Avainsana: Kalenterimania

Esittelyssä – Color A5, persikka 2022 (Ajasto)

Kalenteri saatu yhteistyössä Ajaston kanssa.

Tämän vuoden Ajasto-uutuuksista luukustani putosi tällainen pehmeän persikan värinen yksilö. Coloria on saatavilla kahdessa eri koossa, A5 sekä A6, ja jos haluat kurkata nuo pienemmät koot, niin käy tsekkaamassa Caritan Meri-sävyinen postaus, tai Inkan persikkainen vaihtoehto! Tässä postauksessa kurkataan hieman isompaan, A5-kokoon.

Sisällöltään tämä A5-kokoinen Color on samaa mallia, kuin A6-kokoinen sisaruksensa. Viikkoaukeama on selkeä, ja tilaa kirjoittaa on hyvin. Tarkempia tietoja kalenterin sisällöstä suosittelen kurkkaamaan Inkan postauksesta, sillä itse halusin keskittyä ennemmin kynätesteihin, etten vain toista samoja esittelysanoja, kuin aiemmat postaajat. Tämä on nimittäin aikalailla identtinen kaikelta sisällöltään ja varustukseltaan A6-koon kanssa.

Halusin kokeilla kalenterikäytössä usein käyttämiini kyniin, sillä kalenterin sivut kuultavat jo ilman kynääkin selkeästi hieman läpi. Paperi on ohuenlaista, mutta ei sentään verrattavissa Raamattu-materiaaliin. Testiin pääsi kaikesta läpi menevä Sharpie, hyvin usein naapuriinkin asti näkyvä alkoholipohjainen Tombow, toisinaan käyttäytyvä Stabilo kahdessa eri paksuudessa, tavallinen kuulakärkikynä, ja oma lempparini Mujin mustekynä. Alkoholipohjaisen Tombow:n vertailuun valitsin hentoisen, vesipohjaisen Ecolinen sivellinkynän, ja monelle erinomaisesti tuttu Frixionin poispyyhittävä korostuskynä kruunasi tämän pikkukokeilun.

Näistä oletin Sharpien, Tombow:n ja mahdollisesti Stabiloiden tulevan reippaasti läpi. Ecolinesta en osannut sanoa mitään, mutta hento sävy ja vähä painallus olivat puolellani. Mujiin luotin liiaksikin asti, sillä jokainen kynä päätyi pettämään minut lopputarkastelussa.

Kuvasta ei niin hyvin erota, mutta jopa hyvin haaleanturkoosi Frixion näkyi hennosti läpi. Kaikille tämä ei tietty tuota ongelmaa, mutta en silti suosittele maalaamista näille sivuille ihan ensimmäisenä. Kalenterikäyttöön tämä kuitenkin toimii hyvin.

Persikkaista perjantaita,

– Milja

Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut

Kahvipaketti; lajitellaan muovinkeräykseen. En ole lähes kymmeneen vuoteen hävittänyt kahvipakkausta sekajätteenä tai muovinkeräykseen. Kahvin pakkausmateriaali tuntuu niin kestävältä ja laadukkaalta, että olen kerännyt ja välittänyt niitä kahvikassien tekijöille. Nyt olikin minun vuoroni tarttua tuohon niin arkiseen materiaaliin ja tehdä siitä jotain. Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut on kerran kuukaudessa ilmestyvä blogipostaus, jossa kokeilen askarrella asioita tavallisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista. Ensimmäisen tuunaukseni vessapaperin pahvirullasta löydät täältä.

Miran Traveler’s notebook ”aivopesu” alkaa vihdoin viimein tuottamaan tulosta minussa ja kahvipakkausmuovista syntyi traveler’s notebook tyyliset kannet. Tarvitsin kaksi tyhjää kahvipakettia, jotka avasin varovasti pakkauksen takana olevaa liimasaumaa pitkin pohjaa myöten. Pyyhin pinnat huolellisesti, ettei kahvin purut tai rasva vaikeuta materiaalin työstämistä. Suoristin vielä molemmat ”arkit” silitysraudan avulla pienimmällä lämpötilalla ja leivinpaperin alla. Silittäminen ei ole välttämätöntä, mutta koin sen helpottavan hahmottamista.

Ompelin kuviopuolet vastakkain lyhyet sivut yhteen suoralla ompeleella ja käänsin ympäri eli kuviopuolen näkyviin. Leikkasin pitkät sivut mahdollisimman suoriksi metalliviivoittimen ja katkoteräveitsen avulla. Tavallinen viivoitin ja sakset käyvät myös yhtä hyvin.

Löysin kangasvarastostani paksua huopaa, josta leikkasin kansien kokoisen palan vahvikkeeksi. Leikkaamaani kangaspalaa jouduin trimmailemaan pienemmäksi muutamaan kertaan. Toisaalta helpompi ottaa pois kuin lisätä. Ujutin huopapalan sivusta yhteen ommeltujen arkkien väliin ja käytin metalliklipsuja pitämään osat napakasti paikoillaan.

Seuraavaksi oli ompelukoneen aika laulaa. Alun perin olin suunnitellut ompelevani vain suoran ompeleen kansien reunaan, mutta huopakuidut pilkottivat reunoilta, joten päädyin huolittelemaan reunat siksak ompeleella. Viime vuosina olen myös oppinut, että kannattaa aloittaa vähemmän näkyvästä kohdasta/ takapuolelta. Jos materiaali tai väline ei toimikaan haluamallasi tavalla, se ei ole ”julkisivulla” muistuttamassa mahdollisesta epäonnistuneesta kokeilusta.

Lopuksi tein reiät ja metallisilmukat muutama vuosi sitten Lidlistä hankkimillani reikä- ja silmuspihdeillä. Pujotin vanhasta talvitakista irroittamani osittain hapertuneen paksun kuminauhan silmukoista ja sidoin solmun. Lävistin vielä selkämyksen keskelle reiän, johon sain ujutettua kansien sulkemiseen käytettävän kuminauhalenkin.

Kahvipakettikansista tulikin mukavan jämäkät, mutta pehmeät ja varmasti kestävät. Ne taipuvat miellyttävästi, eikä paksu kuminauha väännä kansia suhteettoman paljon. Nähtäväksi jää millaista sisältöä nämä kannet sisällensä saavat. Ehkä se selviää jo seuraavassa Tuunaa tyhjästä -blogipostauksesta maaliskuussa.

Oletko käyttänyt kahvia tai sen pakkausmateriaalia askarteluissa/ tuunauksissa? Mitä, miten ja mihin? Olisi kiva lukea kokemuksistasi ryhmän puolella ja saada ehdotuksia maaliskuun kierrätysaskartelumateriaaliksi.

Terkuin Aliisa