Avainsana: kalenterimafia

Kalenterimafian ystäväkirja – Linksu

Piste-lukuvuosikalenteri saatu kaupallisessa yhteistyössä Ajastolta.
Tarrakirja ostettu yhteistyössä Klemmarikellarista.

Nimi, ikä, paikkakunta
– Tia ”Linksu” 35 ja paljasjalkainen kaarinalainen.

Kauanko olet ollut Kalenterimaniassa?
– Oikeistaan syntymähetkestä hyppäsin Kalenterimanian kelkkaan ja tässä ollaan edelleen tiukasti mukana. Viisi vuotta ja reippaasti päälle, niistä puolitoista tuli täyteen ylläpitotiimissä. Oli pakko käydä vakoilemassa: olen ollut ryhmän 2. jäsen maaliskuuta 2016 alkaen.

Oletko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluatko joskus osallistua?
– Olen ollut ihka ekassa Turun miitissä ja ekassa suurmiitissä. Sen jälkeen olen osallistunut aina kun vain on ollut mahdollista. Nyt näin mafiosona on ollut ilo osallistua miittijärjestelyihin ja toivottavasti kohta taas päästään miittailemaan kunnolla yhdessä turvallisesti.

Mikä oli sun eka kalenteri?
– En kyllä muista, ehkä joku liiton kalenteri. Sooda tai vastaava pieni oli peruskoulussa ja haviteltiin aina lukiolaiskalentereita. Kerran taisin saada sellaisen.

Millainen on sun unelmien kalenteri?
– Tietääkö kukaan? Oon tykännyt traveler’s notebookista ja samalla kierrekalentereista, mutta rengaskalentereillekin uskouduin useamman vuoden. Siispä vastaan: fiiliksen ja elämäntilanteen kanssa yhteen muokkautuva.

Kolme lempparitarviketta, joita ilman et tule toimeen?
– Lähden aina liikkeelle washeista sekä tarroista ja sit tarvitaan tietty kynä kirjoittamiseen, musta kuulakärki yleisimmin.

Team vaakapäivät vai pystypäivät?
– Luulen että vaaka, vaikka oon mennyt aika 50/50, luulisin.

Paras muistosi Kalenterimaniaan liittyen?
– Kyllä se on ihan kokonaisuudessaan yhteisö, ystävät, tuki, ilo ja inspiraatio.

Onko joku kalenterimanialainen jäänyt sulle erityisesti mieleen?
– Oon ilokseni saanut monta uutta ystävää Kalenterimanian kautta. Tietenkin kaikki keitä ryhmässä näkee ja sitten ne iloiset kohtaamiset miitissä. Vuosiin mahtuu ja monta haluaisin vielä nähdä.

Onko sulla lemppari kivijalkaliikettä tai missä kivijalkaliikkeessä haluaisit päästä käymään?
– Lähin lempiliikkeistä on Klemmarikellari. Monen monta putiikkia olis kiva koluta vielä. Ekana mieleen tulee Chic company.

Oletko joskus suunnitellut retkeä sen perusteella, että pääset johonkin kauppaan?
– Ilokseni olen päässyt käymään kesälomareissuilla useammassakin, kuten Vihkokauppa ja Teippitarha. Appilassa vieraillessa pääsee Suomen Taidetarvikkeeseen. Aina pitää katsoa ja kysellä facebook-ryhmästä mitä matkanvarrelta löytyy.

Tuunaatko mökillä tai muuten lomaillessa?
– Kyllä, voit käydä kurkkaa mun reissupostauksesta lisää täältä.

Kesäterveiset muille manialaisille:
– Kiitos, että olette osa tätä ihan mahtavaa yhteisöä. Muistetaan jatkossakin tukea ja tsempata kaveria, sekä pitää Kalenterimania inspiraation lähteenä.

Muun ylläpidon ystäväkirjat löytyvät täältä.

DIY – Kierrätyskoru

Kaikilla on kotona jokin koru, mitä ei käytä tai joku vähän jo ehtoonpuolella oleva lempikoru, jonka elämä voisi vielä jatkua tulevaisuudessa kalenterikoruna. Kaivoin omaa korukasaani ja löysin rannekorun, avaimenperän Pariisin matkalta 2008, pussillisen romukoruja ja kaksi kaulakorua. Toisesta kaulakorusta on ketju jo mennyt huonoksi, mutta olen sen korun takia säästänyt. Toista en ole käyttänyt narun takia, mutta siinäkin on kiva koru.

Toisen korun naru käy hyvin kalenterikorun tekoon ja käytän myös siinä olevan pallon, joten se saa olla valmiina narussa kiinni. Leikkasin rannekorun kuminauhan poikki ja irrotin korupiikillä timantin ketjusta. Erottelin myös Eiffel-tornin ja Paris-kyltin, haluan kaikki samaan koruun.

Tiesin, että haluan timantin korun päähän, mutta en halunnut sinne solmua. Korussa oleva pallo oli jo valmiina ja pikaisesti sommittelin, mikä näyttäisi kivalta sen rinnalla. Pujotin ensin kolme helmeä pallon kaveriksi, perään Paris-laatan ja lopuksi timantin. Pujotin narun Paris-laatan samoista rei’istä takaisin päin, laittamalla Eiffel-tornin Paris-laatan taakse. Nimi näkyy nyt toiselta puolelta. Tämän jälkeen tein yksinkertaisen löyhän solmun ennen, kuin helmet ujutetaan lähemmäs.

Laitoin narun kaksin kerroin ja teippasin piukasti washiteipillä yhteen. Jätin sen verran tilaa (etäisyyttä), että saan helmet ujutettua washiteippi kohdan yli niin, että narunpää jäisi nätisti helmien sisään. Näin naru pysyy helmien alla ”lukittuna” ja näkyvää solmua ei tarvita. Irrotin teipin ja katkaisin ylimääräisen narunpään helmen vierestä. Liu’utin pallon helmien viereen lisäten vielä yhden helmen.

Toisen pään solmin ihan tavan lenkkisolmulla jättäen piiiiitkän lenkin. Lenkistä saa koko korun läpi kalenteriin kiinnittäessä. Rannekorusta jäi vielä paljon helmiä ensikertaa varten. Katsotaan mitä keksin.

Kiinnitin korun art journaliini antamaan inspiraatiota ja tuomaan muistoja uudessa muodossaan. Ajattelin ensin, että nyt ei lähde millään kukkimaan näistä tarvikkeista, mutta niin vaan. Ja itseasiassa siitä tulikin aikas kiva. Joten nyt äkkiä kaikki siivoamaan korulaatikoita ja tekemään kaiken maailman koruja kalentereille, ja vaikka mätsäävät laukkuihin ja itselle, hih!

Siin hä ny o! Kivaa kässäkeskiviikkoa kaikille.

-Linksu