Avainsana: kalenterimafia

Chic It! – Elokuun boksi

Eräänä elokuisena keskiviikkona ovikelloni soi ärhäkästi ja ovea avatessani sain käsiini pinkin paketin postinjakajaltamme. Raukkaparka joutuu raahaamaan minulle harva se viikko kaikenlaista ja arvostan kovasti sitä, että hän jaksaa aina soittaa ovikelloa sen sijaan, että väkisin runnoisi tavarat postiluukusta tai tiputtaisi ”suurikokoinen paketti”-kortin luukustani. Tällä kertaa paketti oli odotettu sponssipakettini Chic Companyltä eli Chic It!-kuukausiboksi, ensimmäinen laatuaan.

Kuukausibokseista on ollut paljon puhetta ryhmässä. Itse tilasin kertaalleen Mrs. Brimblesin boksin, joka toimitettiin hauskasti pitsalaatikossa, mutta nykyään ei boksia ilmeisesti edes valmisteta. Jenkeistä tilatut toimitukset taas tuntuvat monista kalliilta ja moni haluaa myös tukea kotimaisia yrittäjiä. Siksi minä monen muun ryhmäläisen lisäksi innostuin ihan hirveästi kun Omziin julkaisi tiedon tulevista kuukausibokseista. VIHDOIN. Ja samaa henkäisin tuona torstaina kun pitelin pakettia käsissäni: VIHDOIN. Kyllä te tiedätte sen tunteen kun jotain on odottanut ihan hemmetin kauan.

Paketti oli pinkissä muovikääressä, hyvä valinta sillä sisältö ei ainakaan pääsisi kastumaan eikä paketti repeytymään helposti. Muovikääreestä paljastui valkoinen pahvipakkaus (vähän samanlainen joissa valokuvat toimitetaan) ja sieltä taas lisää pinkkiä. Kuukausipaketti oli kääritty pinkkiin silkkipaperiin, joka oli suljettu pätkällä washia. Hillitsin haluni repiä sen auki ja avasin paketin ihan nätisti.

Ensimmäinen reaktioni oli ihastuksesta huokaiseminen: paketin sisältö oli niin minun näköiseni. Niin värimaailmaltaan, kuin sisällöltäänkin. Ja se sisältö sitten konkreettisesti? Ihan kaikkea laidasta laitaan. Die cutseja, papereita, tarroja, kortteja, kynä doodlaus-paperia, IHANA donitsi-pyyhekumi ja se mihin ensimmäisenä kiinnitin huomioni: Heidi Swappin leimasinsetti. Omziin mainitsi useaan kertaan, että häntä jännittää ihmisten suhtautuminen paketin sisältöön. Suoraan sanoen en ymmärrä miksi. Tämä setti on ehdottomasti kalenterimaanikon unelma. Ja myös todella hyvä aloitussetti aloittelevalle harrastajalle.

Irtolappujen kuljetus kalenterissa

Ikuinen ongelma, kuinka säilyttää irrallaan olevat lippuset ja lappuset omassa kalenterissa? Uskon, että jokaisella meistä on tähän se oma paras ratkaisu, mutta ajattelin nyt kertoa teille omasta ratkaisuistani.

Häpeäkseni (?) täytyy myöntää, että olen niin sanottu vanhan kansan ihminen tässä irtolappujen kuljettamisessa kalentereideni välissä. Eli yleensä vain tungen ne etukannen taakse, ihan irrallaan ja sellaisenaan. Voisi sanoa, että tässä vallitsee hallittu kaaos. Tiedän tasan tarkkaan missä kohtaa jätti-irtolappupinoa sijaitsee juuri se lappu, jota etsin. Tietysti välillä tulee haasteita etsinnässä, jos tarvittava lappu on erikoisen pieni, mutta yleensä löydän kyllä sen mitä etsin. Ja mikä ihmeellisintä, kaikki laput ovat tallessa!

Nunuco, kuten jotkut muutkin kalenterivalmistajat ovat ratkaisseet irtolappujen kuljetusongelman läiskäisemällä etu- tai takakanteen erillisen taskun, jonne lappusia on helppo sujauttaa. Minunkin Nunucossani on tällainen tasku, mutta se sisältää vain muutaman tarra-arkin. Miksi? Saan laput nopeammin käsiini, kun ne ovat suoraan edessäni avatessani kalenterini. Lisäksi koen ettei Nunucon tasku ole tarpeeksi suuri yhä vain kasvavalle irtolappupinolleni.

Enemmistö tuunaajista on varmasti minua viisaampia ja he ovat ostaneet/askarrelleet itse/hommanneet jostain juuri tähän tarkoitukseen olevia muovitaskuja. Niitähän saa erikokoisia ja näköisiä, esimerkiksi Klemmarikellarista saa Color Crushiin juuri tuollaisia käteviä muovitaskuhärpäkkeitä, joissa lappuset pysyvät turvassa ja järjestyksessä. Osa taskuista on sivuista auki, osassa on jopa vetoketju! Nunucooni, joka on tällä hetkellä jatkuvassa käytössä, ei kuitenkaan ole sellaista muovitaskusäilytysjutskaa, jonka saisi fyysisesti kiinni kalenteriini, sillä Nunucohan on liimasidottu… Uskoisin silti, että rengasmallisissa kalentereissa monelle nämä ovat yksi kalenterin pakko-olla osioista.

Pahoittelut kaikille, jotka luulivat, että tarjoan uusia ratkaisuja tähän ikuisuuskysymykseen. Täytyy kyllä myöntää, että pidän omasta tavastani kuljettaa irtolappuja. Se on niin helppoa! Ja jos pelottaa, että laput häviävät, ne voi kätevästi laittaa klemmarilla samaan nippuun ja kiinni kalenterin sivuihin!

Kalenterimaniaa kaikille!

Heidi