Avainsana: Kalenterimania

Mistä tunnistat Aliisan kalenterin?

Postauksessa näkyvä kalenteri saatu yhteistyössä Ajastolta.

Hei ja hyvää heinäkuuta! Useamman torstaipostauksen verran olettekin jo päässeet lukemaan ylläpidon kalentereiden tunnusmerkeistä eli siitä mitkä ovat niitä piirteitä, joista juuri sinun kalenterisi tunnistaa. Tänä torstaina onkin sitten minun vuoroni pohdiskella sitä mistä Aliisan kalenterin oikein tunnistaakaan. Tähän päivään mennessä minulle ei ole vielä vakiintunut sitä yhtä ja oikeaa kalenterimallia/-merkkiä, kun Ajaston yhteistyökalentereiden kautta olen päässyt kokeilemaan eri kokoisia ja näköisiä kalentereita. Tosin pikkuhiljaa olen kallistumassa yhä enemmän rengasplannerien maailmaan.

Minulle on muodostunut uuden kalenterin valmisteluun liittyvä tapa, joka on mielestäni hyvinkin tunnistettava asia kalenterissani. Uuden kalenterin ”otan käyttöön” hyvissä ajoin ennen kalenterin todellista alkamispäivää. Istun useamman päivän/illan sohvan nurkassa tai keittiön pöydän ääressä ja washiteippailen kuukausi- ja viikkoaukeamia mielestäni kyseiseen kuukauteen/vuodenaikaan sopivilla washeilla.

Jo bullet journalia tehdessäni tykkäsin tehdä jokaiselle kuukaudelle selkeän aloitusaukeaman/-sivun eri menetelmiä ja materiaaleja hyödyntämällä. Tosin näiden kuukausisivujen toteuttamisajankohta on vaihdellut paljon, välillä hyvissä ajoin ja joskus jo seuraavan kuukauden puolella. Olen myös parin vuoden ajan jokaisen kuukauden päätyttyä kirjoittanut yhden sivun pituisen ”yhteenvedon” kuukaudesta, johon olen koonut tajunnanvirtana ajatuksiani kohokohdista ja fiiliksistä mitä olen kyseisen kuukauden aikana kokenut.

Bujoillessani vaakapäivät olivat minulle hyvin luonnollinen tapa hahmottaa sekä päiviä että viikkoja, tämä onkin jatkunut myös valmiskalentereissa, mieluummin siis päivät vaakaan kuin pystyyn. Tällä hetkellä ehdottomasti käytössä olevia lempikyniäni ovat Pentelin Brush Sign Penit, joiden lisäksi tykkään käyttää koristeluun myös Ecolinen Brush Penejä. Kalenteri on minulle yhtä kuin päiväkirja, johon kirjoitan pääasiassa edellisen päivän menemisiäni ja tekemisiäni, joten mieluisan omaan käteen sopivan kynän käyttäminen on todella tärkeää. Mistä sinun kalenterisi tunnistaa?

Terveisin Aliisa

Mixed mediaa Lauran kanssa – Väritahroja ja kukkia

Heipä hei ja tervetuloa tämänkertaiseen Mixed mediaa Lauran kanssa -postaukseen. Oma tekemiseni on ollut ihan retuperällä viime aikoina, joten halusin lähteä tekemään tällä kertaa jotain rentouttavaa ja helppoa ilman suurempaa suunnitelmaa. Aloittamisen vaikeudesta huolimatta mixed media on minulle ollut pitkään omanlaista terapiaa, jossa saan heittää aivot narikkaan ja tehdä jotain luovaa ilman sääntöjä ja ohjekirjaa.

Pohjalle valikoituikin ihanat Ecolinen nestemäiset vesivärit, joita tiputtelin pipetillä sivun pinnalle. Tällä tekniikalla tykkään tehdä usein pohjia, sillä minun on pakko päästää ohjaksista irti ja antaa sattuman määrittää, millainen kuvioinnista lopulta tulee.

