Avainsana: kalenterimafia

Traveler`s Notebookin käyttöönotto

Jokainen maanikko tietää sen tunteen. Sen tunteen kun sinulla on edessäsi uuden uutukainen kalenteri ja sormet suorastaan syyhyävät tehdä jotain. Ihan mitä tahansa. Minä olen käynyt lähestulkoot kaikki kalenterivaihtoehdot läpi, mutta mikään ei ole aiheuttanut niin paljon päänvaivaa minulle, kuin traveler`s notebook. Sen käyttöönottoon on ollut aina jotenkin suurempi kynnys, kuin muiden kalentereiden kohdalla. Koska epäilen etten ole ainoa joka on tämän asian kanssa pähkäillyt, päätin kirjoittaa aiheesta postauksen.

Ostin meidän ylläpidon Suvilta personal kokoiset Priman kannet, personalin siksi koska minulla on varsinaisena kalenterinani jo standardi kokoinen traveler`s notebook. Rehellisyyden nimissä, en tekisi mitään kahdella samankokoisella. Kun otin traveler`s notebookiani käyttöön ihan ensimmäisen kerran tein ison virheen. En suunnittelut tarpeeksi tarkkaan vihkojen sisältöä. Minulla oli mielikuva ja tietynlainen visio siitä mitä halusin, mutta ei kykyä toteuttaa sitä. Tämä johti siihen että raapustelin vähän mitä sattuu johonkin vihkoon, sinne tänne, sen enempää asiaa miettimättä. Joka johti lopulta siihen, että heivasin koko traveler`s notebookin. Turhauduin siihen.

Tärkein neuvoni siis onkin, että mieti tarkkaan mitä haluat vihkoihin sisällyttää. Tee itsellesi vaikkapa lista niistä asioista mitkä haluat yksiin kansiin. Minä tiesin että haluan tehkä ”bucket list-vihon”, eli omistaa yhden vihon täysin ystävälleni Nellylle ja niille asioille mitkä haluan hänen kanssaan tehdä. Listaan sinne elokuvia joita haluan hänen kanssaan katsoa, ravintoloita joissa haluan käydä ja esimerkiksi viinejä joita haluan juoda. Toiseen vihkoon halusin ”hyvän mielen” juttuja, joka tässä kohtaa tarkoittaa yleisesti ravintoloita jotka kiinnostavat, kirjoja jotka haluan lukea, ylipäätään asioita joita haluan tehdä.

Jokatapauksessa kun tiedät mitä haluat vihkoisi laittaa, tiedät myös montako niitä tarvitset. Minä kaipasin alkuun ihan vain neljää vihkoa, joten ostin Chic Companyltä Priman vihkosetin (tällä hetkellä valitettavasti loppu verkkokaupasta, kannattaa tiedustella Omziinilta) jossa on neljä erilaista vihkoa. Setti sopi minulle loistavasti, sillä en ikinä osaa päättää haluanko blankoja vihkoja, vai kentien viivallisia. Setissä on yksi blanko, yksi viivallinen, yksi pisteellinen ja yksi ruudullinen. Jokaiseen tarpeeseen jotakin. Vihot ovat pastellisävyisiä, joten sopisivat ihan sellaisenakin käyttööni, mutta halusin kuitenkin koristella kannet.

Toinen vinkkini on se, että älkää ”jääkö jumiin” siihen, että kuminauhoja on kansissa neljä (tai vähemmän), vihkoja saa hyvin pienellä vaivalla useampia yhteen kuminauhaan. Sitten yksi asia jonka olisin halunnut oivaltaa jo silloin, kun kasasin ihan ensimmäistä traveler`s notebookiani: tabien käyttö. Tarkoitan siis niitä pieniä lipareita joissa esimerkiksi peruskalenterissa lukevat kuukaudet. Niitä kannattaa hankkia joko valmiina tai sitten tehdä itse (minä onnekas sain ison kasan stanssattuja tabeja eräältä ryhmäläiseltä) ja käyttää rohkeasti. Käytöstä sen verran, että tabejahan ei kukaan kiellä kiinnittämästä myös vihkojen yläreunaan, vaikka monet laittavatkin ne vihkojen sivuun. Vaikka monissa tabeissa on liima valmiina, olen huomannut että ne kannattaa vahvistaa teippaamaalla sivun reunaan. Kovassa käytössä tuppaavat aina hitusen kärsimään.

Viimeisenä vinkkinä haluan sanoa: luovuus. Uskaltakaa kokeilla uusia juttuja, minulla on standardi-kokoisessa traveler`s notebookissani yksi vihko ihan vain luovuudelle. Sinne voin tehdä kaikkea mahdollista vesivärikokeiluista tarra-aukeamiin. Te ette tee tätä ketään muuta varten, kuin itseänne. Kokeilin nyt kansia koristellessani ensimmäistä kertaa rub-ons tarroja, eli raaputettavia. Jotkut ovat tällaisia ehtineet jo joskus kultaisella yhdeksänkymmentä luvulla kokeilemaan, mutta minulta on mennyt näiden ihanuus täysin ohi. Yllätyin totaalisesti näiden helppoudesta ja siitä miten ihanan sileän pinnan ne jättävät, suosittelen siis lämmöllä kokeilemaan!

