Avainsana: kalenterimanian facebookryhmä

DIY – Flipbook

Flipbook on kuin kerroskortti. Se on täynnä taskuja, lokeroita ja vaikka pieniä kirjekuoria. Taskut on tarkoitus täyttää koristeilla, kuten esimerkiksi tarroilla tai washisampleilla Happy mailin ja Pocket letterin tapaan. Olen kauan ajatellut tekeväni flipbookin ja kehittää sitä taitojen karttuessa. Korttiaskartelu on ollut aina lähellä sydäntäni ja tässä se yhdistyisi hyvin kalenteriharrastukseen.

Valitsin tähän vapaasti korttipohjan koon sen mukaan mitä oli käden ulottuvilla. Päätin, että kortista tulee 4 osainen. Ohuella koristepaperilla päällystin korteista kolme kummaltakin puolelta. Paperi oli todella ohutta, joten käytin liiman sijasta 6 mm levyistä kaksipuolista teippiä. Voi käyttää valmiiksi paksumpaa koristepaperia ilman päällystämistä tai värikkäitä kartonkeja maun mukaan.

Asettelin korttipohjat niin, että kortin sisus on ylös ja ulkopuoli pöytää päin. Tällöin keskimmäiset 2 korttia ja niiden ulkopuolet (pöytää päin) ovat varsinaiset flipbookin kannet.

Koska minulla oli todella ohutta kaksipuolista teippiä, laitoin jokaisen kortin tulevaan taitteen reunaan kaksipuolista teippiä varmistamaan, että washiteippi pysyy hyvin kiinni. Ennen washiteipin laittoa, asetellaan kortit pöydälle niin, että väliin jätetään muutama milli tyhjää. Näin korttien osat taittuvat litteäksi kasatessa. Neljässä kortissa on siis kolme taitosta ja ne käsitellään samalla tavalla kummaltakin puolelta. Voit halutessasi laittaa vaikka vähän liimaa kortin reunaan ennen washiteippiä. Washiteipinkin kannattaa olla taipuisaa, jotta se ei jäykistä taitoskohtaa. Washiteippi on taitoksen sarana ja pitää kortit yhdessä. Uloimmat kortit ( 1 ja 4 ) taittuvat sisään ja niiden ulkoreunasta kannattaa leikata 2 mm – 5 mm pois, jotta kortti mahtuu sulkeutumaan eikä pullistu.

Tämän jälkeen koristelin korttipohjat. Tein muutaman minikokoisen kirjekuoren koristeille, kuten irtotarroille ja die cutseille. Paksummasta koristepaperista saa taskuja mihin vaan ja minkä kokoisia vain. Laitoin kortin levyisen taskun yhden kortin alareunaan, jossa jatkuu sama kirkon kuva. Toiseen korttiin pystyyn sivulle josta tarrat ja post it -laput kurkistavat kuin ”puun takaa”. Kolmanteen laitoin itse värjäämästäni kartongista pilvenmuotoiset taskut vastakulmiin ja muihin kortteihin muutaman muun pikkutaskun yhdistettynä isompaan taskuun ja kirjekuoriin. Mielikuvitus rajana ja näihin voisi tehdä vaikka mitä piilotaskuja korttipohjien väliin ja kirjekuorien alle. Kivaa leikkisää puuhaa.

Tein myös muutaman washisamplepohjan pakettikortti tyylisesti ja laitoin ne kirkon taskuun. Takakanteen laitoin tarran, joka lukitsee koristenauhan millä flibookin saan solmittua kiinni ja koriteet pysyvät tallessa. Kiinnitystapoja on vaikka kuinka monta, mutta tämä oli mielestäni helpoin näin alkajaiseksi. Voisi kiinnittää toiseen kanteen langan joka kieritetään toisen kannen paperinappeihin, tain tarrakangasta, kuminauhaa tai vaikka silkkinauhat.