Painoin yhden tarra-arkin suojamuovina toimineen muovinpalan sivun päälle ja levitin sen avulla mustepisarat sivulle. Muoviin kiinni jääneet ylijäämät painelin vielä tyhjiin paikkoihin, jonka jälkeen oli aika antaa sivun kuivua rauhassa.

Kun sivu oli kuivunut, halusin lisätä hieman väriä leimaamalla tekstileimasimella (tästä leimasta iso kiitos ihanalla ryhmäläiselle!) hieman sinne tänne. Väriksi valikoitui Distress Oxiden Ripe Persimmon, joka sopi pohjan värimaailmaan aivan täydellisesti! Koska teksti jäi taustalle koristeeksi, en ottanut paineita siitä, että kohdistukset olisivat täydellisiä taikka siitä, että jokainen rivi olisi täydellisesti saanut mustetta.

Minulle tarttui jokunen viikko sitten kauppareissulla mukaan poistokorista tällaista juuttimaisesta langasta kudottua narua, josta leikkasin hetken mielijohteesta palasen. Purin hieman kumpaakin päätä ensin, jotta reunat eivät olisi liian siistin tasaiset, jonka jälkeen tummensin väriä Distress Oxiden musteella Walnut Stain. Liimasin nauhan sivulle, jonka jälkeen sainkin taas odotella – ja pitkään – liiman kuivumista. Onnistuin myös liimaamaan jo värjätyn puolen, joten nauha piti jälkikäteen tuputella uudestaan musteella.

Seuraavaksi olikin vaikea valinta, nimittäin mitä leikekuvia, tarroja, paperikkoja sun muuta työhön tulisi lisäksi. Keräilin materiaaleja pöydälle, jonka jälkeen lähdin sommittelemaan sivulle erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja.

Koska halusin kaiken sointuvan yhteen mukavasti, leikkailin valkoisia reunoja ja värjäilin niitä hieman jo aiemmin käytetyllä ruskealla musteella. Vanhan kirjansivun revin sopivaan muotoon. Kaiken liimasin paikalleen käyttäen yhtä luottotuotettani: Tombown Maxi Power Tape liimarolleria. Se ei toki tule vanhojen kirjansivujen kanssa toimeen, mutta tällöin rullaan liimateipin suoraan kiinnitettävään kohtaan, johon painan sivun palasen. Kukat ja tyttö ovat samaisesta tarra-arkista, mitä olen hillonnut ihan super kauan.

Tuttuun tapaan halusin lisätä vielä valkoisia maaliroiskeita sivulle, mutta en jaksanut tällä kertaa kaivaa valkoista akryylimaalia ja ohentaa sitä, joten käytin hyvää kakkosvaihtoehtoa. Valkoista maalitussia pumppaamalla saa mukavasti tehtyä sivulle siveltimen tavoin roiskeita ja ei tule yhtään ylijäämämaalia! Todella kätevä kikka, minkä vahingossa huomasin, tussin oltua hieman kiukkuinen ja sitä piti pumpata normaalia enemmän.

Lopuksi vielä muutamat tekstitarrat työtä koristamaan Tim Holtzin tarrakirjasta ja työ oli valmis. Tykkään tummentaa usein tekstitarrojen reunat mustalla tussilla, jotta ne pomppaavat herkemmin taustasta. Varsinkin tässä työssä tarrojen paperi oli varsin lähellä työn pohjan värejä.

Ja valmis työ näytti tältä! Tästä tuli mielestäni ihan todella kiva, vaikka suunnitelmaa alkuun ei ollut lainkaan. Materiaalivarastoja on välillä kiva selailla ja sieltä tulee tehtyä usein sellaisia löytöjä, että tuntuu olevan joulu. Toivottavasti tämänkertainen postaus inspiroi sinuakin, lukija, kokeilemaan mixed mediaa. Nähdään ja jutellaan lisää ryhmän puolella ja ihanaa loppuviikkoa!

– Laura S.