No onkos tullut kesä nyt talven keskelle, ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille. Tuttuakin tutumpi joululaulu sopii erittäin hyvin tämänpäiväiseen blogipostaukseen, sillä aiheena on inspiroitua vuodenajoista. Minun ehdoton lempivuodenaikani on kesä, joten kovasti kesäisissä fiiliksissä mennään näin keskellä talvea.
Valitsin kaikkein kesäisimmät tarrat, joita äkkiseltään löysin kätköistäni. Kyseiset tarra-arkit valikoituivat erityisesti niissä olevien ihanien ananasten ja flamingojen vuoksi. Tarrat olen ostanut viime keväänä paikallisesta ruokakaupasta.
Lähdin koristelemaan aukeamaa ensiksi lisäämällä flamingot, ananakset ja sekä sulkatarrat aukeamalle. Kun olin ottanut kuvan aukeamasta, tuntui siltä, että jotain oleellista puuttui. Suunnittelin aluksi, että olisin lisännyt koristeluksi washiteippiä, ja ehdinkin muutaman pätkän liimata sitä, kunnes luovuin suunnitelmasta. Sen sijaan lisäsinkin hauskat puhekuplat flamingoille. Mielestäni se elävöitti kovasti aukeaman näkymää.
Eipä olekaan koskaan aikaisemmin tullut koristeltua joulukuista aukeamaa kesäisellä teemalla, mutta ei ollut ollenkaan hullumpi idea heittäytyä virran vietäväksi ja koristella aukeamaa oman lempivuodenajan mukaisesti. Täältä löydät kaikki ylläpidon postaukset tähän aiheeseen liittyen.
Kyselin tuossa muutamia kuukausia sitten ryhmässä, mikä bullet journalointiin eli bujoiluun liittyvä asia teitä kiinnostaisi ja usealta tuli pyyntönä jonkin sortin aukeamapankki, josta saisi inspiraatiota erilaisiin aukeama layouteihin. Joten tämänkertainen Bullet Journal 101 -postaus keskittyykin erilaisiin aukeamiin. Kaivelin omia bujojani viimeisen kolmen vuoden ajalta ja tässä onkin erittäin kuvapainoitteinen katsaus siitä, millaisia aukeamia olen omassa bujossani tykännyt käyttää ja miksi.
Käytin pitkään todella yksinkertaista viikkonäkymää, jossa minulla oli viikko yhdellä sivulla, eikä kirjoitustilaa liiemmin ollut ylimääräisille merkinnöille, sillä en kaivannut siihen aikaan kummoisemmin ylimääräistä tilaa. Tämä toimii myös hienona muistutuksena, että bujon ei tarvitse olla sieltä kaikista koristeellisimmasta päästä, kunhan se vain toimii juuri sinun käytössäsi.
Kovassa käytössä minulla oli yhteen vaiheeseen tällainen viikko yhdellä aukeamalla näkymä, jossa viikko oli jaettu kuuteen pystypalkkiin ja aukeaman ylin kolmannes oli varattu koko viikon muistiinpanoille ja koko viikon to do -listalle sekä minikalenterille. Minusta tämäkin on ihanan yksinkertainen ja toimiva näkymä ja tämä oli myös mukavan nopea toteuttaa, mikäli viikkonäkymän tekoon ei ollut paljoa aikaa.
Vaikka lähtökohtaisesti sanon aina vannovani pystypäivien nimeen, käytän bujoaukeamissani myös satunnaisesti paljon vaakanäkymää. Tätä mallia olen käyttänyt niin, että olen rajannut joka päivälle omat tilat sekä niin, että olen jättänyt molempiin marginaaleihin tilaa niin muistiinpanoille kuin to do -listallekin, hieman oman tarpeen mukaan. Usein jos tiedän jo etukäteen, että tulen kirjoittamaan enemmän viikolle, saatan käyttää vaakanäkymää pystyn sijasta.
Päivät on myös helppo jakaa erilaisiin ja välillä jopa yhden viikon sisällä eri kokoisiin tai eri mallisiin laatikoihin, jotka tuovat jo oman kivan estetiikkansa aukeamalle. Nämä ovat myös kätevä tapa lisätä tai vähentää koristeltavan tilan määrää riippuen ihan siitä, kuinka paljon kyseinen viikko / päivä tarvitsee kirjoitustilaa.
