Avainsana: kalenteri

Lempituotteiden TOP5 – AJ

Tällä kertaa minä pääsen esittelemään lempituotteiden TOP5-listan! Tämä postaus on ollut minulle tavallista helpompi, sillä olen ehkä keskivertoa pintyneempi tapoihini. Ja tämä koskee myös plannerointiani, uskokaa tai älkää. Oli siis helppoa päättää mitkä tuotteet minulla on käytössä eniten ja tässä ne ovat. Järjestys on ehkä vähän arvottu, sillä tuntuu, että kaikki näistä tuotteista vilahtelee lähes jokaisessa aukeamassani mitä teen. Tässä ne kuitenkin tulevat – rennolla otteella numeroituna!

1. Skräppipaperit

Rakastan erilaisia skräppipapereita ja niiden tuomaa tunnelmaa! Minulla on monesti useita sopivia jokaiseen kalenteriini – tyylit vaihtelevat suuresti, mutta joka paikkaan niitä näyttää kuluvan. Pääasiassa ne menevät aukeamien kulmiin, reunoihin tai muuten vain pienissä erissä aukeaman koristeluun. Joskus saatan laittaa kapeamman tai pienemmän ekstrasivun viikon kohdalle, jos en sitä itse aukeamasivuihin muuten saa jemmattua. Skräppipapereita on laaja valikoima monilla kauppiaillamme kuten Heidin Korttipajalla, Taitopuoti Paperinauhalla sekä Klemmarikellarilla. Tämä on yksi harvoista paperikoista, joita olen ostanut. Useimmiten ostan eri kauppiailta yksittäisiä arkkeja ja sitä kautta saan paperivarastooni monipuolisuutta.

2. Doiliesit eli kakkupaperit

Näitä käytän myös verrattain paljon – kokonaisena, puolitettuna tai lohkottuina, ja aika paljon skräppipaperin tapaan reunoissa ja kulmissa. Näitä tosin käytän myös aukeamissani korostamaan tekstiä – tämä alle ja tekstitarra päälle niin voilá! Pitsisine reunoineen nämä tuovat herkkyyttä moneen, moneen sivuuni kalenterista riippumatta.

3. Erilaiset koristeteipit

Näitä tuntuu olevat tyypeillä kymmeniä ja taas kymmeniä rullia, mutta siinä minä taidan olla poikkeus vaikka muuten on homma lähtenytkin käsistä. Olen aika nirso teippien suhteen. Tyyli, laatu ja toki niiden jälkeen sitten hinta vaikuttaa paljon siihen mitä lähden itselleni ostamaan. Käytän paljon koristeteippejä, mutta niin pienissä erissä ettei ne juurikaan pääse loppumaan kesken. Tämä ihana setti sattui silmään Chic Companylta ja ostoskoriinhan se suhahti! En muista milloin olisin ostanut koko tuubin teippejä…? Tämä saattaa hyvinkin itseasiassa olla ensimmäinen kerta. Tajusin sen itsekin vasta nyt! Mutta harvinaista tosiaan, että jokainen rulla on niin mieleinen, ettei kahta kertaa mieti ostaako vai ei.

4. Kitit

Silloin tällöin tykkään vähän hullutella ja silloin hakeudun nettiin etsimään …….. tarrakittejä! Niistä tykkään ihan älyttömän paljon! Kitissä on aina monta arkkia, mutta koskaan en osta kaikkia arkkeja. Koristeluni on kuitenkin vielä suhteellisen minimalistista verrattuna monen muun koristeluun, että arkki tai pari riittää minulla viikkoon tai jopa kahteen. Ehkä kiitos juurikin näiden muiden oheistuotteiden ja personal-kokoisen plannerini, tilaa on rajoitetusti!

5. Tekstitarrat

Etenkin tekstitarrat löytävät minulla aina paikan tuunauksessa. Tuntuu, että niitä voi sijoittaa minne vain. Etenkin kuvassa oikealla oleva Taitopuoti Paperinauhasta ostamani Tim Holtz-lehtiö on ollut aivan ihana! Sieltä olen monesti vain katsonut hyvän ajatelman kyseiselle päivälle tai tietylle sivulle, asetellut sen hyvin ja se riittää. Joskus nimittäin yksi pieni lause kertoo enemmän kuin pitkä sepustus päivän tapahtumista. MAMBIn Hello friend- tarralehtiö Chiciltä on ihana vähän eri lailla. Minimalistiset kuvat tai pikkutekstit on erittäin helppo jemmata tavallaan salaa joka nurkkaan. Ja tykkään noista fonteista!

Siinäpä olivat minun lempparituotteideni kärkiviisikko! Uskon että niille, ketkä ovat törmänneet enemmänkin tuunailuihini, nämä eivät olleet mitenkään yllättäviä valintoja. Kyllä – olen erittäin rutinoitunut maanikkopolo, mutta erittäin onnellinen sellainen! Tämä tuunailu on kyllä niin minun juttu ja mieskin sanoi, että kaikista innostumisistani pitkäikäisin! Minulla on kyllä täyttä rakkautta tähän touhuun ja teihin, hyvät maanikot. Yhdessä on hyvä innostua!

Minua ennen lempituotteensa ovat päässeet listaamaan jo Mirppu, Piia, Milja, Laura ja Nanna.

 

Tämän syntyneen aukeaman myötä haluan toivottaa tuunailun iloa kaikille kanssamaanikoille!

