Avainsana: kalenteri

Esittelyssä- Vapauta ilo

Gummerus lähetti testiin Vapauta ilo-kirjan, joka sitten päätyi minulle käytyään ensin Miralla esiintymässä ryhmän puolella livessä.

Tämä tuli juuri sopivaan väliin, koska elämässäni on myllerryksiä ja mullistuksia menossa ja stressiä vaikka muillekin jakaa. Olen jo pidempään kirjoittanut päiväkirjaa ja purkanut asioita sinne, mutta tämä vaikuttaa kivalta vaihtelulta.

Kirjan ideana on värittää pois kiukku, stressi ja löytää ilo ja onni. Kirjassa on 320 sivua, joten erilaisia piirustustehtäviä löytyy joka lähtöön. Aloitin itse ”pura stressi”-osiosta, koska sitä nyt on tällä hetkellä paljon purettavaksi. En ole todellakaan mitään piirtäjien parhaimmistoa, joten tämä on myös hyvää harjoitusta siihen. Olen kuitenkin aina pitänyt piirtämisestä, varsinkin puuväreillä.

Puuvärejä tähän suosittelenkin. Vaikka paperi onkin hyvälaatuista, kuultaa siitä läpi. Minulla oli nyt käytössä lasten puuvärit (kyllä, ryöstin lasteni värikynät..). Kunnon värit on kyllä ostoslistalla.

Tehtäviä löytyy helpoista vaikeisiin. Minä tietysti aloitin niistä helpoista.. Ehkä kun taas tulee harjoitusta pitkästä aikaa niin uskaltaa piirtää vähän monimutkaisempiakin.

kuva hävitti suuren osan väreistä 🙁

”Löydä onni”-osiossa piti piirtää pingviinille sydänystävä. Onnea en löytänyt, mutta naurun kyllä, kun katsoin luomustani.. Ehkäpä tosiaan tarvitsen sitä kertausta vielä piirtämisen saralla.

Ihanaa tekemistä! Saa valita juuri siihen hetkeen sopivan tehtävän ja antaa mielikuvituksen laukata. Tehtävät vaikuttavat kaikki hyviltä, ja ajatuksiakin herättäviltä. Toki joukossa on ”aivot narikkaan”-tyylisiäkin. Ja kiitos Miralle ja Mannalle! Ilman teitä en olisi saanut pingviinistä edes tuota aikaiseksi 😀

Kirja on myös sopivan kokoinen mahtuakseen laukkuuni, joten tulee kulkemaan myös mukanani. Vaikka aika järkäle muutaman sadan sivun paksuudellaan onkin.  Suosittelen! Tykkään kaikenlaisista tehtäväkirjoista, ja tästä tuli ehdottomasti suosikkini!

Tässä vielä linkki Kalenterimanian youtube-kanavan videoon kirjasta.

-Sanna 

Vanhat kalenterit esillä – mitä kätköistä löytyy?

Mitä aarteita vaatehuoneen siivouksen yhteydessä löytyikään?? Useita vanhoja kalentereita. Hyvin huomasi, että samalle vuodelle jo silloin saattoi olla useampi kalenteri. Maanikko jo silloin siis. Aina kun kaupassa sattui joku ihanuus vastaan niin pakkohan se oli kotiin kantaa ja seuraavat päivät ja viikot tuhertaa sen kanssa. Osa on valmiiksi ollut jo niin hyvin kuvioituja, ettei ole tullut paljoakaan koristeltua. Esimerkiksi nuo Karvinen kalenterit. Ja hei Karvinenhan on aivan ihana! Muutenkin pääpainoisesti koristeluissani olen käyttäny tarroja, leikekuvia, tulosteita ja ihan itse kirjoitellut runonpätkiä tai hauskoja tms. sloganeita. Hyvin huomaa myös milloin on niin sanotusti mania lähtenyt käsistä, kun samalle vuodelle on monta erikokoista kalenteria ja koristeiden määrä vain on kasvanut. Montaa eri merkkiäkin on näemmä ollut käytössä, mutta pääasiassa Ajaston ja Burden kalenterit ovat olleet mieleen. Kaikkia ei ole kuvassa, mutta eniten on Anno ja Wega olleet käytössä, sekä sitten järjestelmäkalenterina, Nalle Puh kansissa Timex sisukset. Harmi ettei silloin ollut vielä tuota Timex planner pakettia.

Koristelussa olen nykyään alkanut käyttämään runsaanpaa koristetta, ennen paino olikin enimmääkseen tarroissa ja eriväreillä kirjoitetussa tekstissä. Kyninä näemmä olen pääasiallisesti käyttänyt aika fine kärkisiä mustekyniä eriväreissä. Jonkinmoista värikoodaustakin on havaittavissa. Paljon olen myös isännän ja lasten piirusteluja käytellyt koristeena ja sticky notes lappujen määrä on melkoinen. Se tapa ei näemmä ole hukkunut mihinkään. Kuvasta myös näkee, että kansia olen koristellut milloin milläkin, ellei sitten kansi itsessään ole ollut aivan taivallisen ihana <3 Kuten esimerkiksi tuo Tatty Teddy, se vaan on niin taivallisen ihana <3 Tarrat ovat edelleenkin minulla washiteippien lisäksi se pääasiallinen koristelutapa. Tarrojen tyyli on vaan radikaalisti muuttunut. Mutta edelleenkin minua voisi kyllä tarramaanikoksikin haukkua, koska niitä tulee aina hamstrattua vaikka ja kuinka paljon. Bujoakin olen tehnyt, aika simppelisti ja kevyesti korsiteltuna, pääpaino oli selkeästikin toimivuudessa. Vihkona on ollut useimmiten Ajaston blankko sivuinen puolipehmeillä kansilla oleva muistikirja. Oli hauska huomata, että olen bujoillut jo ennenkuin bullet journal termistä edes tiesin.

Vanhoista kalentereista on myös ollut paljon hyötyä. Mukava muistella vanhoja, mutta aika usein pitää vanhaan kalenteriin palata katsoakseen esimerkiksi mikä viikonloppu se nyt olikaan, kun tyttö oli meillä, ja milloin maksoin vuoden vakuutusmaksun tms. Ja ehkäpä joskus kaukana tulevaisuudessa lapsukaiset lueskelevat niitä ja muistavat kivoja asioita mitä on yhdessä puuhailtu. Vanhojakaan kalentereita ei siis kannata heittää pois. Ovathan ne olennainen muisto eletystä elämästä <3

Ps: Noi Nalle puh kannet mahtaa päästä takaisin käyttöön 🙂 On ne vaan niin söpöt <3

<3 Rakkaudella Eiksu <3

Vanhoja postauksia samasta aiheesta on postauksia myös

Miljan vanhat kalenterit ja Inkan vanhat kalenterit