Avainsana: Kalenterimania

Kuusikulmiot tuunailussa

Postauksessa näkyvä Ajasto Note A5 -kalenteri saatu yhteistyönä

Heips! Monelle ei varmaan tule yllätyksenä, että esittelen teille millä tavoin olen käyttänyt kuusikulmioita kalenterin tuunauksessa sekä muissa askartelujutuissa. Rakkauteni kuusikulmioita kohtaan lähti kalenteriaskartelun alkutaipaleella, kun löysin Tigerista kuusikulmiotarroja ja ostinkin silloin niitä kasapäin. Jossain vaiheessa yritin itse askarrella sabluunaa, jossa olisi kuusikulmioita, se oli aivan mahdotonta. Yritin myös etsiä verkkokaupoista löytämättä itselleni mielestä. Lopulta kuitenkin sain haluamani sabluunan, kiitos siitä kuuluu Kuusateen Jennalle. Pari vuotta menikin sabluunoiden ja tarrojen kanssa, kunnes jostain keksin idean kuvioleikkurista. Senkin löysin lopulta ja sillä tiellä ollaan. Kuvioleikkuri on uusin rakkauteni.

Kuvioleikkuri on ollut todella paljon käytössä ostamisen jälkeen. Mulla on ollut paljon todella vanhoja maalien sävykarttoja, joista olen leikellyt paljon leikkurilla. Pienistä paperisilpuista on myös hyvä leikata talteen tai käyttöön heti kuusikulmioita. Minulla on pieni rasia, johon kerään ylimääräiset kuviot talteen myöhemmin käytettäväksi. Mainos- sekä aikakausilehdistä saa kivojen kuvien lisäksi kuvioleikkurilla napsittua erilaisia värejä, muotoja tai ihan kuvista. Kokeilkaapa arvailla alla olevien kuusikulmioiden kuvia.

Uusimmassa kalenterissani Ajasto Note A5:ssä olen ihastunut käyttämään kuusikulmioita osana kollaaseja, joita teen tyhjälle sivulle ja aina vien hieman koristelua viikkosivun puolellekkin. Aika usein etsin varastoistani sivun muuhun koristeluun sopivia värejä tai sitten teen niin, että suunnittelen koristelut kuusikulmioiden värien ympärille. Tykkään käyttää aina vähintään paria eri väriä, jotka sopivat kuitenkin toisiinsa. Voisin kyllä haastaa itseni tulevaisuudessa ja valita värejä, jotka eivät välttämättä sovi toisiinsa niin harmoonisesti. Tai sitten heittäytyä aivan villiksi ja valita vastavärejä.

Rengasplannerissa tein todella usein sivujen keskelle sabluunalla ja musteilla pieniä kuusikulmioita. Värin tummuutta aina vaihdellen, miten näkyvästi halusin niiden erottuvan. Kokeilin myös erilaisia tekniikoita käyttää sabluunaa, mutta ne eivät toimineet aivan halutulla tavalla. Lopputulos oli silti hauskan värikäs sateenkaaren väreissä oleva aukeama. Rengasplannerissa käytin lisänä usein Tigerin tarroja tai sitten rajasin kynällä sabluunalla tehtyjä kuusikulmioita, niitä korostaen.

Art Journalissa olen käyttänyt myös paljon kuusikulmioita eri teoksissa. Olen leikannut käsin suuren määrän kuusikulmiota, koska en silloin vielä omistanut kuvioleikkuria. Se on muuten yllättävän vaikeaa leikata kaikista sivuista saman mittaiset.

Olen myös omistanut yhden aukeaman pelkästään kuusikulmioille. Käytin sabluunaa musteiden sekä tekstuuripastan kanssa. Monilta muiltakin aukeamilta art journalistani löytyy kuusikulmioita eri tekniikoilla tehtynä. Yksi omista lempiaukeamistani on viimeisessä kuvassa oleva aukeama, josta löytyy pienistä nahkapaloista leikattuja kuusikulmoita.

Toivottavasti saatte tästä inspiraatiota omaan tekemiseenne.

~ Laura H.

Jumissa – Tia

Kalenterit saatu yhteistyössä Ajastolta.

Olen nyt muutaman vuoden ollut pääsääntöisesti sairaslomalla polveni takia, limbossa tulevaisuuden kanssa odottaen polvileikkausta, mutta silti pitänyt positiivista menoa yllä. Kalenterimanian ryhmä on minulle todella tärkeä, ja vietänkin siellä suurimman osan päiväni sosiaalisenmedian kiintiöstä. Vaikka ei jaksaisi itse tuunailla, juttukaverin voi löytää off topic -ketjusta tai voi katsoa muiden videoita ja kuvia. Tykkään tehdä kaikenlaista itse, joten kaikki diy-jutut ovat tuntuneet omilta ja ideoita virrannut ovista ja ikkunoista. Olen jaksanut harrastaa ja se on ollut päivieni täyte ja ilo, kun en ole töissä voinut käydä, mikä jo itsessään on minulle ollut uusi hämmentävä tilanne.

Tuli loppuvuosi 2021, vaihtui vuosi 2022 ja alkoi kevät. Maailma on kaaoksessa ja ehkä se oli sitten liikaa minullekin. Takki ihan tyhjä ideoista. Muut tekee vieressä hienoja juttuja ja koitan imeä niistä virtaa, mutta enemmänkin se saa minut seisomaan seinää vasten ja hieman kadehtimaan muiden tekemisen meininkiä. Tuli sellainen olo etten osaa enää mitään. Onko kaikki ideani jo tuhlattu, keksinkö mitään, osaanko mitään? Selkeästi tulevaisuuden epätietoisuus otti täysin vallan myös siitä, mikä on ollut elämäni ilon aihe perheen lisäksi: luovuus, kyky luoda, usko omaan tekemiseen. Päätin ottaa hetken aikaa taka-alalla ja hengittää.

Sitten tuli se odotettu päivä… sain työkyvyttömyyseläkepäätöksen vuoden loppuun ja keuhkot täyttyivät taas ilmalla ja mielen valtasi helpotus. Hetken päästä pää tulvi jo uusia ideoita. Näin vahvasti ei muu elämä ole ennen imenyt minusta iloa ja luovuutta harrastukselta, arjen pakopaikalta, mutta ihanaa että se palasi näinkin pian. En ole enää virastojen heittopussi ja pysyn taloudellisesti pystyssä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Aina ei tarvitse jaksaa ja tauot harrastuksesta on ihan normaaleita, varsinkin jos elämässä on muuta kaaosta meneillään samaan aikaan. Kaikesta tekemisestä on ihan ok ottaa välillä lomaa ja etäisyyttä, ja palata takaisin uusin ideoin. Ehkä minulla oli samaan aikaa kevätväsymys kaikesta tulvivasta valosta, ken tietää.

Mitä opin? Sulje muu pois, tee omaa, ja jos et jaksa tehdä sekin on ihan ok. Mutta on hyvä pitää kynää ja paperia lähellä ideoiden varalta… Lupa hengittää.