Avainsana: Kalenterimania

Inspiraationa värit – Janita R.

Meillä on ollut viimeisimpänä ylläpidon haastepostausten sarjana ”Inspiraationa värit”, ja niiden tiimoilta pääsin minäkin nyt teille haastepostausta väkertämään. Aiemmat sarjan postaukset löydät täältä. Omalla kohdallani haaste olikin nimensä mukainen heti sen jälkeen, kun ulkoistin värien valinnan puolisolleni. Kysyin jo tovi sitten häneltä ilman kontekstia kahta väriä jotka tulevat ensimmäisenä mieleen. Värit, jotka tällöin sain olivat oranssi ja turkoosi. Molemmat oikein kivoja värejä ja yllätyksekseni sellaisia jotka sopivat yhteen – olettamukseni oli ettei onni suosi tällä saralla, mutta toisin kävi! Värit saadessani ajattelin että värit ovat sellaiset, että tarvikkeita pitäisi ainakin jollain tasolla jo löytyä.

Kipuilin aikani sen suhteen miten ja minne haasteen toteuttaisin. Vesivärit olisivat olleet kivat, mutta vaikka ne tuolla ovat ei inspiraatio tökkinyt siihen suuntaan. Muistin että olin haaveillut erittäin vähälle täytölle jääneen lukujournalini suhteen sivusta, jolla olisi jokin lukuaiheinen lausahdus tai lainaus, joten päätin toteuttaa sen. Havaitsin myös tarvikevarastoani läpikäydessä että vaikka pidän molemmista haasteväreistä, en itseasiassa suinkaan omista kuin aivan muutamia tarroja ja – ikävä kyllä – pääsääntöisesti hapristuneita washeja, jotka repeilivät. Onneksi löysin säästämiäni lehtiä, sekä paperikon josta löytyi haluttuja värejä. Myös yhdestä washista sain käyttökelpoista pätkää käyttöön.

Leikkelin aikani ilman varsinaista ajatusta taustalla mitä olisin varsinaisesti aikomassa tehdä. Tekniikaksi valikoitui kollaasitekniikka. Joskin olin melko varma etteivät kaikki irti leikkaamani löytäisi tietään varsinaiseen lopputulokseen. Netistä hetkisen haettuani tiesin jo, että käyttäisin lyhyehköä lausahdusta Federick Douglasilta: ’Once you learn to read, you will be forever free.’, tuo on ajatus josta pidän.

Päädyin leikkaamaan paperista suorakulmion johon sommittelin reunoille irtileikkaamani oranssin tulppaanin ja mandariinin. Alunperin teki mieli lisätä muutama eri sävyinen neliö turkoosista, mutta lopulta tussasinkin reunaan hieman lisää turkoosia. Sitten löysin kukkienkasteluun tai juodun veden seuraamiseen tarkoitetun tracker-tarran ja vähän washia. Piirtelin vielä muutamia kukkia ja lehtiä puuvärillä. Kirjoitin itse lausahduksen valkealle paperille, sillä testattuani huomasin että musta ei itsessään erotu paperin sävystä, näin pystyin lisäämään kontrastia tekstin ollessa nyt oranssi. Paperi sujahti liimarollerin avustuksella turkoosille taustalleen. Lisäsin vielä sivun ylälaitaan haasteen otsikon estääkseni itseäni kajoamasta sivuun jälkikäteen. Itseni tuntien lisäisin siihen tarroja tai jotain muuta myöhemmin.

Lopputulos näyttää ja ei näytä lainkaan siltä mitä halusin. Pidän valituista sävyistä, olin yllättävänkin nirso niiden suhteen mitä kelpuutin, eikä sellaisia itseasiassa liikaa löytynytkään leikellessäni. Lähes kaikki alkoi näyttää liian keltaiselta tai ruskealta oranssiksi. Liian vihreältä tai siniseltä turkoosiksi. Otaen huomioon että minulla ei ollut varsinaista suunnitelmaa mitä lopputuloksen tulisi olla, en voi olla pettynyt siihen mitä sain aikaan. Haaste itsessään oli oikein piristävä! Milloin olet viimeksi antanut jonkun muun päättää mitä värejä käytät ja millaisia haasteita se on tuonut tullessaan?

Terkuin, Janita R.

DIY – Kahvipaketista penaali

Kuvassa näkyvä kalenteri saatu yhteistyönä Ajastolta.

Käsityöryhmissä näkee paljon ihmisten hyödyntävän kahvipaketteja käsitöissään ja askarteluissa, se on monesti ollut itselläkin mielessä. Postaus penaalista on muhinut pitkään ja sain kimmokkeen siitä kirjoittaa tänne aikoinaan Aliisan kahvipaketti-postauksesta.

Odotin, että saan kaksi samantyylistä kahvipakettia tyhjäksi, avasin ne varovasti auki levyksi ja tiskasin kahvin rasvan pois pinnoilta. Kuivasin hyvin ja tasoitin reunat muutamasta kohdasta saksilla. Olisin voinut silittää kahvipaketin kevyesti harson läpi, mutta halusin säilyttää sen pinnan rosoisuuden ja vanhat taitteet. Tarvitaan jokin kiva vuorikangas penaalin sisälle ja itseltäni löytyi kasa joustamattomia värikkäitä puuvillakankaita.

