Avainsana: Kalenterimania

Mixed mediaa Lauran kanssa – Epätäydellisen täydellistä

Hyytelövesivärit on saatu Suomen Taidetarvikkeelta ja Art by Marlene tekstitarrat ostettu Vihkokaupasta.

Heippa hei ja tervetuloa taas kerran seuraamaan mixed media -postaussarjaa, jolla toivon inspiroivani teitä siellä ruudun takana kokeilemaan itsekin mixed median ihmeellistä maailmaa. Tällä kertaa päätin pitkästä aikaa kaivaa Brushot kaapista ja lähteä niiden kautta rakentamaan työtä. Suunnitelmaa toteutukselle ei löytynyt, vaan tällä kertaa lähdettiin täysin fiilispohjalta tekemään.

Valitsin väreiksi tällä kertaa violetin ja harmaan (joka sisältää paljon muutakin väripigmenttiä kuin harmaata). Suihkuttelin alkuun pienellä pullolla vettä sivulle, jonka jälkeen ripottelin värijauhetta märkien kohtien päälle. Vettä tuli lopulta liikaa, joten päädyin kuivaamaan osan talouspaperiin, jonka jälkeen lisäilin vielä hieman värejä, pienen sumutuksen seuraamana.

Seuraavana aiemmistakin postauksista ehkä tuttuna elementtinä tuli pohjan kanssa samalla sävyllä lisättyä tekstiä. Tällä kertaa musteet olivat käytössä sapluunan avulla, eikä leimasimella, kuten viime kerralla. Yhtä lailla efektinä toimisi jokin abstraktimpikin kuviointi, mutta minulla näyttää nyt olevan joku tekstikausi.

Hyytelövesivärit olivat olleet Brushojen kanssa samassa kaapissa myös unohdettuina hetken aikaan, joten halusin ottaa edes yhden niistä tällä kertaa käyttöön. Alun suunnitelma värin käyttöön oli hieman erilainen, mutta Brushojen kuivuttua, idea muuntautui siihen, että tuputtelin siveltimellä tummimpiin läiskiin hieman kimalletta. En halunnut lisätä sitä koko sivulle, mutta varmasti tällä hopealla saisi ihanan tähtitaivaan aikaiseksi maalaukseen.

Minulta meni ihan luvattoman kauan päättää, mihin suuntaan lähtisin pohjan kuivumisen jälkeen. Selailin pitkään paperivarastojani, eikä mikään oikein tuntunut kutsuvan. Päätin kuitenkin napata uuden musteen ja tuputella ensin paperin kauttaaltaan jo käytetyllä sinisellä musteella, jonka jälkeen reunat värjäsin vielä liilalla. Päädyin lopulta leikkaamaan pienen paperikon moneen eri kokoiseen osaan ja asettelin niitä taas kerran liian pitkään eri paikkoihin.

Lisäsin myös paperikkojen päälle hetken selailun jälkeen La Dolce Vitan tyttötarran, josta leikkasin taas valkoiset reunat irti. Tämän jälkeen nappasin juuri viikko sitten postista hakemani uuden tekstitarrakirjan Art by Marlenelta. Tekstitarroista on tullut iso osa kaikkia art journal töitäni ja niitä tulee käytettyä lähes poikkeuksetta kollaaseissa.

Tekstivalinnaksi osui kaksi erillistä tekstiä, jotka puhuttelivat ja sopivat myös työn henkeen. Ensin olin vain laittamassa ”It is okay if they don’t like you. Not everybody has good taste.”, mutta työ jäi kovin tyhjäksi ja lisäsin vielä ”You don’t have to be perfect”, josta tämän postauksen otsikkokin sai inspiraationsa.

Työ ei kuitenkaan tuntunut vielä täydelliseltä, joten lisäilin lopuksi vielä ympyräleimasimella liiloja ympyröitä kohtiin, jotka tuntuivat liian autioilta. Ja jotenkin heti tuntui siltä, että sivu oli enemmän minun näköiseni ja ryhdikkäämpi. Joskus pitää ostata lopettaa ajoissa ja joskus pitää mennä fiiliksellä ja lisätä se loppusilaus.

Joko sinä olet uskaltautunut kokeilemaan mixed mediaa? Tule ihmeessä esittelemään omat työsi ryhmän puolelle, näkisin ne enemmän kuin mieluusti. Ensi kertaan! – Laura S.

Tavaranpaljous inspiraation tiellä?

En varmasti ole tämän harrastuksen saralla ainoa, jolla kalenteri- ja muu paperiaskarteluun sopiva tavara on pikkuhiljaa valloittanut kodista nurkan, jos toisenkin. Aloittaessani harrastusta mahduin (suhteellisen) sulassa sovussa muutaman laatikkoni kanssa tietokonepöydälleni, mutta tällä hetkellä materiaalia löytyy niin paljon, että se on saanut lähes oman huoneen.

Rakastan tukea pienyrittäjiä aina, kun minulla on siihen mahdollisuus, ja olenkin pääsääntöisesti keskittänyt omat ostosten tekemiseni kotimaisten yrittäjiemme puoteihin. Saan iloa kauniista tarroista, teipeistä ja muista plannertavaroista, mutta kolikolla on kääntöpuolensa. Ostaminen ostamisen ilosta sen sijaan, että ostaisin aina tarpeeseen, on kasvattanut varastojani ihan luvattoman suureksi. Ja siitä huolimatta tein viimeksi eilen uuden tilauksen, koska minulla oli käytettävissäni lahjakortti. Tiedän, että tulen nauttimaan postistani sen hetken, kun sen avaan, mutta myös valitettava tosiasia on se, että tulen muutaman kuukauden sisällä unohtamaan, mitä kaikkea sieltä postista ilmestyikään.

Paperien ja tarrojen varastoiminen siististi ja helposti saatavaksi on myös yllättävän hankalaa. Haluaisin kovasti, että kaikella olisi oma paikkansa, jotta työtilani pysyisi siistinä ja tavarat olisivat helposti löydettävissä, silloin kun niitä tarvitsisin. Kaaos on kuitenkin tällä hetkellä työtilani kantava teema. Tavarat eivät eksy vahingossakaan käytön jälkeen omille paikoilleen, koska työtilani ei ole vieläkään omaan käyttööni funktionaalinen. Ja isoa osaa funktionaalisuutta vastaan on ehdottomasti se, että tavaraa on aivan liikaa.

Olen erittäin huono luopumaan omistani, en tiedä miksi. Päässäni menee jatkuvana mantrana ”entä jos tarvitsen tätä vielä”, vaikka tiedän, etten ole koskenut kyseiseen arkkiin useaan vuoteen. Työtä itsensä kanssa on tehtävä, mutta aion ottaa lomani aikana härkää sarvista ja käydä tavaroitani läpi. Sopivasti ryhmässä pyörii myös tällä hetkellä elokuun teemahaasteena tavaran vähentämiseen liittyvä haaste tähän liittyen, johon aion osallistua, vaikkakin arjen kiireiden takia muutaman päivän myöhässä.

Lähdetään siis kaikki yhdessä siivoilemaan omia varastojamme turhasta painolastista ja toivotaan, että inspiraatio palaa piakkoin. Ehkä niistä omista materiaaleista löytyy jotain unohdettua, joka valaisee päivää.

Tavaranpaljouden keskeltä lempeitä hetkiä toivotellen, Laura S.