kalenterimafia Archives - Sivu 436 501:stä

Tuunaustyylin muuttuminen. Se on aihe, josta varmaankin useimmilla on jotakin sanottavaa – varsinkin jos on harrastanut kalenterituunaamista jo hieman pidempään. Harvoin nimittäin tuntuu siltä, että oma tyyli pysyisi luovissa aktiviteeteissa aina tismalleen samanlaisena. Törmäsin itse jokin aika sitten siihen kalenteriini, josta kalenterimania kohdallani alkoi. Aika jännittävää!

Ensimmäinen ajatus, joka päähäni pompsahti kalenteria selatessani oli: ”Apua!” Nimittäin apua, miten erilaiselta se nykyiseen kalenteriini verrattuna näyttääkään! Aivan kuin tuota kalenteria olisi koristellut joku aivan eri ihminen kuin nykyistä. Toki tuo vanha kalenteri oli muutenkin täysin erilainen kuin nykyinen kalenterini Recollections. Vanhassa kalenterissani oli päivä per sivu -layout, ja ostin sen alunperin päiväkirjaksi. Sivuja lueksellessani niiltä löytyikin kirjattuna paljon asioita, joita en ilman tätä kalenteria olisi enää muistanut. Aika mahtavaa – ja puhutaan kuitenkin vain parista vuodesta!

Kalenterin ulkoasun ohella suurin ero on ehdottomasti käyttämäni materiaalit. Rakastuin kalenterituunaamiseen salamannopeasti ja aloinkin koristella kalenteria heti niillä materiaaleilla, mitä sattui kotoa löytymään. Näiden kahden vuoden aikana minulle on kertynyt kaikenlaisia kalenteritarvikkeita, krhm, melkoinen varasto! Se tietenkin näkyy myös koristelemissani aukeamissa. Ensimmäiset koristelut on toteutettu 96-prosenttisesti lehtileikkeillä, joiden lisäksi sivuilla on joitakin hassuja tarroja. Myös miehen työtarvikkeista nyysittyä sähköteippiä löytyi kalenterini sivuilta! Nykyään minulla on kaksi tuunaustarvikekategoriaa, jotka jyräävät koristeluissani lähestulkoon diktaattorimaisesti: tarrat ja washit. ♥

Tämä kyseinen kaiken aloittanut kalenteri väistyi jo parin kuukauden kuluttua rengasplannerin tieltä ja siihen jäi paljon etukäteen koristeltuja aukeamia ”tyhjänpantiksi”. Nyt kun katselen, kuinka kivoja kuvia sivuille olenkaan liimannut, mietin pitäisikö leikata kuvat uudelleen käyttöön. Mitä olette mieltä, pitäisiköhän laittaa sakset viuhumaan?

Alla olevassa kuvassa näkyy mielestäni oikein hyvin se, millainen kalenterintuunaustyylini on nykyään. Tarroja, tarroja, tarroja ja washia. 😀 Tykkään aloittelijana tekemistäni aukeamista, mutta myös nykyisestä tyylistäni. Tämän postauksen myötä aloin kuitenkin miettiä, että voisin ottaa taas lehtileikkeitä enemmän käyttöön. Lehdistä löytyy niin valtavan kivoja lauseita ja hauskoja kuvia!

♥, Inka

Psst, aiemmin myös Ruut on pohtinut tuunaustyylin muuttumista, *tässä* postauksessa!

Tämän hetken kalenterinani toimii Leuchtturmiin rakennettu bullet journal (myöh. bujo). Kalenteri on aloitettu vuoden 2017 lokakuussa ja se alkaa jo loppua. Elän siis jännittäviä kalenteriaikoja.

Bujo valikoitui kalenteriksi oikeastaan hyvin nopeasti. Olin aiemmin käyttänyt Webster Pagesin traveller’s notebookiin sopivaa kalenterivihkoa ja se toimikin vallan mainiosti kesätöiden aikana.

Kun opiskelut jälleen syksyllä alkoivat, ajattelin, että nyt olisi hyvä saada kalenteri, joka yhdistäisi aikataulut, todo-listat ja kaikenlaiset träkkerit. Graduakin piti alkaa työstää, joten katsoin parhaaksi valita bullet journalin.

Aluksi halusin pitäytyä ainoastaan kynässä ja pitää bujon hyvin simppelinä. Tuolloin minua inspiroi instagramin mustavalkoiset ja yksinkertaiset bujoaukeamat. Hetken tätä tyyliä pystyinkin toteuttamaan kunnes…

…tajusin, että kaipaan väriä! Joten kaivoin tarrat, teipit ja vesivärit esiin. Nykyistä tyyliäni voisi siis kuvailla värikkääksi. Juuri nyt olen ihastunut kaksivärisiin vesiväritettyihin aukeamiin, joissa toteutan mitä kummallisimpia väriyhdistelmiä. Vesivärittelyssä käytän Priman vesivärejä, jotka hankin Heidin korttipajalta.

Vesivärien lisäksi tykkään käyttää esimerkiksi lehtileikkeitä, die cutseja (leikekuvia) ja tarroja. Yhdistän paljon erilaisia tyylejä ja materiaaleja tuunauksessani.

Vaikka käytän bujoani melko tarkasti ja samalla kaavalla kuukaudesta toiseen ja pidän bujon alkuperäisestä ideasta, koristelussa en kuitenkaan halua kahlita itseäni mihinkään tiettyyn tyyliin.

Toisinaan yllätän itseni tekemällä kaikenlaisia kokoelmia. Alla olevassa kuvassa on huonoja aforismeja, joita olen kerännyt Yogi Tea -pakkauksista.

Netflixin hankittuani olen alkanut seurata myös katsomiani sarjoja. Tälläiset kokoelmat ovat enemmänkin kokeilua kuin hyödyllisyyttä. Seuraavaan bujoon voisin tehdä listan hyvistä sarjoista enkä varsinaista jaksoseurantaa.

Bujo on siitä erinomainen, että sinne saa kaiken siis ihan koko elämän. Yksi tärkeimpiä sivuja bujossani on lista luottotuotteista. En meinaan ikinä muista mikä mahtoikaan olla lempihousumerkkini tai paras leipä. Bujo auttaa tähänkin asiaan.