Tarvikelista:
– kaksi kahvipakettia
– kangasta vuoriksi
– vetoketju 30cm (tai leikatun koon mukaan)
– sakset
– ompelukone ja lankaa
– merkkausliitu (ja mitta)
– nuppineuloja tai klipsut
– (vapaavalintainen: kangaslenkki)

Vuorikankaasta mitataan kahvipaketin kokoinen pala, joko taitteella tai kaksi kertaa (2x), kuten kahvipakettejakin. Itse leikkasin taitteella, eli kaksinkertaisen palan, jossa yksi sivu jää kiinni muodostaen vuoripussin pohja. Toisen kahvipaketin oikea puoli laitetaan vastakkain vuorikankaan toisen pään oikean puolen kanssa ja vetoketju asetellaan kankaiden väliin kuvan mukaisesti. Huomio kahvipaketin kuvan suunta, vetoketju tulee yläreunaan. Ommellaan ompelukoneella vetoketjun paininjalalla. Kun vetoketju oli ommeltu, levitetään palat auki ja tukiommellaan vetoketju ja vuorikangas vielä yhteen. Näin tukikangas ei mene vetoketjun väliin.

Ennen vetoketjun toisen pään ompelemista halusin ommella penaaliin sisätaskun. Tähän vaihdoin tavallisen paininjalan ompelukoneeseen. Vapaalla kädellä pala kangasta kaksin kerroin ommeltuna ja kääntämisen jälkeen taskun kääntöaukko kiinni. Ompelin taskun yläreunaan vielä päälliompeleen. Asetin taskun vuoriin kiinni (huomio auki vetoketjun suuntaan) ja ompelin painijalan etäisyydeltä, sekä uudelleen ihan millimetrin päästä reunasta. Taskukohdan voi jättää halutessaan pois.

Vetoketjun toisen puolen ompelussa pitääkin olla tarkkana, että saa palat oikein. Yllä oleva kuva koittaa antaa vähän osviittaa. Nyt kahvipaketit ovat oikeat puolet vastakkain, kuten myös vuorikankaan oikeat puolet ja kahvipakettien väliin jää vetoketjun oikea puoli. Ommellaan kuten aikaisempikin vetoketjun puoli, sekä tukiommellaan sen jälkeen vetoketju vuorikankaaseen. Nyt kaikki palat ovat kiinni vetoketjussa, joten vetoketju pitää todennäköisesti avata jossain kohtaa ompelumatkaa, että pääsee ompelemaan vuorin loppuun asti.

Työ asetellaan niin, että kahvipaketit ovat taas oikeat puolet ovat vastakkain ja vuori kaksin kerroin. Saumat ommellaan kerralla kiinni, aloittaen vuorista ompelemalla muutama sentti kiinni, jättäen reilun 15cm kääntöaukon ja jatkamalla ompelua työ loppuun. Vetoketjujen kohdissa pitää olla varovainen, ettei neula katkea. Itse pyöritin ompelukoneen pyörää kädellä vetoketjukohdan läpi. Kahvipakettien saumojen väliin, lähelle vetoketjua, laitoin nauhan lenkkinä koristeeksi (kuva).

Kääntöaukko kannattaa siksi olla tarpeeksi iso, koska kahvipaketti on hyvin jäykkää materiaalia. Työtä kääntäessä kannattaa olla maltillinen, ei pelkästään että se on jäykkää se voi myös revetä helposti, koska olemme tehneet siihen ompelemalla monen monta pientä reikää. Suosittelen siis rauhallisia otteita. Itse rypistin kahvipaketin putkeksi ja laitoin kääntöaukosta läpi. Kulmat kannattaa kääntää varovasti, etteivät ne hajoa. Kun kahvipaketti on aseteltu oikein päin kauniisti on aika ommella kääntöaukko umpeen, niin reunasta kuin uskaltaa.

Valmista tuli! Käännettynä pussukka on hieman A4 leveämpi, joten tänne mahtuu kahden penaalin kynät tai mökille tuunauskamat, vähän kyniä, washeja ja washisampleja, tarroja sekä pikkiriikkinen A6 kalenteri. Kokeilin kyllä, että sisälle mahtuu myös A5 kokoinen laukkukalenterinikin pienemmällä koristelu- ja kynäarsenaalilla. Sanoisin siis oikein toimiva (yhtä hymyä)!

Kahvipakettejahan voi yhdistää kuinka monta vaan haluaa ja tehdä vaikka kalenterikassin mätsäämään penaalia. Materiaalina voi käyttää myös kestokassia. Laittakaa kuvia Kalenterimanian Facebook-ryhmään jos innostutte tekemään kierrätyspenaalia tai kalenteripussukkaa.

Kahviterveisin – Tia