-AJ

Plannerväsymyksen selätystä

Bujoilun ja plannerharrastuksen aloitettuani kuvittelin, etten koskaan kyllästyisi harrastukseen, olisin yksi Kalenterimanian aktiivisimmista jäsenistä ja etsisin ja jakaisin inspiraatiota muille. Mutta kuinkas kävikään? Kevään kuluessa muut kiireet täyttivät päivät. Menimme mieheni kanssa naimisiin huhtikuussa, lisäksi mieltä painoivat tulevat pääsykokeet ja muutto. Tämän tekstin julkaisuhetkellä olenkin jo herännyt ja juonen tärisevin käsin ja pamppailevin sydämin aamukahviani kerraten hullun lailla pääsykoealueen viimeisiä tärppejä… Kaikki nämä elämän komponentit yhdessä saivat väsymään. Plannerikamat nököttivät pöydällä odotellen innokasta harrastajaa. Kalenterimanian ryhmä ei jaksanut innostaa, pikemminkin ahdistuin, kun muilla tuntui olevan intoa päällä, ja ajatuskin bujon suuremmasta koristelusta sai aikaan yökötysrefleksin. Niinpä omassa bujossa ei ollut viikkonäkymien lisäksi mitään ylimääräistä. Koska myöskään menemistä ja tekemistä muuton ja häiden lisäksi ei juurikaan ollut, en jaksanut nähdä vaivaa. Inspiraatio ja ilo harrastuksesta olivat lähteneet määrittämättömän pituiselle lomalle.

En tiedä, onko harrastusväsymysaihetta käsitelty enemmänkin Kalenterimanian jäsenpostauksissa tai muissa teksteissä, mutta koin tärkeäksi tarttua aiheeseen. Yhteisöllisyydellä on monia kasvoja – se vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta voi saada aikaan myös suorituspaineita. Jos inspiraatio on hukassa, toisten hienot aikaansaannokset voivatkin toimia käänteisesti, jolloin tekisi mieli polttaa roviolla kaikki, mitä on siihen mennessä ehtinyt hankkia. Sitten sain oivalluksen: voisiko jokin kevyempi bujon ja plannerin välimuoto sopia minulle? Jokin sellainen, mihin voin ajatusoksentaa juttuja miettimättä liikaa kuukausinäkymiä ja edetä päivä kerrallaan? Koska #maniaperhe on inspiroinut aikaisemminkin, päädyin tilaamaan Travelers Notebookin. Tämä ei itse asiassa ollut hetken mielijohde, vaan katseltuani muiden postauksia aiheesta päädyin itsekin tähän ratkaisuun. TN kulkee aina mukana, ja koska Vihkokaupasta löytyi mukavasti myös kahviteemaisia vihkoja, ostopäätös oli tehty.

Rakensin TN:n niin, että kalenteri kulkee ensimmäisenä, ja tämän jälkeen on kaksi vihkoa, joista toinen on omistettu luovuudelle, tulevaisuuden suunnittelulle sekä totta kai kirjoittamiselle ja itsereflektiollekin. Haluan blankopaperin kutsuvan minua laittamaan ideoita ylös ulkoasusta välittämättä. Inspiraation iskiessä vaikka kaupungilla ei välttämättä ole mukana kuin kynä ja vihko, jolloin tärkeintä on saada ajatus paperille nyt heti eikä vuoden 2100 15. päivä. Toinen vihkonen on omistettu mielenterveydelle. Tätä teemaa on käsitelty aikaisemminkin Kalenterimanian postauksissa, mutta tämänkään teeman tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Masennuksen ja muiden mielenterveyden haasteiden hallitsemisessa on tärkeää tunnistaa ja tarttua ajoissa hälyttäviin oireisiin, joten mikäpä olisikaan parempi tapa hoitaa itseään kuin kokonaan tälle aiheelle omistettu vihkonen?

TN:n rakentuessa huomasin löytäneeni uudelleen myös harrastuksen ilon. Bujo alkoi täyttyä, ja planneriakin tuli tuunattua ja vietyä eteenpäin. Kun ajatuksia sai laittaa vapaasti paperille ja antaa flow-tilan viedä, tuntui kuin kaikki suorituspaineet olisivat kadonneet. Hei, minähän teen tätä itselleni! Tämä oivallus sai myös aikaan intoa hoitaa kotia ja opiskella pääsykokeisiin, joten selkeästi into harrastusta kohtaan antaa lisää voimavaroja muunkin arjen hallintaan. Lisäksi tämä harrastus opettaa minua edelleenkin laittamaan elämän osa-alueita oikeisiin mittasuhteisiin. Joka tapauksessa harrastusväsymys on normaalia. Yhteisöstä vetäytyminen on ok, ja jos ei jaksa nähdä vaivaa bujoilun ja muiden juttujen eteen, sitten ei jaksa. Eihän harrastuksesta pidä tehdä pakkopullaa! Maniaperhe ja harrastus kyllä odottavat inspiraatiota, ja kun se iskee, fiilis ja into ovat kasvaneetkin eksponentiaalisesti. Toivotan jokaiselle maniaperheen jäsenelle ja Kalenterimanian blogin lukijalle ihanan helteistä kesän odotusta ja armollisuutta itselleen, jos harrastuksen sijaan vaikkapa takapihalla tai parvekkeella lötköttäminen silmät kiinni tuntuvat paremmalta vaihtoehdolta.

– Anna