olen yrittänyt ottaa kalenterin osaksi arjen hallintaa ja tehdä siitä rutiinin, että viikonloppuisin istuisin alas kirjoittamaan asioita muistiin. Tammikuun ensimmäisen viikon osalta tämä ei toteutunut. Vaikka viikonloppu oli pitkä loppiaisen vuoksi, meni se ohi hujauksessa. Perjantaina pidin huolta itsestäni, lauantaina laitoimme kotia ja sunnuntaina pesin pyykkiä monta tuntia. Sunnuntaina olin todella väsynyt ja niin väsynyt, etten saanut aikaan istua alas ja kirjoittaa kalenteriin asioita muistiin. Otin sen takaisin kuitenkin maanantaina, kun aamulla oli aikaa hengähtää ja istua alas.
Olen onnellinen, että olen saanut otettua aikaa kalenterille, lukemiselle ja itsestä huolehtimiselle. Olen myös aloittanut päiväkirjan, jota kirjoitan fiilispohjalta ja toisinaan se täyttyy pienistä kuvista kirjoitusten sijaan. Kalenterin on vallannut värikoodaus, tarrat ja pienet merkinnät esimerkiksi lukemisen kestosta, työvuoroista ja teoista, joilla pidin itsestäni huolta. Enemmän voisin kirjoitella omasta hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä asioista kuten lääkkeiden ottamisesta, unirytmistä, fiiliksistä ja vaikka hyvinvointihetkistä. Noh, pienin askelin eikä kerralla syvään päätyyn.
Kaikkinensa olen tyytyväinen tähän hetkeen ja alkaneeseen vuoteen. Olen varma, että tästä vuodesta tulee ihana kalenterivuosi!