Avainsana: kalenterin kansien tuunaus

Matka Hobonichi-perheen jäseneksi

Moikka! Vähän jännittävää ja tämmösen postauksen tekeminen teille, mutta kerran sitä pyydettiin niin kokeillaan, mitä tulee.

Tärkeä virstanpylväs on ylitetty, jonka takia päädyin tätä teille kirjoittamaan, sillä ensi vuonna ensi kertaa minäkin kuulun Hobonichi-perheeseen. En kyllä muista millon, jos koskaan, mulla on näin ajoissa ollut seuraavan vuoden kalenterikuvio selvillä. Nyt mulla on ollut käytössä Ajaston Maker 2024 kalenteri ja se on ajanu asiansa. Viime vuonna rehellisesti en kerennyt tai jaksanut kauheasti kalenterin valintaa miettiä. Päädyin silloin ottamaan tämän, koska mulla oli vastaava kalenteri muutama vuosi takaperin ja siitä oli jäänyt hyvät mielikuvat.

Mulle on tärkeää että viikko on kerralla näkyvissä ja muistiinpanoille on tilaa. Tykkään kuukausiruudukosta ja tyhjästä tilasta. Innostun välillä astetta enemmän tekeen trackereitä ja ihan vakiona kulkee seurattavana useampia asia. Tämä innostumisjakso osottautui haasteelliseksi Makerissä tilan puutteen takia. Niinpä elokuun puolessa välissä rinnalle aloitin ensimmäisen bujon ikinä, käytössä Putinki Notebook. Ajatuksena että loppuvuoden voin tutustua käytännössä ja harjoitella bujon tekoa. Katsoa ottaako bujo tuulta alleen, jos innostus siitä jatkuu voisin 2025 nojautua bujoon enemmänkin muun muassa trackereiden kanssa. Toistaiseksi oon jäänyt koukkuun bujon tekoon. Päädyinkin hyvin nopeasti bujon aloittamisen jälkeen ajatukseen, että itse kalenteri tulevalle vuodelle voisi olla A5 pienempi. Bujo (A5) pysyisi kotosalla ja pienempi kalenteri kulkisi sitten kätevästi mukana.

Pitkän googlettelun, Kalenterimanian blogia ja Facebook-ryhmää tutkittuani huomasin mieltyneeni ajatukseen kalenterista koossa A6-B6 tai B6. Ajattelin etten halua kaikkien rakastamaa ohutta Tomoe River -paperia, mielikuva kynien läpitulosta hirvitti. Viikkoaukeaman näkymäksi halusin erilaisen kun Makerissä, sillä en osaa tarpeeksi hyödyntää sen jaoteltua muistiinpanotilaa. HP Mini dashboard layout oli mielenkiintoinen ja inspiroivan oloinen. 2025 vuoden kalenterissa oleva kuosi oli mulle ylitsepääsemätön ongelma, ei ollut yhtään minun näköinen. Paperblanks Midi oli vakavasti harkinnassa ja ajatuksena oli käydä fyysisesti tutkimassa se ja mahdollisia muita ehdokkaita.

Sitten siskolta tuli viesti;”Ootko ensi vuoden kalenterin hommannut”. Mullahan oli kaikki vielä enemmän tai vähemmän hakusessa joten sisko selvitti tilanneensa itselleen Hobonichi Techo Weeks Pistachio kalenterin. Pistaasikalenterin väri oli silmääni livenä kuulemma vihreämpi kuin verkkokaupassa ja kuulemma karmaiseva yhdistelmä nahkasten kansien kanssa. Siskolla ollut weeks vuoden kalenterina useamman kerran joten noita suojakansia hän ei tietenkään ollut vaihtamassa. Niinpä aloin tutustua kyseiseen kalenteriin.

Vihreä väri on ihan minun näköinen, sieltä löytyi kuukausille näkymät, viikko on yhdellä aukeamalla, kalenteri on pienempi kuin A5 ja nostalgisesti saisin sen siskolta. Riippuvuuteni paperikalenteriin ja sen tuunauksesta juontaa juurensa suoraan siskooni. Hän värkkäsi kalenterinsa kanssa ja yli kymmenen vuotta vakituinen joululahjani oli siskon mulle valitsema ja ostama kalenteri, jonka sivujen välistä löytyi jotain pientä, esimerkiksi inspiroivaa tekstiä. Toisaalta harkintaa ja epäröintiä weeksissä aiheuttivat etenkin kalenterin kapeus sekä siinä, kuinkas muutenkaan, oleva ohut Tomoe River -paperi. Testattiin mun suosikki kynät ja kerran ne ei tullu sivuista läpi, niin päätin haastaa itseni ja ottaa kalenterikseni tämän Hobonichin. Nopeasti innostuin kalenterista ja odotan et pääsen sen kanssa säätämään. Se on oikeesti näppärän kokoinen mukana kulkevaksi ja sieltä löyty ne mulle tärkeimmät pointit mitä kaipailin.

Hetken varmasti kestää että tottuu layouttiin sekä ylipäätään kalenterin rakenteeseen; alussa kuukausinäkymät, sitten viikot ja viimeisenä vapaat ruudulliset sivut. Aiemmin mulla on aina ollu ekana kuukauden kuukausinäkymä, viikot, ehkä pari vapaata sivua ja taas sama seuraavan kuukauden kohdalla. Kalenterin lopussa mahdollisesti tilaa muistiinpanoille. Nyt ajatukseen tottuneena mua innostaa toi rakenne, tosin jännitän vähän miten osaan hyödyntää lopun sivut. Nyt oonkin paljon etsiny inspiraatioksi kuvia miten tota weeksiä on muut käyttäneet. Oon myös ehkä vähän tilannut jotakin vain tota kalenteria aatellen.

