Kivaa vuoden 2021 viimeistä torstaita ja hyvää syntymäpäivää minulle, täytän 36 vuotta tänään. Saan lopettaa tämän vuoden ylläpidon torstaihaasteen, mutta ens viikolla vuosi 2022 jatkaa samalla haasteella, eli inspiroitumista vuodenajoista.
Kevät, kesä, syksy, talvi. Päätin jo syksyllä haasteen alkaessa, että valitsen itselleni inspiraatioksi kevään. Sen tuoma toivo, lämpimät auringonsäteet ja uuden luominen on kotipuutarhurin mielessä heti, kun joulu korjataan (mutta pidetään joulu vielä hetki). Ajatus siitä, että kohta pääsee pihapatiolle puutarhaan tuunailemaan, pitää ensin esi-kasvattaa puutarhan kukat ja antimet. Siinä auttaa puutarhavihkoni. Siihen teen kuvallisia suunnitelmia ja listoja puutarhaunelmista.
Ajattelin kuitenkin tässä haasteessa jalostaa tätä puutarhainnostustani uuteen ihanaan kalenteriini, jonka sain Ajastolta yhteistyönä, Project365. Teen haasteen inspiroimana kasvikortteja kalenteriin, jotta tiedän koska minun pitää aloittaa esikasvatus ja mitkä laitetaan suoraan maahan. Kortin toiselle puolelle tulee kaikki tarvittava informaatio kyseisestä kasvista ja kortin alle kalenteriin.
Mittasin kalenterin viikkoboxien koon, eli 3,20 cm x 4,50 cm ja piirsin viivat korttipohjaan. Kuvitin niiden kukkien, kasvisten ja yrttien mukaan, joita minulla on tarkoitus kasvattaa. Leikkasin kortit ja ripottelen kortit kalenteriin oikeille paikoilleen. Näin ne tulevat minua vastaan, kun aika viljelyksille on koittanut. Käytin kiinnitykseen washiteippiä.
Minun piti laittaa kortit kalenterin viikkoaukeaman boxeihin, mutta päädyin laittamaan ne lopulta kuitenkin viikkosivun muistiinpanotilaan. Näin ne eivät vie päiviltä tilaa ja ole niin sanotusti merkattu tietylle päivälle.
Onko sinulla taipumusta hurahtaa taimikasvatukseen? Ja ehkä loppukeväästä toivot jo, että saat kaiken ulos kun sisällä loppuu tila kesken, heh. Ihanaa uutta vuotta kaikille. Tehkää tinataikoja ja suunnitelkaa puutarhaunelmia.
Ostin jokunen aika sitten Suomalaisesta kirjakaupasta viiran eli paperinvalmistukseen käytettävän A5-kokoisen muotin. Se jäi kuitenkin useaksi kuukaudeksi odottamaan parempaa päivää hyllylleni, kunnes vihdoin päätin, että haluan tehdä tämän vuoden joululahjoihin kortit ihan alusta loppuun itse.
Paperin valmistukseen tarvitset seuraavat työkalut:
Viira eli kehikko, jolla paperimassa nostetaan vedestä
Laakea vesiastia, jossa viira mahtuu liikkumaan
Alusta, esimerkiksi pyyhe tai lakana
Pesusieni
Sauvasekoitin ja pieni astia tai vaihtoehtoisesti blenderi
Kierrätyspaperia (itse käytin mainoksia ja sanomalehteä, valkoisempaa paperia saa esimerkiksi flush&go paperihylsyistä tai ihan kopiopaperista, mikäli sitä raaskii tähän tarkoitukseen käyttää) tai valmista paperimassaa
Halutessasi voit lisätä paperimassaan myös esimerkiksi elintarvikeväriä, glitteriä tai kuivattuja kukkia
Huomautan heti alkuun, että vaikka paperin tekeminen itse oli yllättävän helppoa, se on myös erittäin sotkuista puuhaa. Koska käytin sanomalehtipaperia, käyttämäni kulhot imaisivat sanomalehden värit heti naarmuihin, eivätkä usean pesukerran jälkeen enää lähteneet puhtaaksi, joten en suosittele kulhoiksi mitään perintöastioita. Myös paikka kannattaa valita hieman sen perusteella, että pientä sotkua on tiedossa.