Tykästyin myös yhdessä välissä siihe, että minulla on viikolle vaakanäkymä toisella sivulla, usein työajoille lisättynä vielä oma boksisarakkeensa sen lomassa. Toinen sivu oli varattuna puolestaan muistiinpanoille tai viikon to do -listalle, hieman tarpeen mukaan.
Valmiita viikkokittejä voi käyttää myös luodakseen bujoaukeaman. Boksitarroilla ja muilla kitin tarroilla leikittely toi hieman erilaista tekemistä viikkoaukeaman luomiseen ja huomasin ainakin omalla kohdallani, että käytin ihan erilaisia tarroja tehdessäni aukeaman pelkillä kittien tarroilla.
Yksi hauska efekti on päivien sijoittelu hieman miten sattuu. Näissä molemmissa minulla on pohjalla ollut valmiit koristeet, joiden lomaan viikonpäivät on sijoitettu. Toki voi hieman katsoa sen perusteella päivien väliin jäävää tilaa, mitä viikolla on tiedossa, tai sitten varaa vielä erillisen to do -näkymän johonkin väliin. Nämä ovat täysin kiinni siitä, mitkä ovat viikkoaukeaman tarpeet sillä hetkellä.
Omassa bujossani olen käyttänyt hävettävän vähän Dutch dooreja. Se on kuitenkin erittäin kätevä tapa lisätä tilaa viikkoaukeamalle ja itse olenkin lähtökohtaisesti käyttänyt sitä erillisenä muistiinpanoläpyskänä. Tällä tavalla voi myös säästää aikaa ja vaivaa, jos haluaa vaikka koko kuukauden asiat saada näkyviin aukeaman pohjalle: sivuista leikataan hieman pois, jolloin aukeaman pohja tulee näkyviin. Tällä tavalla voi joko tehdä joka päivälle tai joka viikolle oman sivun ja pohjalla näkyy joko esimerkiksi koko viikon tai kuukauden asiat.
Yksi tapa tehdä bujoa on ollut viimeisimpänä ehkä suosikkini, eli käytännössä virallisen bullet journal metodin noudattaminen. Olen joka aamu tai edeltävänä iltana kirjannut yhden päivän asiat (onnekseni olen saanut pidettyä kuitenkin viikon aina per aukeama). Tämä on tietenkin vaatinut sen, että minulla on ollut toimiva future log, sillä viikko on rakentunut muistikirjaan sitä mukaan kuin se on ajallisestikin edennyt. Koristelut olen lähtökohtaisesti tehnyt etukäteen, mutta lisäillyt usein fiiliksen mukaan esimerkiksi tarroja, mikäli tila on näyttänyt omaan silmään liian tyhjältä.
Kuten jo ylempänä mainitsin, pystypäivät ovat se minun juttuni. Näitä erilaisia pystypäivänäkymiä onkin vuosien aikana tullut tehtyä jos jonkilaista ja usein olen myös jättänyt sen suuremmat päivien laatikkomaiset rajaukset tekemättä. Näissäkin kuitenkin selkeästi olen mennyt tarve edellä ja välillä koristelut ovat olleet ihan minimissä ja välillä tulee fiilis laittaa aukeamalle paljon tarroja: ja kumpikin tapa on täysin okei.
Toivottavasti näistä oli teille edes pientä inspiraatiota. Toivon kuitenkin myös, että jokainen joka on tuijotellut Pinterestin tai Instagramin täydellisiä aukeamia, muistaa sen, ettei kannata verrata sitä omaa tekemistä ja omaa bujoa suoraan näihin. Minä ainakin itse joskus tähän olen syyllistynyt ja vieläkin katson haikeana upeita maalauksia, joita ihmiset lisäilevät bujo aukeamiinsa (harjoitus tekee mestarin!). Tämän harrastuksen on tarkoitus olla arjen apuri ja jokainen bujo on kuitenkin tekijänsä näköinen, mikä onkin tässä parasta.
