Avainsana: kalenteriaskartelu

Kalenterituunausta pienellä budjetilla – AJ

Kalenterimanian ryhmässä on ajoittain paljonkin keskustelua siitä, millä budjetilla kukakin kalenteriharrastustaan toteuttaa. Keskustelu on aina tervetullutta, sillä se voi poistaa harhakäsityksiä siitä, että ”kaikki muut ostaa, mutta minä en” tai ”kaikilla on kaikkea, mutta minulla ei”. Samalla keskustelu tuo vinkkejä siihen kuinka ei tarvitse olla sitä tiettyä kalenteria ja että pienelläkin budjetilla voi tuunata kivaa ja omannäköistä!

Tässä ylläpidon uudessa haasteessa tuunataan pikkubudjetilla Ajaston kalentereihin! Haluamme näyttää, että luovuus ei vaadi kalliita tarvikkeita tai kalentereita. Materiaalien kierrätys ja itsensä haastaminen ovat avainasioita siinä, että tekee harrastuksestaan omannäköisen juuri sillä mitä on käytettävissä kulloinkin.

Itse käytin tässä postauksessa Ajastolta saamaani yhteistyökalenteria. Voit lukea tarkemman tuote-esittelyn täältä. Kalenteri on saatavilla laajasti eri tavarataloketjuissa ja Ajaston verkkokaupassa. Ne ovat siis hyvin pitkälti kaikkien saatavilla eikä hinta päätä huimaa!

Tässä postauksessa käytän materiaaleina ainoastaan lehtileikkeitä sekä erilaisia koristeita, joita olen saanut Happy Mailien sekä washivaihtojen kautta. Tuotteet ovat olleet siis minulle lähes ilmaisia sillä olen vaihtanut tarpeetonta tuunaustavaraa pois saadakseni uutta ja erilaista tilalle. Lehdetkään eivät ole olleet omiani, sillä mummuni on kestotilaaja erilaisille aikakausilehdille. Minä saan ne kun hän on jo ehtinyt ne lukea ja ne päätyisivät paperinkeräykseen.

Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen kaikissa aukeamissa! Täytyy sanoa, että inspiraatiota oli enemmän nyt kun piti oikeasti kasata pikkuosasista ja tehdä niistä kiva kokonaisuus. Toisekseen kaikki kalenterini ovat olleet enemmän tai vähemmän isompia kuin tämä, eli siinäkin mielessä tämä haaste oli mukava toteuttaa vaihtelun vuoksi. Olkaahan kuulolla blogin puolella mitä muut ylläpitäjät keksivät pikkubudjetilla toteuttaa!

-AJ

Vuosi yksissä kansissa

Sain muutama viikko sitten kasattua vuoden 2018 Color Crushini vihdoin kasaan. Loppuvuoteen kasaantuneet kiireet tarkoittivat, ettei mulla vain yksinkertaisesti ollut aikaa tuunata kyseistä kalenteria tahtomallani tavalla, ja se näkyi tyhjien sivujen merkeissä. Halusin kuitenkin kasata koko vuoden samoihin kansiin – kuten olin tehnyt edeltävänäkin vuonna – joten vähitellen ajan kanssa tartuin kaljuihin aukeamiin.

Kalenterin kanssa voi harrastaa monella tavalla, mutta minulle se tapa vaan nyt sattuu olemaan sellainen, etten voi luovuttaa kesken. Ajatuskin puoliksi täytetystä CC-parasta tuntui epämiellyttävältä. Moni olisi varmasti jättänyt viimeiset sivut suosiolla täyttämättä, sillä eihän niitä varsinaisesti enää tarvitse seuraavan vuoden helmikuussa muistella. Minä kuitenkin palasin niihin, kunnes paketti oli kasassa.

Täysinäinen ja pursuileva kalenteri, jonka nepparin sain juuri ja juuri kiinni, miellyttää silmääni älyttömästi toisen pullukkakalenterin kanssa hyllyllä. Sivuille mahtuu monia muistoja, sitä enemmän tarroja, ja halutessani voin palata mihin viikkoon vain ja ne ovat osa kokonaisuutta.

Perfektionismi on pahimmillaan raadollista pakkotyöskentelyä, mutta onneksi kalenteriharrastuksen kanssa se ei osaltani kuitenkaan ole mitenkään tappavan vaarallista. Mieluummin käytän tunteja pienesti pakottaen itseni väsäämään vuoden viimeisiä viikkoja pari kuukautta myöhemmin kalenteriin, kuin tyydyn vajaaseen pakettiin. Ja jos totta puhutaan, ei mulla olisi varmaan ollut parempaakaan tekemistä. Siispä tarroja ja washeja kehiin!

Tätä kirjoittaessani en ole edes aloittanut rakentamaan vuoden 2019 Color Crushiani, vaan olen kirjannut menoni ainoastaan saamaani Personal Planneriin. Onneksi en jaksa ottaa aikaansaamattomuudesta stressiä, sillä tiedän palaavani pinkin CC:n pariin, kun minulla on sille paremmin aikaa ja jaksamista. Se ei onneksi voi karata mihinkään odotellessaan.

– Milja