Avainsana: kalenterikannet

Planneroinnin puolivuotiskatsaus

Kivaa uutta kuuta! Ailahtelevainen sää on vaivannut viime viikkoina Suomea (menty helteistä viileämpiin päiviin ja kesämyrskyihin), mutta omalla kohdallani tässä vuodessa on noin niinkuin plannerisuunnalla erittäin vakaata: Ensimmäistä kertaa sitten kalenteriharrastuksen aloittamisen olen jatkanut saman kalenterin kanssa vuoden alusta saakka!

Jotta en nyt ihan poskettomia laskettelisi niin tässä on nyt kyse ”pääkalenteristani”, jota tuunailen ja joka istuu avoinna työpöydälläni. Mukanani kulkee lisäksi pieni taskukalenteri, joka on vaihtunut, tosin pysyin samassa merkissä ja mallissa, vaihdoin vain ohuempaan malliin!

Olen vaihtanut joskus muinoin jopa useamman kerran vuodessa kalenteria koosta toiseen ja seilannut vaakapäivistä pystyviikkoihin, mutta vuosien hutiostokset ja ehkä pieni itsetutkiskelu ovat tänä vuonna auttaneet löytämään uuden kalenterirauhan tason.

Käytössäni on AuraEstellen (x AnniePlansin) A6 catch-all-planner, jossa on paljon muistiinpanosivuja viikkoaukeamien välissä. Olen pitänyt sitä ajantasalla, jos en nyt aina ”koristelutikissään” niin vähintään tarramuistilappujen avulla! Viime viikolla aukesi niihin ensi vuoden ennakkotilaus, ja nyt mulle on tulossa jo KOLMATTA VUOTTA sama kalenteri! Ihan käsittämätöntä..

Aloitin vuoden alussa myös pitämään 5 vuoden päiväkirjaa. Välillä olen lipsunut ja jäänyt jonkun päivän jälkeen kirjoittamisesta, mutta voi hyvällä omalla tunnolla sanoa että olen saanut pidettyä siitä kiinni ja aina täydennettyä puuttuvat merkinnät, ollaan nyt 7 kokonaista kuukautta sisällä tässä. olen todella ylpeä itsestäni.

Tokihan elämään on mahtunut myös sitä uuden kalenterin tuoksua – olemmehan saaneet ryhmän ylläpidon kanssa yhteistyönä mm. Ajastolta lukuvuosikalenterit, olen tutustunut Annika Välimäen kalenteriin (tästä tulee esittelyä piakkoin) ja aloittanut ”todo-listavihkon”, jonne rustailen ja tuunailen tehtävälistoja, jotka tuntuvat helpottavan ADHD:tani.

En kuitenkaan väitä, että tuo laukkukalenterin muutos olisi varsinaista muutosta: Käytössäni on ollut tammikuusta lähtien Sterling Inkin pienen pieni Common Planner passport-koossa. Siinä on kuitenkin aivan liian paljon muistiinpanotilaa lopussa (lähes 150 sivua), paksuntaen pienen lompakkokalenterini aivan liian tuhdiksi TN-kansien väliin. Tajusin kesäkuussa että samasta vaakasivuisesta viikkokalenterista on tarjolla myös puoleen vuoteen jaetut vihkot ilman ylimääräisiä tyhjiä sivuja, joten tilasin sellaisen ja vaihdoin heinäkuun alussa. Vihkossa on sama layout, vaakapäivät, ja nyt on siis myös taskukalenterin kalenterirauha löytynyt!

Oletko sä missä tilanteessa tän vuoden kalentereiden kanssa, vai haikailetko jo syksyä ja tulevaa 2025 kalentereiden julkaisuriehan alkua? Tuu kertomaan kuulumiset ryhmässä!

– Emmi

Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut

Kahvipaketti; lajitellaan muovinkeräykseen. En ole lähes kymmeneen vuoteen hävittänyt kahvipakkausta sekajätteenä tai muovinkeräykseen. Kahvin pakkausmateriaali tuntuu niin kestävältä ja laadukkaalta, että olen kerännyt ja välittänyt niitä kahvikassien tekijöille. Nyt olikin minun vuoroni tarttua tuohon niin arkiseen materiaaliin ja tehdä siitä jotain. Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut on kerran kuukaudessa ilmestyvä blogipostaus, jossa kokeilen askarrella asioita tavallisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista. Ensimmäisen tuunaukseni vessapaperin pahvirullasta löydät täältä.

Miran Traveler’s notebook ”aivopesu” alkaa vihdoin viimein tuottamaan tulosta minussa ja kahvipakkausmuovista syntyi traveler’s notebook tyyliset kannet. Tarvitsin kaksi tyhjää kahvipakettia, jotka avasin varovasti pakkauksen takana olevaa liimasaumaa pitkin pohjaa myöten. Pyyhin pinnat huolellisesti, ettei kahvin purut tai rasva vaikeuta materiaalin työstämistä. Suoristin vielä molemmat ”arkit” silitysraudan avulla pienimmällä lämpötilalla ja leivinpaperin alla. Silittäminen ei ole välttämätöntä, mutta koin sen helpottavan hahmottamista.

Ompelin kuviopuolet vastakkain lyhyet sivut yhteen suoralla ompeleella ja käänsin ympäri eli kuviopuolen näkyviin. Leikkasin pitkät sivut mahdollisimman suoriksi metalliviivoittimen ja katkoteräveitsen avulla. Tavallinen viivoitin ja sakset käyvät myös yhtä hyvin.

Löysin kangasvarastostani paksua huopaa, josta leikkasin kansien kokoisen palan vahvikkeeksi. Leikkaamaani kangaspalaa jouduin trimmailemaan pienemmäksi muutamaan kertaan. Toisaalta helpompi ottaa pois kuin lisätä. Ujutin huopapalan sivusta yhteen ommeltujen arkkien väliin ja käytin metalliklipsuja pitämään osat napakasti paikoillaan.

Seuraavaksi oli ompelukoneen aika laulaa. Alun perin olin suunnitellut ompelevani vain suoran ompeleen kansien reunaan, mutta huopakuidut pilkottivat reunoilta, joten päädyin huolittelemaan reunat siksak ompeleella. Viime vuosina olen myös oppinut, että kannattaa aloittaa vähemmän näkyvästä kohdasta/ takapuolelta. Jos materiaali tai väline ei toimikaan haluamallasi tavalla, se ei ole ”julkisivulla” muistuttamassa mahdollisesta epäonnistuneesta kokeilusta.

Lopuksi tein reiät ja metallisilmukat muutama vuosi sitten Lidlistä hankkimillani reikä- ja silmuspihdeillä. Pujotin vanhasta talvitakista irroittamani osittain hapertuneen paksun kuminauhan silmukoista ja sidoin solmun. Lävistin vielä selkämyksen keskelle reiän, johon sain ujutettua kansien sulkemiseen käytettävän kuminauhalenkin.

Kahvipakettikansista tulikin mukavan jämäkät, mutta pehmeät ja varmasti kestävät. Ne taipuvat miellyttävästi, eikä paksu kuminauha väännä kansia suhteettoman paljon. Nähtäväksi jää millaista sisältöä nämä kannet sisällensä saavat. Ehkä se selviää jo seuraavassa Tuunaa tyhjästä -blogipostauksesta maaliskuussa.

Oletko käyttänyt kahvia tai sen pakkausmateriaalia askarteluissa/ tuunauksissa? Mitä, miten ja mihin? Olisi kiva lukea kokemuksistasi ryhmän puolella ja saada ehdotuksia maaliskuun kierrätysaskartelumateriaaliksi.

Terkuin Aliisa