Lähdin toteuttamaan tämänkertaista torstaihaastetta hieman eri tavalla. En valinnut yhtä lempimuistoa, vaan lähdin miettimään ihmisiä niiden muistojen takana.
Olen löytänyt Kalenterimanian myötä elämääni ihmisiä joihin en ilman yhteistä intohimoa kalentereita kohtaan olisi tutustunut. Kalenterimanian Facebook-ryhmä on tuonut yhteen joukon toisistaan hyvin erilaisia ihmisiä, joilla kuitenkin on sama palo toteuttaa tätä harrastusta. On rikkaus saada olla osa Suomen suurinta kalenteriharrastajien yhteisöä ja kuulua sen ylläpitoon. Ylläpidossa oleminen on mahdollistanut minulle monta upeaa kohtaamista joita ei ehkä muuten olisi tapahtunut.
Olen kiitollinen melkein naapurissa asuvasta kalenteriystävästä, jonka kanssa voi spontaanisti lähteä retkelle metsään tai kiertämään kirppareita. Olen kiitollinen myös jokaisesta postikortin päässä olevasta upeasta tyypistä johon olen saanut tutustua. On ollut söpöjä kahviloita ja naisia kalentereidensa kanssa. Olen saanut Kalenterimanian myötä ystävän, jonka syntymäpäiville toiseen kaupunkiin matkaa vaikka suoraan töistä ja juhlii kesäyössä pilkkuun saakka.
Muun ylläpidon lempimuistot Kalenterimaniasta pääset lukemaan täältä.
Moikka manialaiset! Oon Rosanna Porista ja ajattelin kertoa ja näyttää teille mun viimeisen kahden viikon ostokset. Tietysti kun kirjoitus julkastaan, on aikaa kulunu näiden saapumisesta vähän enemmän.
Ensiksi käytiin parin kalenterimanialaisen kanssa päiväretkellä Helsingissä. Ja siellä tietysti Paperimurulla, joka on tässä loppukesällä avannut kivijalkaliikkeen. Tarkoituksena oli hakea näitä kalkkimusteita, tarroja ja washeja. Mutta lähes heti sisään päästyäni huomasin vaaleanpunaisen Hobonichi Techon pöydällä kiljuvan minulle. Yritin tietysti epätoivoisesti jättää kaunokaista pöydälle ja olla ottamatta sitä kotiin mukaani, mutta ei se vaan halunnut sinne jäädä. Ja mukaanhan se lähti. Olihan mulla tiedossa ens vuoden kalenterin kokonen aukko mun tulevaisuudessa.
Samalla viikolla postissa tuli mun ensimmäinen kuukausikirje. Kyllä, kirje. Tää on Lace and Whimsey -nimiseltä firmalta ja onhan tää nyt aivan täydellinen ja tosi ajankohtanen. Tämäkin oli rakkautta ensisilmäyksellä.
Seuraavalla viikolla postista tuli Mochi Kichin söpöt pallerot funktioineen. Tällä firmalla on aina sellanen alekoodi käytössä, että kun ostat kymmenen arkkia, saat kymmenen arkkia kaupan päälle. Eli laitat koriin kaksikymmentä valitsemaas arkkia ja koodin kanssa saat puolet ilmaseks. Koodi löytyy jokasen tuotteen esittelykuvien vikasta kuvasta.
Saman viikon lauantaina oli paikallisen plannermiitin aika. Se oli tällä kertaa Varalusikan tiloissa eli Emilian kotona Leineperissä. Ja koska Varalusikka on yksi aivan älyttömän kaunis kaapisto Emilian olohuoneen seinällä, piti meidän tietysti siellä käydä välillä shoppailemassa tuunauksen ohella. Revin tahallani leimasimien kauniit käärinpaperit rajusti auki, että saisin ne tuunattua planneriini tulevaisuudessa. Vasemmalla oleva porokortti on Varalusikan tulevaa mallistoa. Leineperissä on aina ihana käydä, koska ilmapiiri on niin sydämellinen, koko talo on sisustettu sataprosenttisesti Emilian tyylillä ja tarjottavat on aina oman maan ja kanojen antimista.
Sain vielä perjantaina postilta lapun saapuneesta paketista, mutta voin sen noutaa vasta viikolopun jälkeen ja silloinkin vasta klo 17 jälkeen illalla! Tuskaisin viikonloppu ikinä! Ymmärrätte varmasti tuskani. Sieltä paljastui toinen Lace and Whimseyn kuukausitilaukseni, tällä kertaa se boksiversio. Huomasin, että tarrat oli aika lailla samoja mitä kuukausikirjeessäkin, mutta nyt ainakin uskaltaa käyttää tarroja rohkeammin, kun on tuplakappaleet.
Nää kaks viikkoa on olleet todella rikasta aikaa mun planneroinnille, verrattuna edelliseen puoleen vuoteen. Inspiraatio on taas palannut ja paljon ihanaa on tullu markkinoille myyntiin. Mun Instagramista löytyy vielä lisää kuvia ja tekstiä siitä mitä oon näistä ostoista jo saanut aikaseks ja mihin ne kuvista puuttuvat tarrat on menny.
