Avainsana: kalenteri

Monnan mania

Moro!
En pysty sanomaan, koska maniani on alkanut. Ehkä alakoululaisena, kun ostin ensimmäisen Suosikin kalenterin. Sen jälkeen paperikalenteri on ollut lähes aina, jonkin sortin koululaiskalenteri. En ole juuri piirrustellut tai koristellut kalentereitani isommin, mutta tärkeitä asioita niihin on kertynyt. No okei, ehkä piirrustellut jotain.

Minulla ja miehelläni on sähköinen kalenteri, josta voi tarkistaa menoja ja työvuoroja, mutten ole halunnut luopua paperisesta kalenterista. Sinne voin kirjoittaa muistiin työasioita, päivän tapahtumia ja muistettavia asioita. Kun pää on oikein kuormittunut tulee kirjoitettua enemmän muistilistoja. Olen arastellut liimailla kalenteriin mitään ylimääräistä, tai jos olen liimaillut muistilappuja olen nyppinyt ne pois kun homma on hoidettu. Nyt olen todennut, että olkoot kalenterissa 🙂

Se on vaihdellut, onko minulla ollut lukuvuosi vai vuosikalenteri. Koulussa ja opiskellessa oli loogista pitää lukuvuoden aikataulut yksissä kansissa eli syksystä kesään. Samoin taisi olla päiväkodissa työskennellessäni. Kesällä 2013 päiväkotityöt jäi taa ja sen jälkeen kalenterikin vaihtunut vuosittaiseksi. Aina uusien kalentereiden ilmestyessä kauppoihin olen ollut intopinkeänä niitä tutkimassa ja miettimässä, millaisen tänä vuonna haluaisin. Halu persoonallisempaan,
erikoisempaan ja hienompaan on kasvanut vuosien myötä. Isäntä on pitänyt mua ihan pöhkönä, kun huokailen uusien kalentereiden tulleen ja kun ostan oman, pläräilen sitä onnesta soikeana ja kirjoittelen tärkeitä päivämääriä muistiin. Siksi olikin ihanaa löytää Kalenterimania-blogi ja -ryhmä marraskuussa 2016. Hei, mä en olekaan ihan outo! Tai jos olen niin enpä ole ainut 🙂 On ollut inspiroivaa seurata blogia ja ryhmää ja miettiä, mikä on se mun juttu.

Sain töistä perinnöksi Ajaston Wega Plussan kannet, joihin päätin ostaa Wegan vuosipaketin. Sitä olen nyt rohkeasti ryhtynyt koristelemaan washeilla (joihin en ajatellut perehtyväni ollenkaan… vaan kuinkas kävikään, nehän on must!), muistilapuilla ja muistiinpanoilla. Tuo pystyviikko sopii paremmin mun logiikalle, näkee yhdellä silmäyksellä missä kohti päivää on jotain sovittuna. Wega Plussan kannessa on pari kivaa taskua ja kynäpidike, vuosipaketissa on mukana muovitasku.

Marraskuussa innostuin Bullet Journal -ajatuksesta ja päätin lähteä toteuttamaan sitä joulukuusta. Se on ollut kivaa, vaikka edelleen haen siinä omaa tapaani tehdä sitä. Olen päättänyt rohkeasti kokeilla erilaisia toteutuksia, meni metsään tahi ei. Ei se oma tapa muuten löydy. Aloitin kotiBuJon kaveriksi TyöBuJon, mutta mokoma on ruvennut repsottamaan. Kohta varmaan lentelee sivut ties missä. Ehkäpä koitan saada tämän pidettyä kasassa kunnes työkuvioissa tulee vastaan jotain vakinaisempaa ja hahmotan, tarvitsenko millaista muistiinpanovälinettä.

Pähkäilyjen jälkeen päätin tilata Travellers Notebookin. Päädyin tilaamaan AliExpressin kautta ja nyt odottelen kaunokaista saapuvaksi. Pidän ajatuksesta, että mukana voi olla monta vihkoa yhdessä setissä ja voin koodata vihkoja eri asioille esim. liikunta, ruokapäiväkirja, Raamatun kohtia, päiväkirja, kalenteri… En ole jotenkin osannut yhdistää näitä yhteen BuJoon. Vaatisi enemmän ajatustyötä kuin nyt on ollut asialle omistaa. Tai vielä enemmän rohkeutta. Siksihän BuJoon
tehdään hakemisto…? Kun aloitin BuJon niin päätin etten revi ressiä siitä, joten en aikonut repiä nytkään 🙂 Aika näyttää, miten asiat tässä etenee.

Tosi kiva jos jaksoi lukea tajunnanvirtaani tänne asti! Moikkaillaan kun törmäillään sekä virtuaalimaalimassa että livenä 🙂

Monna

Mikä minua inspiroi?

Tämä kysymys osottautuikin vaikeammaksi kuin osasin kuvitellakaan. Pohdin kysymystä monta päivää ja vihdoinkin tulin siihen tulokseen, että inspiroidun kaikesta kauniista. Kauniit kalenteriaukeamat saavat minut innostumaan ja yrittämään koristelemaan omat kalenterinsivut samaan tyyliin. Ensiksi tietysti on hommattava kaikki kauniit tarrat ja washit. Ja niitä riittää, valinnan vaikeus!

Kun sitten olen tallentanut puhelimeeni kauniita kuvia kalenterien aukeamista, ja käynyt ostamassa kauniita tarroja, istahdan alas ja huomaan, että inspiraationi katosi! Kyllä, edessäni on edelleen ne kaikki ihanat tarrat, washit ja muut tuunaustarvikkeet, mutta inspiraatiota ei vain löydy. Sen sijaan huomaan ahdistuvani kaikesta tavaran määrästä, muiden kauniista aukeamista, väreistä ja siitä tosiasiasta, että kohta minunkin olisi pakko saada aikaiseksi jotain kaunista. Tässä vaiheessa turhaudun, mutta huomaan hymyileväni katsoessani ihania tarrojani ja niiden tsemppilausahduksia! Huomaan läiskiväni tarroja jo menneiden viikkojen aukeamille, sillä minun on helpompi laittaa tsemppitarrat sellaisien päivien kohdalle, jotka olen jo elänyt. Saan tyydytystä siitä, että tarrat menevät ns. oikeille paikoilleen. Huomaan, ettei minua yhtään haittaa liimailla ihania tarroja menneisyyteen.

Tulen niin hyvälle tuulelle, että uskallan jälleen tarkastella tulevia päiviä. Ja kyllä! Inspiraationi on tullut takaisin. Liimailen hyvällä mielellä tsemppilauseita myös tulevien päivien kohdalle, teippaan lempiwashia aukeamalle ja kirjoittelen tulevia menoja ylös. Sitten katson muiden aukeamakuvia. Ne ovat niin täydellisiä! Katseeni siirtyy omaan kalenteriini, mutta enää en ahdistu. Oman kalenterin aukeamista tuli juuri sellaisia kuin halusinkin. Ja juuri nyt ne ovat täydellisiä!

Mikä sinua inspiroi?

Kalenterimaniaa kaikille!

Heidi