Avainsana: kalenterimafia

Tekemisen vuosi

Kuvien Traveler`s notebook saatu yhteistyössä Urban Kit Supply

Huomenta kaikki ja aurinkoista uutta viikkoa, maanantai tuli halusit tai et.

Ryhmässä on ollut aikamoinen inspiraation haku menossa, kalenterit vaihtuvat lennossa ja osa on tuntunut luovuttaneen jo täysin. Ja se on kuulkaa täysin ok. Tasaisin väliajoin joku pohtii pitääkö aina inspiroida, pitääkö aina kiinnostaa ja pitääkö aina tehdä.

Ei tarvitse.

Jos juuri nyt ei ole aikaa, ei ole inspiraatiota niin anna olla. Palaa koristelun pariin vaikka ensi viikolla, ensi kuussa tai ensi vuonna. Sitten kun se tuntuu hyvältä. Jos jokin muu juttu lähtee inspiroimaan, niin sekin on ok. Vaikka sä olisit viime vuonna tehnyt suurella intohimolla bullet journalia ja todennut, että tänä vuonna rahkeet ei riitä bujoiluun, se on ihan ok. Sä teet tätä itsellesi, et mulle, et sun kaverille, etkä edes somelle. Sä et ole mitään selityksiä velkaa miksi ja mitä olet tehnyt.

Kuitenkin, kaiken tämän keskellä on myös hyvä pohtia, jos mielenkiinnon kohteet ja halut vaihtuvat jatkuvasti. On hyvä pysähtyä miettimään mistä se vaihtelunhalu kumpuaa, täytätkö ostostelulla jotain tyhjiötä. Välillä on jokaisen ylipäätään hyvä pysähtyä ja pohtia, tarvitsenko minä tätä oikeasti? Totuus on se, ettei kukaan meistä tarvitse kuukausittain uutta läjää tarroja, ei kenenkään tarvitse jatkuvasti ostaa uusia vaatteita (ellei puhuta kasvavasta lapsesta, koska kuulkaa lapset, ne tosiaan kasvaa, kuin rikkaruohot) ja kyllähän me kaikki tiedetään, että maailma hukkuu roskaan ja turhaan tavaraan?

Nämä ovat asioita joita olen pohtinut paljon tänä vuonna. Oikeastaan jo viime vuoden puolella ja siksi haluaisinkin, että Kalenterimaniassa keskitytään tänä vuonna enemmän siihen tekemiseen ja vähemmän tuotteiden pelkkään esittelyyn. Ihanaa, jos olet löytänyt just sulle sopivan kalenterin, voisitko kertoa mulle miten sä sitä käytät? Inspiroi mua!

-Mira

Onnistumiset – Laura H.

Heipparallaa kaikki! Tänään on mun vuoro osallistua ylläpidon haastesarjaan, jonka aiheena on onnistumiset. Jostain syystä tämän postauksen miettiminen ja kirjoittaminen on ollut mulle älyttömän hankalaa. En ole koskaan ollut sellainen, jonka on helppo ottaa kehuja vastaan tai todellakaan kehua itseään tai omia tekemisiään. Joskus harvoin tulee näytettyä jollekkin tutulle tai ystävälle, että hei kato kuinka siistin jutun tein. Se siitä. Ylenpalttiset kehut ja positiiviset palautteet saa mut vaan vaivaantumaan. Ja tässä sitä nyt ollaan kirjoittamassa omista onnistumisista. Mullahan lähti ajatukset laukalle tän postauksen kanssa ja rupesin miettimään niin vaikeita juttuja, että meinasi tää koko postaus jäädä kirjottamatta. Kysyin kuitenkin muulta ylläpidolta apua, että millaisista jutuista voisin kirjoittaa ja sainkin hyviä ehdotuksia. Tartuin niistä yhteen ja esittelen teille nyt onnistuneita aukeamia mun Art Journalista.

Tässä on ensimmäisiä aukeamia, joita tein mun Art Journaliin. Tämä oli samalla myös ensimmäinen osallistumiseni Kalenterimanian ryhmässä järjestettävään Art Journal -haasteeseen. Tykkään tästä edelleen kovasti. Aukeaman värit, tekstuurit ja kaikki on mielestäni sopusointuisasti yhdessä ja ne muodostavat kauniin kokonaisuuden. Askeleittain yhden asian lisääminen aukeamalle ilman tietoa tulevasta oli haastavaa, mutta omalla tavallaan myös mieltä kutkuttavaa. Vaikka olenkin ihminen joka haluaa yleensä tietää asiat etukäteen ja minulla pitää olla suht selkeä suunnitelma, tämä ei aiheuttanut minulle suurta ahdistusta.

Omalla tavallaan on hauskaa huomata, miten jotkut elementit jatkaa kulkuaan työstä toiseen. Ehkä hieman muuttumalla matkan varrella. Se on kyllä selkeä merkki omasta onnistumisesta ja omaa silmää miellyttävän tyylin löytämisestä. Itselläni on pitkän aikaa jo kulkenut kuusikulmiot erilaisissa muodoissa omissa töissä ja todennäköisesti tulee kulkemaan vielä kauan. Tähän aukeamaan lisäsin kuivatettuja kasveja onnistuneesti ja ne ovat edelleen pysyneet hyvänä ja ehjänä Art Journalini välissä. Muistaakseni kuivatin kasvit ihan talouspaperin välissä, kirjan sisällä. Sivulle kiinnitin ne suurella määrällä akryylilakkaa, jota sudin varovaisesti kasvien päälle.

Joskus taas inspiraatio voi lähteä, mitä pienimmästä asiasta. Tässä työssä inspiraation lähteenä olivat kaksi valas die cutsia, jotka olivat jossain setissä mukana. Niiden pohjalta lähdin suunnittelemaan aukeamaa ja siitä tuli osittain vahinkojen kautta mielestäni kaunis. Monet sanoisivat tässä kohtaa, että älä sano ”vahinko” vaan ota kunnia itsellesi. Mutta puhun totta vahingosta. En ollut suunnitellut laittavani liikaa vettä vesivärin kanssa ja joutuvani kuivaamaan työtä talouspaperilla, joka jätti vesiväriin aivan ihanan kuvion. Se teki pohjasta paljon elävämmän ja upeamman.

Onnistumisen ja tekemisen riemua teille kaikille!

~ Laura