Avainsana: kalenterimafia

Esittelyssä – Planner (Nordic Colours Thunder)

**Postauksessa esitelty muistikirja on saatu kaupallisessa yhteistyössä Ajaston kanssa

Muutama kuukausi sitten postiluukustani tipahti lähetys Ajastolta, olin jo autuaasti unohtanut mitä minulle on tulossa joten yllätys oli itselleni yhtä suuri kuin teille. Olen viime kuukausina hurahtanut bullet journalin maailmaan ja pääsin tämän yhteistyön myötä hyppäämään sen kanssa niin sanotusti syvään päähän. Mutta jutellaanpa ensin ihan yleisesti tästä muistikirjasta.

Pidän siitä, että sivut on valkoiset, oikeasti minulla ei ole mitään kellertävää paperia vastaan, mutta jos saan valita, otan valkoisen. Pidän myös siitä, miltä paperi tuntuu. Se on sileä, ei karhea ja sormenpäät liukuvat sen pinnalla mukavasti. Pisteet ovat harmaat ja pisteväli juuri minulle sopiva. Alunperin muistikirja ei auennut ihan niin nätisti, kuin toivoisin, mutta nyt käytössä selkämys on selvästi antanut periksi ja muistikirja aukeaa niinkuin kuuluu. Sitten! Rehellisesti voin nyt sanoa, että paperi yllätti minut. Täysin. Ajaston kohdalla on vuosia puhuttu siitä, että kalenterien sivut ovat turhan ohuita, mutta tähän on selvästi tullut viime vuosina muutos.

Plannerin paperi vaikuttaa ohuelta, mutta se kestää todella hyvin kyniä. Olen jo jonkin aikaa toteuttanut siihen bullet journalia pelkästään (Tombown) kynillä ja käyttänyt värittelyssä myös vettä. Ja kaksi kertaa kynät ovat tulleet läpi. Kyseessä eivät kuitenkaan ole olleet kalenterituunajien suosiossa olevat vesiliukoiset ABT:t, vaan alkoholipohjaiset ABT PRO:t. Ja alkoholipohjainen nyt tulee läpi melkein kaikesta. Joten voisin sanoa, että Ajaston Planner on varsin varteenotettava vaihtoehtoa, kun pohdit uutta muistikirjaa bullet journaliksi.

Lyhyestä virsi kaunis, kiitän:

*valkoinen paperi

*harmaat pisteet

*pyöristetyt kulmat

*neutraali kannen väri

*kynälenkki ja kiinnitysmekanismi

Toivon:

*muistikirjan avautumista flatiksi ilman säätöä

-Mira

DIY – kutistemuovi

Heippa! Tänään tehdään kutistemuovista koru, jota voi käyttää kalenterikoruna tai vaikka avaimenperänä. Tein itseasiassa tälläisen samanlaisen YouTuben puolelle videona, mutta annoin sen työkaverille lahjaksi. Nyt oli aika tehdä itselle samanlainen.

Tarvikkeet:

  • Kutistemuovia
  • pienet sakset
  • permanentti tusseja (värittämiseen)
  • one hole punch (yhden reiän rei’itin) tai joku muu millä saa reiän
  • joku millä saa roikkumaan esimerkiksi papukaijalukko tai ihan vaan avaimenperärengas

Minulla oli käytössä kutistemuovin jämät vuosia sitten ostamastani Shrink me-kutistemuovi pakkauksesta, jossa on neljä erilaista A4 kokoista arkkia. Pakkauksessa on hyvät ohjeet, mitkä kynät toimivat parhaiten jokaisen arkin kanssa. Kutistemuovin kanssa tulee muistaa, että se kutistuu yhteen kolmasosaan alkuperäisestä koosta uunin tai lämpöpuhaltimen jälkeen.

Käytin viimeisen palasen kirkasta kutistemuovia, sillä se oli juuri oikean kokoinen ruusulle. Piirsin ruusun ääriviivat mustalla Sharpiella, eli permanentti tussilla muoviin. Tämän jälkeen leikkasin ruusun irti noin millimetrin päästä ääriviivoista. Varoen tekemästä liian jyrkkiä käännöksiä saksilla, sillä kutistemuovi murtuu helposti leikattaessa. Sain kuitenkin siististi leikattua ruusun, vaikka jouduinkin tekemään pari terävämpää kulmaa. Kaikista pelottavin osuus on mielestäni tehdä kutistemuoviin reikä one hole puchilla, sillä pelkään aina rikkovani muovin. Kertaakaan en ole kuitenkaan saanut reikää tehdessäni muovia rikki.

Tällä kertaa en käyttänyt permanenttitusseja ruusun värittämiseen, sillä olen hävittänyt omani. Permanenttitusseja käyttäessä kannattaa värittää muovi ennen kutistamista. Minä kuitenkin kutistin ruusun ensin, sillä väritin ruusun lopulta kynsilakoilla. Kutistaminen on mielestäni hauskin kohta näiden tekemisessä, sillä se näyttää niin hauskalta. Kutistemuovin ohjeessa sanotaan, että muovin voi kutistaa uunissa 160 astetta tai sitten kuumailmapuhaltimella, jota itse käytän aina. Yksittäinen kutistemuovityö on mielestäni kätevämpää kutistaa kuumailmapuhallinta käyttäen.

Lopuksi väritin kutistuneen ruusun läpikuultavilla kynsilakoilla ja ihan viimeiseksi laitoin vielä paksun kerroksen kirkasta kynsilakkaa, jotta värit varmasti pysyvät paikoillaan. Lopuksi vielä, joku millä koristeen tai avaimenperän saa roikkumaan. Minä käytin tällä kertaa vanhoja korutarvikkeita, joita löysin. Pelkkä avainrengaskin riittää.

~ Laura