Avainsana: Kalenterimania

Mixed mediaa Lauran kanssa – pala luontoa

Muistikirja saatu Vihkokaupalta, gellilevy ostettu Suomen Taidetarvikkeelta, leikekuva sekä harso ostettu Klemmarikellarista.

Kesä on vihdoin täällä ja sen myötä olen jo pitkään makustellut ideaa lehtien käytöstä gellilevyn kanssa. Luonnollisesti rankkasateet alkoivat juuri sinä päivänä, kun näitä oli tarkoitus lähteä keräämään: alkuperäisenä ideana oli hakea muutama saniainen, mutta tyydyin omalta pihalta löytyviin pihlajan ja vaahteran lehtiin. Annoin lehtien kuivahtaa päivän ajan, sillä tarkoituksena oli hyödyntää lehtiä niin gellilevyyn kuin leimaamiseen, eikä suinkaan liimata työhön kuivuneita lehtiä.

Viime kerrasta gellilevyn kanssa olikin kulunut taas pieni ikuisuus, mutta onneksi rolleri ja uusi pyöreä levy löytyivät yllättävän nopeasti kaappien kätköistä. Pyöreä gellilevy näytti myös sopivan todella kivasti B5 kokoisen muistikirjani sivulle ja seuraavana olikin aika ryhtyä tuumasta toiseen.

Päädyin ensin levittämään tummahkon vihreää akryylimaalia levylle ohuen kerroksen. Vieläkin koen olevani niin aloittelija gellilevyn kanssa, että joka kerta saa jännittää, kuinka kuvioinnit levyllä tulevat esiin ja kuinka kuva tulee nousemaan paperille. Toisaalta ennalta-arvaamattomuus taitaa olla tämän tekniikan yksi kulmakivi muutenkin.

Asettelin kaksi vaahteranlehteä ja toisen pihlajanlehden levylle märän akryylimaalin päälle. En ollut varma kummin päin lehdet olisi fiksumpi laittaa, joten vaahteran kohdalla laitoin kummatkin eri päin, jotta jatkossa olisi jonkinlainen idea ja suunnitelma tällaisen tekemisen varalle. Pohjakerroksen maalin ollessa vielä märkää, painelin suttupaperin levyn sekä lehtien päälle ja nostin ”ylimääräisen” maalin levyltä pois. Tämän jälkeen nostin lehdet pois ja levylle jäi kivat jäljet kaikista lehdistä ja niiden lehtiruodit.

Seuraavaksi jouduinkin odottelemaan, että vihreä maali ehtisi kuivua. Ehdin hetken pohtia pohjakerroksen värejä ja päädyin vaaleanvihreään ja vaaleansiniseen, joita lopulta tiputtelin pieniä pisteitä levylle ennen värin levittämistä. Maalin ollessa vielä märkää, painoin muistikirjan sivun levylle ja nostin kuvan sitä kautta ylös. Hain kuvanmukaista efektiä, mutta hauskana yllätyksenä tuli, kuinka vahvat maapallovibat sain työstä sen siirryttyä paperille.

Minua aavistuksen häiritsi rosoiset reunat, joten päätin napata maalitussini ja rajata pallon sillä. Ei sillä, ei työ niin paljon siitä siistiytynyt, mutta tulipahan kokeiltua ja samalla todettua, että omaa Uni Posca -varastoa pitäisi saada kasvatettua.

Koska pyöreä printti muistutti minua paljon maapallosta, enkä saanut sitä aseteltua keskelle sivua, halusin täyttää yläreunan jollain. Ajattelin, että joku lyhyt runo maahan liittyen voisi toimia, niinpä hetken selauksen jälkeen päädyin seuraavaan haikuun:

Beneath sky so blue,
Earth spins in infinite space,
Nature’s grace below.

Seuraavaksi lähdin koristelemaan viereistä sivua käyttäen samoja lehtiä leimasimina. Nappasin kolme erilaista vihreää varastoistani ja tuputtelin lehtiin mustetta lehden alapinnalle ja sen jälkeen painoin paperiin.

Sivu näytti edelleen tyhjältä, joten roiskin metallinhohtoista Tim Holtzin spraymaalia sivulle, jonka jälkeen tuputtelin tummimmalla vihreällä musteella hieman reunoja. Samaisella musteella myös värjäsin harson (cheese cloth), jonka liimasin paperille ennen leikekuvaa, sillä halusin saada pientä tekstuuria sen myötä työhön. Tyttö on itseleikattavasta Craft o’clock Touch of Nostalgia -leikekuvasetistä.

Vasen sivu oli aikaisemman art journal haasteen myötä leikelty muotoonsa ja sen käyttöä olen hieman arastellut, mutta se sopi yllättävän kivasti lopulta tähän teemaan. Lisäsin vielä muutamat tekstitarrat, kun sivun yläreuna tuntui niin kovin tyhjältä.

Oletko sinä aikaisemmin hyödyntänyt luonnonmateriaaleja tuunauksessa tai art journalissa? Jos olet, tule ihmeessä ryhmän puolella esittelemään sitä meille.

