Avainsana: kalenteriharrastaja

Sydämeni sykkii hybridisti

Mitä tehdä, kun kalenterimania iskee, muttet tiedä mistä pidät eniten? Ehkä sydämesi sykkii bullet journalille, ehkäpä myös kalenterituunaukselle? Näistä tykytyksistä ei olekaan pakko tyytyä vaan toiseen, vaan vaihtoehtona on myös Hybridibujo!

Hybridibujo antaa sinulle parhaat puolet kummastakin maailmasta ja mikä parasta, koko vihko ei ole pilalla yhden huonon aukeaman vuoksi. Hybridibujo on nimittäin erittäin ketterä käyttää niin kalenterina, kuin bujonakin, eikä virhe sielä toinen täälä johda vihkon totaaliseen hylkäämiseen. Tämän takaa plannereille tyypilliset renkaat.

Bujoilu ei aina tarkoita perinteisen bullet journal systeemin käyttämistä. Pisteet ja valmiit insertit antavat myös vapauden valita jotain siltä väliltä

Eri värisillä pistesivuilla on helppo tuoda uutta ilmettä bujoiluun. Kuvan pastellin siniset pistesivut löydät esimerkiksi Se Hämeenpuiston vihkokaupasta.

Rakastuin itse bujoilun ideaan ja sen yksinkertaisuuteen alkuvuodesta 2019. Koska olen persoonaltani kuitenkin hyvin värikäs ja pidän pikkunäpertelystä, oli jotenkin harmillista ajatella, ettei bujon sivuja voisikaan koristella ylitsevuotavasti, saatikka aukeamia latoa täyteen tarroja, jos siltä tuntuu. En halunnut luopua pisteistä, mutten myöskään tuunauksesta.

Törmäsin internetin ihmeellisessä maailmassa näiden kahden välimuotoon; kalenteriin jossa oli upeat kannet ja vieläpä renkaat, mutta myös pisteet! Sillä hetkellä olin myyty.

Hybridibujona käytän Simple Stories Carpe Diem A5 kokoista rengasplanneria. Sivuina toimivat Filofaxin A5 kokoiset pistesivut, niin valkoisena kuin pastellisävyisinä.

Olen aina pitänyt itseäni väliinputoajatyyppinä. Sellaisena, joka osaa aina nähdä yhden asian kummatkin puolet, eikä asia muuttunut kalenterimaniankaan iskiessä. Minun sydämeni sykkiikin hybridisti.

Voit seurata hybridibujoni elinkaarta instagramissa: @julis_bujo

-Juillet

Uuden kalenterin käyttökokemuksia – Kokuyo Jibun Techo

Aloitin heinäkuun alussa käyttämään My Indie & Co:lta kokeiluun saamaani Kokuyo Jibun Techo -kalenteria enemmän kuin innoissani. Kesälomani sijoittui heinäkuulle, enkä ole lomani aikana koskenutkaan varsinaiseen planneriini, sillä tämä kevyt ja kätevä tyyppi on vienyt minut mennessään. Ajattelin kalenterin saatuani, että se tulisi toimittamaan vähän kaikkien hommaa – post-it-lappujen, aikatauluttamisen, muistilistojen, ja varsinaisen kalenteritoiminnan. Vaikka seuraavat kuvat ovatkin monen silmään varmaan enemmän kuin kaoottisia, on niissä minulle tarkat infot hyvinkin selkeästi.

Jibunin kanssa on enemmän kuin helppoa siirtyä värikoodaamisen ihmeelliseen maailmaan, joka on ollut lempitapojani merkata menojani jo yli kymmenen vuoden ajan, mikäli tarrat eivät ole käytössä. Olen värikoodannut yläasteikäisestä asti kalentereitani, joten oli suorastaan nautinto päästä toteuttamaan sitä jälleen. Työajat olen merkannut violetilla, kun taas unen määrä on saanut sinisen sävyn omakseen. Eli toisinsanoen ensimmäiset kynät, jotka pöydältäni löysin. Unimerkinnöistä voi lukea hyvin sen, miten onneton unirytmi voikaan ihmisellä olla, kuten myös sen, miten loman alkaminen vaikutti unirytmiini hyvin vahvasti. Aion tilastoida nämä tunnit vielä erilliselle sivulle Jibuniini, kunhan keksin, miten niitä haluan tilastoida.

Kynien käytön suhteen en ole ottanut stressiä, ja merkinnät kirjaankin sillä, mikä nyt ensimmäisenä sattuu käteen löytymään. Kalenteri toimii minulla pikaisten merkintöjen, muistiinpanojen yms alustana, joten tiettyihin kyniin sitoutuminen heikentäisi motivaatiotani kirjata asiat ylös, mikä taas aiheuttaisi sen, että hilloaisin kaikkia näitä pieniä asioita aivoissani tuskastumiseen asti. En ole aiemmin käyttänyt muistilappuja, ja normaalisti hilloamistekniikka on ollut se mun juttu, mutta voitte kuvitella millainen ahtaus aivoissa alkaa olemaan, kun pakottaa itsensä muistamaan jokaisen pienenkin tapahtuman yli kuukauden ajan jokaiselta päivältä. Jibunin myötä näin ei pääse käymään, ja voin täyttää nuo muistitilat jatkossa jollain astetta hyödyllisemmällä.

Yksi omista suosikkijutuistani tämän kalenterin suhteen on saatavilla olevat, täydellisesti mitoitetut muistilaput. Ihanan värikkäät minilaput näyttävät silmääni jotenkin enemmän kuin miellyttävältä, ja niiden päälle on helppo kirjoittaa. Plussaa myös todella hyvästä liimapinnasta! Sain Jibun Techon muutamia oheistuotteita myös kokeiluun kesän aikana, ja nämä post-itit ovat tulleet käytössäni jäädäkseen. Näillä on niin helppo korostaa tärkeimpiä menoja ja asioita, ja ne nyt ovat vaan pirun somia.

Japanilaisen tilaihmeen etutaskuista löytyvät korttiosiot kantavat todella kätevästi rakkaita muistilappujani. Taskusta ne on myös näppärä löytää tarvittaessa. Ajattelin sijoittaa muihin taskuihin ajan myötä mm. washisampleja, tarpeellisia käyntikortteja ja muuta pientavaraa, mitä nyt sattuisi menossa mahdollisesti tarvitsemaan.

Jibun Techo on tullut selkeästi jäädäkseen omaan kalenteriarsenaaliini, ja on hyvin todennäköistä, että tämän loppuessa sijoitan uuteen yksilöön. Onneksi loppumisesta ei tarvitse ihan vielä olla huolissaan, ja saan nauttia kalenteriseuralaisestani vielä kuukausien ajan.

Joko teitä on kalenterikärpänen purrut japanilaisten mallien suhteen? Mikäli teitä jäi Jibun Techo kutkuttelemaan, muistakaa käydä seuraamassa My Indie & Co:n Instagram– sekä Facebook-sivuja, niin mahdolliset uutuudet eivät jää huomaamatta!

– Milja