Sisko tarjosi mulle weeksiin kirkkaita suojakansia jotka oli jäänyt hällä turhaksi. Ne halusin ehdottomasti. Mää olen semmoinen tuuliviiri että ajatus helposta matalan kynnyksen kalenterin ulkonäön muuttamisesta viehättää ja innostaa. Törmäsin tarraan joka huusi mun nimeä ja hommasin sen nimenomaan kalenterin kantta ajatellen. Kalenterista vaahtosin äidin, isosti askarteleva ihminen, kanssa kun puhe tuli kansista ja niiden tuunauksesta hän nappasi kasasta tommosen nahkajäljitelmää muistuttavan mustan paperin ja kysyi mielipidettä. Minä silmät kiiluen totesin et näyttäisi täydellisesti minulta kalenterissani. Varmasti astetta epätyypillisempi tämä minun taival vuoden kalenterivalintaan, mutta rehellisesti en kyllä voisi olla tyytyväisempi ja innostuneempi lopputuloksesta.

Aika näyttää miten bujon kanssa käy, mutta ainakin mulla on nyt ihan itseni näköinen kalenteri, jonka uskon täyttävän mun tarpeet paremmin kuin hyvin. Oon todella innoissani ja toivonkin teidän ensi vuoden kalenterien tuntuvan yhtä hyviltä ja innoittavilta valinnoilta!

Eve~

Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut

Kahvipaketti; lajitellaan muovinkeräykseen. En ole lähes kymmeneen vuoteen hävittänyt kahvipakkausta sekajätteenä tai muovinkeräykseen. Kahvin pakkausmateriaali tuntuu niin kestävältä ja laadukkaalta, että olen kerännyt ja välittänyt niitä kahvikassien tekijöille. Nyt olikin minun vuoroni tarttua tuohon niin arkiseen materiaaliin ja tehdä siitä jotain. Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut on kerran kuukaudessa ilmestyvä blogipostaus, jossa kokeilen askarrella asioita tavallisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista. Ensimmäisen tuunaukseni vessapaperin pahvirullasta löydät täältä.

Miran Traveler’s notebook ”aivopesu” alkaa vihdoin viimein tuottamaan tulosta minussa ja kahvipakkausmuovista syntyi traveler’s notebook tyyliset kannet. Tarvitsin kaksi tyhjää kahvipakettia, jotka avasin varovasti pakkauksen takana olevaa liimasaumaa pitkin pohjaa myöten. Pyyhin pinnat huolellisesti, ettei kahvin purut tai rasva vaikeuta materiaalin työstämistä. Suoristin vielä molemmat ”arkit” silitysraudan avulla pienimmällä lämpötilalla ja leivinpaperin alla. Silittäminen ei ole välttämätöntä, mutta koin sen helpottavan hahmottamista.

Ompelin kuviopuolet vastakkain lyhyet sivut yhteen suoralla ompeleella ja käänsin ympäri eli kuviopuolen näkyviin. Leikkasin pitkät sivut mahdollisimman suoriksi metalliviivoittimen ja katkoteräveitsen avulla. Tavallinen viivoitin ja sakset käyvät myös yhtä hyvin.

Löysin kangasvarastostani paksua huopaa, josta leikkasin kansien kokoisen palan vahvikkeeksi. Leikkaamaani kangaspalaa jouduin trimmailemaan pienemmäksi muutamaan kertaan. Toisaalta helpompi ottaa pois kuin lisätä. Ujutin huopapalan sivusta yhteen ommeltujen arkkien väliin ja käytin metalliklipsuja pitämään osat napakasti paikoillaan.

Seuraavaksi oli ompelukoneen aika laulaa. Alun perin olin suunnitellut ompelevani vain suoran ompeleen kansien reunaan, mutta huopakuidut pilkottivat reunoilta, joten päädyin huolittelemaan reunat siksak ompeleella. Viime vuosina olen myös oppinut, että kannattaa aloittaa vähemmän näkyvästä kohdasta/ takapuolelta. Jos materiaali tai väline ei toimikaan haluamallasi tavalla, se ei ole ”julkisivulla” muistuttamassa mahdollisesta epäonnistuneesta kokeilusta.

Lopuksi tein reiät ja metallisilmukat muutama vuosi sitten Lidlistä hankkimillani reikä- ja silmuspihdeillä. Pujotin vanhasta talvitakista irroittamani osittain hapertuneen paksun kuminauhan silmukoista ja sidoin solmun. Lävistin vielä selkämyksen keskelle reiän, johon sain ujutettua kansien sulkemiseen käytettävän kuminauhalenkin.

Kahvipakettikansista tulikin mukavan jämäkät, mutta pehmeät ja varmasti kestävät. Ne taipuvat miellyttävästi, eikä paksu kuminauha väännä kansia suhteettoman paljon. Nähtäväksi jää millaista sisältöä nämä kannet sisällensä saavat. Ehkä se selviää jo seuraavassa Tuunaa tyhjästä -blogipostauksesta maaliskuussa.

Oletko käyttänyt kahvia tai sen pakkausmateriaalia askarteluissa/ tuunauksissa? Mitä, miten ja mihin? Olisi kiva lukea kokemuksistasi ryhmän puolella ja saada ehdotuksia maaliskuun kierrätysaskartelumateriaaliksi.

Terkuin Aliisa