Kortin voi tehdä mihin malliin haluaa. Voi tehdä sidotun, jossa sivut voisi olisi kuin travler’s notebookin tai rengasplannerien välilehdet ja taskut. Sen voisi taitella kuten nopan tai rasian kartonkipohjat, mutta litteäksi. Tämä on kivaa vaihtelua happy mail-vaihtoihin , jos tykkäät askarrella ylimääräistä. Kalenterimanian ryhmässä voit etsiä itsellesi vaihtoparia vastaaviin vaihtoihin.

Tästä tuli ensimmäiseksi Flipbookiksi mielestäni tosi kiva ja varmasti jatkoa seuraa.

– Linksu

Inspiraationa kirja – Nanna

Postauksessa näkyvä muistikirja ja vesivärit  on ostettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisesta Kirjakaupasta.

Tämänkertaisessa haastepostaus-sarjassa inspiroidutaan itselle merkityksellisestä kirjasta. Olen äärettömän huono lukemaan kirjoja. Elämäni aikana olen saanut luettua vain muutaman kirjan, ne ovat yhden käden sormilla laskettavissa. Pohdin pitkään mikä kirja on sellainen, joka kerta toisensa jälkeen herättää minussa voimakkaita tunteita. Lopulta päätös syntyi kuin itsestään.

Valitsin kirjaksi Salla Simukan esikoisteoksen Kun enkelit katsovat muualle. Löysin kirjan 15-vuotiaana kierrellessäni kirjaston nuortenosastoa. Silmiini osui kansi jota koristi herkkä vanhoista kiiltokuvista tuttu enkeli, jonka muistin nähneeni äidin kiiltokuvakokoelmissa.

Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2002 ja sen jatko-osa Minuuttivalssi pari vuotta myöhemmin. Kirjat kertovat kahden tytön kauniin ja rehellisen rakkaustarinan. Pidän kirjoissa siitä, miten tarkasti siinä kuvataan nuorten tyttöjen kasvua ja kipuilua omien tunteiden kanssa. Sitä mikä rakentaa sinusta sinut. Vaikka kirjat ovat kirjoitettu melkein 20 vuotta sitten, on niiden sanoma yhä äärimmäisen ajankohtainen. Ilman tarinaa Kirsikasta ja Susannasta, en minä olisi minä. Ennenkaikkea kirjat ovat osoitus rohkeudesta rakastaa. Niiden avulla myös minä uskalsin rakastaa.

Lähdin toteuttamaan sivua uuteen runokirjaani. Oli alusta saakka selvää, että halusin tuoda työhöni sen saman herkkyyden, mikä alkuperäisen kirjan kannessa oli. Kirjan tekstissä mainitaan usein miten pilven reunalta kaksi enkeliä seuraa tyttöjen matkaa lukiosta aikuisuuden kynnykselle. Halusin ehdottomasti tuoda tämän jollain tapaa esiin. Onneksi Kalenterimanian Facebook -ryhmästä löytyi kalenterikaveri jonka varastoista sain etsimäni enkelikiiltokuvan.

Maalasin sivun alareunaan muhkean pilven jonka reunalla kaksi hiharatukkaista kiiltokuvien enkeliä katsovat mietteissään muualle. Kuvan yläpuolle kirjoitin kirjan alussa olevan runon, joka on kaikkien näiden vuosien jälkeen minulle edelleen hyvin tärkeä. Lopputulos on yksinkertainen, kaunis ja herkkä – ihan kuin muistoissani kirjan kansikin.

Olen teininä lukenut kirjat useita kertoja uudelleen. Oli hetkiä, kun ne olivat minulla aina lainassa. Näin aikuisena en ole lukenut niitä vielä kertaakaan, vaikka kirjojen yhdistetty uusintapainos on ollut hyllyssäsi jo hyvän aikaan. Tämän postauksen myötä päätin ottaa kesätavoitteeksini lukea kirjat uudelleen.

Kurkkaa aiemmat inspiroivat kirjapostaukset tästä Milja, Inka, Piia, Laura, Mirppu ja Suvi.

bisous Nanna