Mikäli sinulla ei ole käytössä valmista paperimassaa, tehdään massa ensi alkuun. Minä hyödynsin tähän tarkoitukseen paperisilppuria, mutta riittää kun paperi revitään käsin pieniksi, noin postimerkin kokoisiksi paloiksi. Tämän jälkeen paperi peitetään vedellä ja annetaan olla ja tekeytyä mieluusti yön yli. Varmasti hätäisemmille tekijöille muutaman tunnin likoaminenkin toimii, mutta massa kannattaa tehdä hieman pienemmissä erissä.
Kun paperit ovat lionneet yön yli, voi aloittaa itse massan teon. Lionneet paperit nostetaan pieneen kulhoon, jossa ne sauvasekoittimella muussataan ihan hienoksi. Tässä voit myös käyttää esimerkiksi blenderiä isomman määrän hienontamiseen tai jos sauvasekoittimessa ei riitäkään teho. Itse otin noin kourallisen per survomiskerta, jotta terä ei menisi missään välissä tukkoon paperimassasta.
Kun massa on valmista, päästään itse paperin tekoon! Vesiastiassa olisi hyvä olla vettä sen verran, että viira peittyy helposti ja sitä pystyy siellä liikuttelemaan (itsellänihän kävi niin, ettei viira mahtunut koko kehikon kanssa astiaan, mikä oli isoin talostamme löytyvä, joten jouduin hieman improvisoimaan tässä vaiheessa). Veteen sekoitetaan massaa ja hämmennetään sen verran, että massa on tasaisesti levinnyt koko astiaan. Oikean määrän massaa suhteessa veteen kyllä huomaa muutaman ensimmäisen yrityksen jälkeen. Ja totta kai mitä paksumpaa paperia haluat tehdä, sitä enemmän massaa pitää olla suhteessa ohuempaan paperiin.
Huljuttele viiraa hieman vedessä ja nosta se sen jälkeen ylös, niin että massa on asettunut tasaisesti kehikolle. Itse jouduin tässä vaiheessa siistimään reunoille jääneet massat, sillä kehikko ei tosiaan kokonaisuudessaan mahtunut vesiastiaani. Valuttele suurimmat vedet pois, jonka jälkeen kippaa paperi kuivumaan lakanan päälle: käytin itse huonossa kunnossa olevaa lakanaa, jonka alle laitoin vielä muutaman pyyhkeen imemään kosteutta. Ennen kehikon nostamista pois, taputtele sienellä suurimmat kosteudet pois, jonka avulla paperi myös irtoaa helpommin viirasta.
Lisää veteen taas massaa tarvittaessa, sekoita hyvin ja upota viira taas astiaan. Toista niin pitkään, kun massaa riittää tai olet tehnyt tarpeeksi itsellesi paperia. Ylijääneen massan voit kuivata ja jättää odottamaan seuraavaa kertaa! Anna paperien kuivua rauhassa yön yli.
Valmiin paperin väri riippuu tosiaan paljolti siitä, millaista kierrätyspaperia massa on lähtökohtaisesti ollut. Koska omassa massassani pääpaino oli sanomalehtipaperilla, väri on vahvasti harmaa. Itse tehty paperi on kuitenkin aina joka kerta eri näköistä, mikä tekee koko projektista hauskaa ajanvietettä. Osan tekemästäni paperista käytin tosiaan joulukorttien tekoon ja osa jää odottamaan käyttöä kaappiini.
Oletko joskus tehnyt itse paperia? Jos et ole, niin suosittelen kokeilemaan! Tätä voi tehdä jopa koko perheen voimalla. Leppoisaa loppuvuotta kaikille!
