kalenteri Archives - Sivu 454 496:stä

Arkiaamuisin kello soi 6.00! Luulen, että joudun siirtämään herätystä vielä aikaisemmaksi sillä kuukausien aamurutiini vie koko ajan enemmän ja enemmän aikaa. Silmälasit päähän ja Instagram auki, on päivän parhaan hetken aika.

Oma kalenterihulluus alkoi jo yläasteella. Teinikalenterin pikkuisille riveille kirjoitettiin päivän fiilikset, kuka katsoi ja ketä kaipaavasti. Kenellä oli uudet farkut ja kuka heitti ensimmäisen lumipallon pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Sivuille rustattiin oudoimmat nimiyhdistelmät, jotka nimipäiväkalenterista keksittiin. Vannoin, että poikani nimi EI tule olemaan Reko Veini Sippi. Sivuille harjoiteltiin uusia sukunimiä ja elettiin vahvasti!

Opiskelujen myötä kalenterit vakavoituivat ja hulluttelu jäi vähemmälle. Ulkomailla asuessa kalentereista tuli päiväkirjoja, joihin merkittiin lasten ensimmäiset asiat ja päivän tunnelmat. Työn myötä kalenterista tuli opettajan vakiovaruste, johon kirjattiin poissaolot, onnistumiset, kokeet ja huoltajien tapaamiset. Vähitellen sähköinen kalenteri on korvaamassa tuon kaiken, mutta edelleen kannan vihreää Lekolarin aarrettani joka päivä kainalossani. Ja entiseen malliin sen välistä löytyy mitä mystisempiä lippuja ja lappuja, jotka kirjoittamisen hetkellä olivat päivän tärkeimpiä.

Netti toimii tänään kiusallisen hitaasti, siirryn alakertaan ja keitän samalla kupin kaakaota. Ensin katson Instan videot, ne kalenteri-ihmisten tekemät. Samalla painan mieleen ideoita ja ihailen ihmisten mielikuvitusta ja taitoa. Seuraavaksi siirryn kuvavirtaan. Ehdottomia suosikkejani ovat japanilaisten, taiwanilaisten ja ranskalaisten tekemät kalenterit, toki joukkoon mahtuu muutama amerikkalainenkin. Opiskelen japania ja yritän postauksista tunnistaa edes muutaman kanjin tai hiraganan. Mieltä rauhoittavat kauniit kuvat, sulavat kirjaimet ja harkitut siveltimien vedot. Tallennan aamun mielenkiintoisimmat kuvat ja selailen hetken omaa kalenteriani. Mietin joka aamu bujon aloittamista, mutta onko se sittenkin liian työlästä?

Japanin opiskelun tueksi hiragana-tulosteet reissuun ja kalenterin väliin. Näitä kuvia en ole vielä värittänyt.

Käytän Happy Planneria. Kalenterin arvokkain osa on renkaiden välissä roikkuva singaporelainen pieni koriste, jonka tytär lähetti oltuaan poissa kotoa kuukauden. Elokuussa tapasimme viimeksi, toukokuussa ehkä seuraavan kerran. Ikävä on valtava, mutta tuon koristeen näkeminen helpottaa vähän. Jotenkin tuntuu siltä, että olen taas siellä yläasteella ja tunteet tulvivat. Katson kalenterista päivän tärkeimmät ja teen tarvittavia lisäyksiä luettujen kirjojen/katsottujen elokuvien listaan. Väkisin esille tulevat kortit, joista löytyvät Phil Dunphyn, Modernin perheen isän legedaariset lausahdukset. Kurkistan vielä muutaman kortin ja siirryn vakiovarusteeseeni. Ihana HP ja vihreä Lekolar laukussani lähden päivän uusia merkintöjä kohti.

Kalenterin aarre, tyttären lähettämä koriste.

Muutama seuraamani sivu Instagrammissa:

ssul0926

unicornplanner

carpediemplanners

kkurosuuke

makememoriestoday

lapin_et_fleur

therachmark

natsume_notebook

meowmeostar

bulletjournalcollection

bonjourfacteur

Tuija

Läheisimmät ystäväni ovat nimittäneet minut vuosisadan stressipepuksi. Stressaan aivan kaikesta mahdollisesta, en siedä epävarmuutta ja epätietoisuutta ympärilläni ollenkaan. Kaikki suunnitelmat pitäisi olla tiedossa mahdollisimman ajoissa ja hyvin, että voisin edes hieman vähentää stressiäni. Mutta eihän maailma toimi niin, että kaiken voi tietää etukäteen ja kaikki on aina täysin varmaa. Miten siis päästä irti loputtomasta stressikierteestä, jossa huomaa lopulta stressaavansa jo pelkästään sitä, että stressaa?

Itse olen tietenkin kalenterimanialaisena päättänyt valjastaa siihen hommaan yhden kalenterin. Minulla tuon ison vastuun on saanut KikkiK:n aleista löydetty large kokoinen planneri, joka muuten tuntuu aivan valtavalta tutun ja turvallisen Kate Spadeni rinnalla. Tuo Kikki ei kuljekaan missään mukana, vaan pysyy aina kotona. Siirsin leikellystä Happy Planneristani Kikkiin ihanat kuukausien aloitussivut ja myös wrap-up sivut, sillä mielestäni ne sopivat tähän tarkoitukseen oikeen hyvin. Mitä kaikkea muuta sitten Kikkistäni löytyykään?

Aloitin tämän projektin vasta aivan hiljattain saavuttuani Suomeen, joten sisältöä ei tosiaankaan vielä aivan loputtomiin ole, eikä aikaakaan valitettavasti ole ollut niin paljon kuin oletin. Olen kuitenkin pyrkinyt siihen, että vähintään kerran viikossa kirjaan ylös yleisesti vain ajatuksiani: Mikä stressasi eniten? Miksi juuri se? Mikä helpotti/pahensi stressiä? Mikä toi viikkoon iloa? Tallaisia ajatuksiahan kirjailee helposti ihan mukanakin kannettavaan kalenteriin, mutta minulle itselleni on helpompaa, kun päivittäinen muistopäiväkirjakalenteri pysyy sellaisenaan, ja KikkiK saa vastuun henkisestä hyvinvoinnistani.

Aion pian myös liittää Kikkiini Susannah Connowayn ’Unravel your year’ paketin. Tuossa käydään yleisesti läpi edellistä vuotta ja myös tulevaa. Tietenkin tuo olisi pitänyt aloittaa jo aivan heti vuoden alussa, mutta kiireiden takia en siihen pystynyt, ja hei, koskaan ei ole liian myöhäistä ottaa itseään kiinni niskasta ja keskittyä omaan hyvinvointiin. On se sitten tammikuun ensimmäinen päivä tai toukokuun kuudes – jokainen itse päättää! Kirjoittelen myöhemmin keväämmällä tarkemmin kyseisestä materiaalista ja miten se on itselläni toiminut, toivottavasti hyvin.

Avainsana: kalenteri

Päivän paras hetki

KikkiKn valjastus oman henkisen hyvinvoinnin seuraamiseen