Avainsana: kalenterin koristelu

Matkadokumenttikansion uusi elämä

Löysin vuosia sitten ulkomailta kompaktin kokoisen matkadokumenttikansion. Tarkoituksena oli käyttää kansiota passille, lentolipuille sekä muille tärkeille papereille ja rahoille, mutta toisin kävi. Kalenterimaanikon toimesta matkadokumenttikansio saikin aivan uuden elämän.

Kansiosta on aikojen saatossa kehkeytynyt oikea tuunaustarvikkeiden aarreaitta, joka on helppo kuljettaa kaikkialla mukana. Täytyy tunnustaa, etten kunnolla enää edes muistanut, mitä kaikkia ihanuuksia olen kerännyt kansioon.

Kansio on yllättävän tilava lukuisine taskuineen ja jokaiselle tavaralle on oma paikkansa.

Nämä kaikki kuvassa näkyvät tarvikkeet mahtuvat matkadokumenttikansion sisälle. Tärkeimmät kynät, tarrat, washit, piirtosabluunat, die cutsit ja muistilaput ovat kaikki sulassa sovussa kansiossa. Die cutsit olen esitellyt jo aikaisemmassa postauksessa.

Käytän kalenterissa värikoodeja eri toiminnoille, joten poispyyhittävät geelikynät ovat täydelliset siihen käyttöön. Sabluunoita hyödynnän erilaisten aukeamien piirtämiseen bujoon ja olen ostanut ne muun muassa Suomalaisesta Kirjakaupasta.

Tarroja on kertynyt sekä kuva- että tekstitarroja. Päällimmäisenä olevat jäätelötarrat ovat vaniljan tuoksuisia ja se oli ainoa syy niiden ostamiseen.

Tykkään erityisen paljon kapeista washeista, sillä mielestäni niillä on helpompi koristella kalenteriaukeamia. Hopeinen ja mustakultainen washi on saatu yhteistyössä Teippitarhalta. Muut washit olen itse ostanut.

Vuosi yksissä kansissa

Sain muutama viikko sitten kasattua vuoden 2018 Color Crushini vihdoin kasaan. Loppuvuoteen kasaantuneet kiireet tarkoittivat, ettei mulla vain yksinkertaisesti ollut aikaa tuunata kyseistä kalenteria tahtomallani tavalla, ja se näkyi tyhjien sivujen merkeissä. Halusin kuitenkin kasata koko vuoden samoihin kansiin – kuten olin tehnyt edeltävänäkin vuonna – joten vähitellen ajan kanssa tartuin kaljuihin aukeamiin.

Kalenterin kanssa voi harrastaa monella tavalla, mutta minulle se tapa vaan nyt sattuu olemaan sellainen, etten voi luovuttaa kesken. Ajatuskin puoliksi täytetystä CC-parasta tuntui epämiellyttävältä. Moni olisi varmasti jättänyt viimeiset sivut suosiolla täyttämättä, sillä eihän niitä varsinaisesti enää tarvitse seuraavan vuoden helmikuussa muistella. Minä kuitenkin palasin niihin, kunnes paketti oli kasassa.

Täysinäinen ja pursuileva kalenteri, jonka nepparin sain juuri ja juuri kiinni, miellyttää silmääni älyttömästi toisen pullukkakalenterin kanssa hyllyllä. Sivuille mahtuu monia muistoja, sitä enemmän tarroja, ja halutessani voin palata mihin viikkoon vain ja ne ovat osa kokonaisuutta.

Perfektionismi on pahimmillaan raadollista pakkotyöskentelyä, mutta onneksi kalenteriharrastuksen kanssa se ei osaltani kuitenkaan ole mitenkään tappavan vaarallista. Mieluummin käytän tunteja pienesti pakottaen itseni väsäämään vuoden viimeisiä viikkoja pari kuukautta myöhemmin kalenteriin, kuin tyydyn vajaaseen pakettiin. Ja jos totta puhutaan, ei mulla olisi varmaan ollut parempaakaan tekemistä. Siispä tarroja ja washeja kehiin!

Tätä kirjoittaessani en ole edes aloittanut rakentamaan vuoden 2019 Color Crushiani, vaan olen kirjannut menoni ainoastaan saamaani Personal Planneriin. Onneksi en jaksa ottaa aikaansaamattomuudesta stressiä, sillä tiedän palaavani pinkin CC:n pariin, kun minulla on sille paremmin aikaa ja jaksamista. Se ei onneksi voi karata mihinkään odotellessaan.

– Milja