylöspäin ja ommella käsin muutamalla pistolla kiinni saumavaraa, niin eivät törrötä kääntäessä. Oikein paksut kulmat uskaltaa leikata, jos sauman ommel on tehty hyvin.

Käännä kääntöaukosta penaali oikein päin ja sulje sauma kääntämällä saumavarat tasaisesti sisälle. Ompele niin läheltä reunaa kuin uskallat. Siisti langan pätkät, laita vuori sisälle ja penaali on valmis.

Mikäli haluat päälikankaaseen jotain koristeita (niitit, pitsi, kangasmerkit), pitää ne ommella ennen kuin aloittaa penaalin ompelemisen. Toivottavasti postaus innosti tekemään omanlaisenne penaalit.

Kivaa kässäilyä kaikille – Linksu