 

-Mirppu

Bujodraamaa ja inspiraation puutetta

Se tunne, kun haluaisit tehdä jotain, mutta et vaan saa kiinni siitä, että mitä. Kaikenlaisia ihania tavaroita on pitkin poikin pöytää, ja sun rakas bujosi pötköttää siinä pöydällä. Otat sen käteen. Katselet, selailet – aukemat huutavat yhtä tyhjää kuin inspiraatiosi. Laitat kannen kiinni ja siirrät bujon taas omalle paikalleen pöydällä. Tänään ei saa mitään aikaan, ehkä huomenna. Huomenna ei ollutkaan aikaa, ehkä ylihuomenna…. Noidankehä on valmis. Olet jo melkein päättänyt lopettaa koko touhun, kun ei inspiraatiota tuunaamiseen kuulu. Tyhjiä pistesivuisia muistikirjoja on erilaisia hyllyssä. Hiplaat niitä kaikkia ja haluttaisi alkaa tekemään kokonaan uutta bujoa. Siirtää vanha kirjahyllyyn. Mutta jokin pidättelee. Mikä?

Tätä rallia jatkuu useamman viikon, kuvio on aina lähes sama. Uusia muistikirjoja selaillessa ja hiplaillessa pystyt jo kuvittelemaan, että millaista haluat tehdä sinne, minkä tyylistä. Mitä listoja ja mitä et. Edelleen jokin pidättelee. Mutta vanhaankaan et saa mitään tehtyä. Täytät käytössä olevaan rengaskalenteriin päivän tärkeät muistettavat ja tulevat menot. Ei juurikaan koristeluita. Inspiraatiolähde on kuiva kuin sahara. Selaat kalenterimanian ryhmää ja katselet kaikkia ihania kuvia, joita muut lataavat kansioihin. Tuntuu, että itse ei osaa tehdä mitään niin kaunista. Kuulostaako tutulta? Inspiraatio on kadonnut ja omat kalenterit tuntuvat tylsiltä muiden kalentereihin verrattuna. Tai sitten ei ole aikaa ja kaikki jää tekemättä. Haluttaa heittää kaikki tarvikkeet ja kalenterit roskiin tai myyntiin.

Minulla on ollut tosi kiireinen kesä. On ollut reissuja ja kavereita sekä sukulaisia on käynyt kylässä. Työt ovat vieneet paljon aikaa, ja hirmuisat helteet verottaneet jaksamista ja voimia. Joko ei ole kerinnyt tekemään bujoa tai sitten ei vaan ole tullut inspiraatiota. Viikkoaukeamat tekemättä, liikaa tyhjiä sivuja. Pari kiireessä tehtyä viikkoa näyttävät todella tyhmiltä. Haluttaisin repiä ne irti. Mutta yksi jaloista päätöksistäni bujoni suhteen on ollut se, että sivuja en revi, enkä liimaa yhteen. Jos menee pieleen niin sitten menee ja niitä joko korjataan parempaan tai annetaan olla. Ne toimivat muistuttajina, että ei näin tai sitten ne ärsyttävät. Olen tavallaan perfektionisti bujoni kanssa. Kaiken pitäisi olla juuri oikein ja suorassa. Vinossa oleva washikin ärsyttää. Tai lokero, jonka koko onkin yhden ruudun verran pielessä. Bujo on mulle luovuuden aitta, ja inspiraation tyhjennyspaikka. Kaiken teen itse kokonaan itselleni. Mutta mitä sitten, kun et itsekkään tiedä, mihin olet tyytyväinen? Kun ei tule ajatuksia, että nyt teen näin.

Lopulta sitten keksin laittaa kalenterimanian ryhmään aloituksen. Mitä tehdä, kun inspiraatio on hukassa? Jatkanko vanhaa vai aloitanko uuden? Laitoin myös kuvan tyhjistä muistikirjoistani, että mikä näistä, kun en edes sitä osannut päättää. Luin vastauksia ja hiplailin taas vanhaa bujoani. Sivuja oli ihan liian monta vielä tyhjänä, jotta olisin sen malttanut jo hylätä. Päätin mennä katselemaan bullet journal-kansion kuvia. Ihania aukeamia ja kokonaisuuksia ruudun täydeltä. Löydän kuvan, jonka aukeaman asettelu miellyttää kovasti silmääni. Simppeli, käytönnöllinen ja nopea tehdä. Kokeilisiko? Micron-kynä käteen ja viivotin toiseen. Tyhjä aukeama eteen ja laskemaan pisteitä. Piirrän viivoja ja kirjoitan päivämääriä. Tämähän toimii!!! Yhtäkkiä joku pato aukeaa. Juuri tätä tarvitsen juuri nyt! Lisää viivoja ja päivämääriä. Kuukausi tulee tehtyä. Miten aloittaisin uuden kuukauden?

Taas selaamaan kuvia. Ja löydän idean, jonka jalostan mieleisekseni. No niin, tämähän sujuu!! Inspiraatio on löytynyt. Kirjoitan aloitukseeni tilannepäivityksen. Se saa tykkäyksiä. Jatkan hullua vauhtia viivojen piirtelyä ja sivuja valmistuu mahdotonta tahtia. Nyt tuntuu taas hyvältä. Draama ohi. Kiitos KALENTERIMANIA – taas löytyi apua ja tukea!! Kiitos #maniaperhe!

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Rakkauvella Eiksu