Ihanaa kesän jatkoa ja aurinkoisia päiviä sinulle toivottaen, Laura S.

P.S. Aikaisempiin tämän sarjan postauksiin pääset tästä.

Esittelyssä – Simple 24/25 (Ajasto)

Postaus toteutettu yhteistyössä Ajaston kanssa.

Yksi vuoden odotetuimmista ajankohdista kalenteriharrastajan elämässä on tietysti kesäsesonki, kun uudet lukuvuosikalenterit tulevat myyntiin. Ajasto tarjoilee tänäkin vuonna tiukan kattauksen, ja me ollaan täällä Kalenterimanian ylläpidossa saatu taas uutukaisia testiin ja esittelyyn.

Pienien kalentereiden ystävänä ilahduin, kun omasta ylläripaketistani paljastui Ajaston Simple ruusukullan värisenä. Avasin paketin ryhmässä livessä, jonka pääset katsomaan täällä.

Simple on kooltaan 87 x 153 mm, kapeamallinen ja parikierresidottu. Kannet ovat tukevaa pahvia ja päällystys kannessa on hieman helmiäinen, kaunis ruusukulta mustan tekstin kanssa. Kalenteri on todella kevyt ja pienen kokonsa kanssa kulkee hyvin mukana.

Kalenteri on sisällöltään aika standardin Ajaston mukainen: Alusta löytyy vuosinäkymät 2024–2025, henkilötietosivu, liputuspäivät sekä vuosisuunnitelma 2024-2025 (2025-2026 löytyy loogisesti kalenterin lopusta).

Ns. vuosisivujen jälkeen alkavat viikkosivut. Kalenterin viikot ovat pystysarakkeilla ja viikkonäkymässä viikonlopun päivät ovat päällekkäin. Päiväsarakkeissa on viivoitus ja arkisin tunnit merkittynä 8-21. Viikonloppuna ei kelloa katsella! Päiviin on myös merkattu nimipäivät ja kuun vaiheet löytyvät myös viikkoaukeamalta. Tuttuun tapaan pyhäpäivät on printattu punaisella, muu teksti on mustaa. Tämä kalenteri on nimensä mukaisesti yksinkertainen, eikä sivuilta löydy mitään ylimääräisiä grafiikoita, kuvia tai tekstiä. Viikkonäkymät alkavat 2024 heinäkuun 15. päivästä eli viikolta 29 ja jatkuvat 2025 elokuun alkuun eli viikolle 31.

Kohderyhmänä Simplellä on selkeästi koululaiset ja opiskelijat. Päivien sarakkeisiin mahtuu niin tentit, palaverit kuin illan harrastuksetkin. Kalenterin lopusta löytyy koe- ja kurssiarvosanataulukoita sekä lukujärjestys (viikkosuunnitelma) seitsemälle jaksolle. Tämän lisäksi takasivuille on lisätty vuoden 2026 vuosisuunnitelma (future loggingia varten), kansallisia vapaapäiviä listauksena, suomalaiset nimipäivät, vuosiruudukko ,tätä voi käyttää esim. seurantaan (kuukautiset, askeleet, mitä vain) ja muutama muistiinpanosivu.

Paperi on aika ohutta, mutta ei päästä väriä läpi, bleedaa eikä oikeastaan ghostaakaan kovin paljon. Tein livessä kynätestin ja olin itseasiassa yllättynyt miten hyvin ohut paperi piti musteen. Edes yleensä läpivuotavat Ecolinet eivät nopealla pyyhkäisyllä tulleet läpi! Ainoastaan paksummat Staedlerin tussit kuulsivat hieman paperin läpi toiselle puolelle.

Pelkistetyn ilmeen ansioista kalenteria on helppo tuunata oman näköisekseen. En malta odottaa, että pääsen käyttämään tätä. Vaikka mulla loppuvuodeksi jo kalenteri onkin, ajattelin tehdä tästä pienen kokonsa vuoksi treenikalenterin, eli pidän treenipäiväkirjaa, merkkaan salikäynnit ja muut elämäntaparemonttiini liittyvät infot tänne. Tilavien pystysarakkeiden ansiosta tänne saa varmaan myös salituloksia kirjattua ja kalenterin mukaan salikassiin. Katsotaan jos saan jopa jotenkin lukujärjestykset ja koearvosanataulukot mukautettu tähän käyttöön!

Simpleä saa muuten myös A5-kokoisena, jos tämän kalenterin design innostaa, mutta tarvitset vähän isomman kalenterin!

Kevyen paperin ja pienen koonsa ansiosta kalenteri sopii aina mukana kannettavaksi, jos etsit kouluvuodelle simppeliä, pientä kalenteria, jossa on kuitenkin päivää kohden paljon tilaa merkinnöille, etkä tarvitse paljon erillistä muistiinpanotilaa, tämä on erittäin varteenotettava vaihtoehto!

– Emmi