Avainsana: kalenterimafian postaus

Kalenterivuosi 2021 – Terhi

Ihanaista alkanutta kevättä kaikille! Oma kalenterivuoteni on alkanut seesteisesti, muttei ilman houkutuksia tai ajatuksia toisesta kalenterista. Todellista kalenterirauhaa ei ole vielä syntynyt tälle vuodelle, vaikka olenkin varsin tyytyväinen tämänhetkiseen kalenterikattaukseeni. Silti on sellainen olo, että jotain tästä vielä puuttuu.

Mukanani kulkee tämä ihana Ajaston Project 365. Ihastuin tähän kalenteriin niin palavasti, ettei muista kalentereista ollut haastamaan tätä. Ennen varsinaista ostopäätöstä ehdinkin käydä silittelemässä tätä useamman kerran Suomalaisessa kirjakaupassa. Olen ollut tyytyväinen häneen, vaikka houkutus uusille kalenteriapajille on ollut valtava. Innostuttuani kokeilemaan art journalia, olin jo melkein vaihtamassa kalenterini bullet journaliin eli bujoon. Onneksi tämä jäi vain ajatuksen tasolle enkä lähtenyt vaihtoa suorittamaan. Toisaalta, ajatus kalenterin rinnalla kulkevasta bujosta, vähän innostaisi. Ehkä se onkin kalenterirauhani puuttuva palanen?

Vastapainona vaaleanpunaiselle kalenterille toimii musta viiden vuoden päiväkirja, johon törmäsin ensimmäistä kertaa ryhmässä käydyssä keskustelussa. Minun piilotteleva järjestelmällisyyteni ei meinannut kestää sitä, että aloitin päiväkirjan heti sen ostettuani enkä seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Viiden vuoden päiväkirjani alkaa siis 9.2.21, vaikka se edelleen tuntuu minusta hassulta. Vaikeinta on kuitenkin ollut täyttää muutama rivi jokaiselta päivältä, mutta toivon sen olevan helpompaa ja rutiininomaisempaa muutaman kuukauden kuluttua.

Mitä siis toivon kalenterivuodelta 2021? Toivon, että uskallan tänä vuonna kokeilla entistä rohkeammin erilaisia tyylejä kalenterin koristelussa. Tällä hetkellä on myös tilaa koristella ja kokeilla, kun kalenteri ammottaa lievästi sanottuna tyhjyyttään menojen osalta. Kalenteriini onkin päätynyt menojen lisäksi entistä enemmän omia fiiliksiä ja pieniä huomioita arjesta. Ja lisää innostusta! Innostukseni erilaisiin tekniikoihin ja teemoihin tulevat kausittain. Tällä hetkellä leimailu, vesivärit, art journal ja kuun vaiheet ovat olleet enemmän kuin kiinnostavia. Ainakin osa näistä tulee näkymään osana omaa kalenterivuottani. Toivonkin, että innostukseni kautta saisin vähän enemmän rohkeutta kokeilla jotain uutta kalenteriharrastuksen saralla, sillä helposti jään toimimaan sillä tutuksi tulleella tyylillä.

Kalenterivuoteni näyttää siis aika hyvältä! Ehkä tämän kevään myötä kalenterirauhani saavuttaa tasapainon?

❤︎: Terhi

Plan with Nanna – Bullet journalin aloitus

Leuchtturm1917 Bullet journal -muistikirja saatu yhteistyössä Suomalaisen kirjakaupan kanssa ja vesivärit saatu yhteistyössä Suomen Taidetarvikkeelta.

On aina pelottavaa pidellä käsissään uutta muistikirjaa tai kalenteria. Tyhjä sivu kammoksuttaa ja toisaalta sitä ei uskalla aloittaa, kun pelkää vain pilaavansa kaiken. Päivän postauksessa pääsette lukemaan ajatuksiani uuden bullet journalin aloituksesta.

Instagram on pullollaan upeita aukeamakuvia varmasti jokaiseen makuun ja mieltymykseen. Ryhmän ja blogin lisäksi se on itselleni luontevin paikka etsiä inspiraatiota. Välillä huomaan jääneeni selaamaan ryhmän albumeita tai instagram-syötettä tunneiksi. Mielessäni yhdistelen näkemääni kokonaisuuksiksi joista lopulta kerään yhtenäisen ajatuksen paperille. Aina lopputulos ei kuitenkaan ole sellainen miksi sen päässä ajatteli. Näin tapahtui bujon ensimmäisen sivun kanssa, jonka lopulta heivasin roskiin. Ei auttanut muu kuin hengittää muutaman kerran sisään ja ulos, ja aloitettava alusta.

Aloitin ensin hahmottelemalla lyijykynällä haluamani kuvan ääriviivat paperille. Jatkoin työstämistä Derwent watercolour -värikynillä jotka ovat vesiliukoisia. Vesiliukoiset puuvärikynät ovat tällaiselle ei niin taidokkaalle harrastajalle pieneen työhön armollisemmat ja jälki on silti, kuin vesiväreillä tehty.

Kun piirros oli väritetty, lisäsin vesiväreillä vielä muutamia yksityiskohtia ja reunustin ’otsikon’ sopimaan Kuusateen postikortin kanssa. Täydensin sivua vielä teemaan sopivilla Kuusateen washiteipeillä. Lopputuloksesta tuli minun näköinen ja minua kuvaava.

Nyt, kun vesiväreillä maalaamisen intoon oltiin taas päästy, jatkoin sivujen täyttämistä vielä parin maalauskokeilun verran. Olen ihastunut tällaisiin eri muotojen sisälle tehtyihin maisemiin ja kuvaan yhdistettyyn teksteihin. Ei niistäkään täydellisiä tullut, mutta ei ole täydellinen niiden tekijäkään. Pienin askelin opettelen olemaan armollisempi itselleni ja hyväksymään omat vajavaisuudet taiteellisissa lahjoissani. Ei Picassokaan sivellin suussa syntynyt, vain tekemällä opimme.

xoxo Nanna